Kun koulu on opettajan työnantaja

Yksityisessä koulussa on moni asia toisin kuin kunnan oppilaitoksessa. Taustalla ei ole kunnallista omistajaa, joka turvaisi talouden. Koulu on opettajan työnantaja, ja opettajien työpaikat ja palkkatulot riippuvat oppilasmäärästä ja koulun maineesta. Vierailimme kahdessa yksityisessä oppilaitoksessa, Eiran aikuislukiossa ja Lahden yhteiskoulussa.

Yksityisten oppilaitosten kimara on laaja. Joukossa on niin yleissivistäviä kouluja kuin ammatillisia oppilaitoksia ja ammattikorkeakoulujakin. Yksityisiä ovat myös urheiluopistot, musiikkioppilaitokset ja kansanopistot sekä esimerkiksi Kelloseppäkoulu, joka on pieni, yhteen alaan erikoistunut ammattioppilaitos.

Näiden koulujen opettajien työehtoja koskevan sopimuksen neuvottelevat OAJ ja Sivistystyönantajat. Kuten muullakin opetusalalla, myös yksityisen opetusalan sopimuksesta neuvotellaan parhaillaan.

Sivistan yksityisen sopimusalan piiriin kuuluu jo yli 9 000 OAJ:n jäsentä. Sopimusala kasvaa. Viimeksi sen piiriin on siirtynyt seitsemän ammattikorkeakoulua, joissa aiemmin noudatettiin Avaintyönantajien sopimusta.

 

Helsingissä toimii kaksi yksityistä aikuislukiota, joista suurempi on yksityinen Eiran aikuislukio. Sen luottamusmies, historian lehtori Pekka Tuori ja rehtori Mauri Ronimus ovat tehneet tiivistä yhteistyötä jo 1990-luvulta lähtien.

Tuori ja Ronimus aloittivat työnsä silloisessa Käpylän iltaoppikoulussa, jonka koulutusajattelija Touko Voutilainen perusti Helsingin Yhtenäiskoulun tiloihin vuonna 1962.

Koulu on ollut koko historiansa ajan hyvin uudistushenkinen. Siellä saivat alkunsa muun muassa luokaton kurssimuotoinen lukio ja ammattilukio eli kahden tutkinnon opinnot. Koulu oli myös ensimmäisten joukossa aloittamassa maahanmuuttajien ja pakolaisten perusopetusta.

Nimi on muuttunut Eiran aikuislukioksi ja Käpylä vaihtunut Etelä-Helsingiksi. Valtaosa opiskelijoista on nyt parikymppisiä. Useimpien tavoitteena on lukion tai peruskoulun tutkinto.

Touko Voutilaisen nimeä kantavan säätiön omistama koulu on muuttunut monikulttuuriseksi. Maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita on toistatuhatta. Moni opiskelee kotouttamispaketin turvin ja saa S2-opetusta. Tutkinto-opiskelijoita on lähes 1 400 ja aineopiskelijoita yli 1 200.

Työssämme on kyse myös syrjäytymisen ehkäisystä.

Ronimuksen mukaan Eira tarjoaa muiden aikuislukioiden tavoin uuden mahdollisuuden niille, joilla opinnot ovat aiemmin keskeytyneet tai joilla ei ole ollut aiemmin mahdollisuutta opiskella. Koulu avaa tietä elinikäiseen oppimiseen ja antaa tilaisuuden edetä jatko-opintoihin.

– Monille Eiran opiskelijoista eivät nuorisolukiot sovi, ja osalla on oppimisvaikeuksia tai heikko osaamispohja peruskoulusta. Vuosittain koulusta valmistuu kuitenkin noin 250 ylioppilasta ja toistasataa nuorta aikuista peruskoulun puolelta, Ronimus sanoo.

Pääosa opetuksesta annetaan Eirassa useimmista muista aikuislukioista poiketen päiväsaikaan maanantaista torstaihin. Perjantait on varattu opettaja-, aineryhmä- ja tiimikokouksille sekä erilaiseen suunnittelu-, valmistelu- ja korjaustyöhön.

 

Eiran aikuislukion opettajat viihtyvät pitkään työsuhteissaan. Tätä selittää Pekka Tuorin mielestä muun muassa työn joustavuus ja vapaus. Tosin samaan hengenvetoon hän varoittaa, että aikuislukion opettajan työ ei sovi vakaata elämää vaativalle. Kurssitarjotin elää ja siihen voi tulla yllätyksiä, joten muutoksiin pitää sopeutua.

Tuori kuvaa lukion opettajan työtä urakkaluonteiseksi. Esimerkiksi kirjoitusviikot ja koeviikot ovat tiiviitä.

Haastatteluhetken jaksolla hänen oma lähiopetuksensa alkoi aamulla puoli yhdeksältä ja päättyi klo 15.20.

– Tuon päälle teen vielä töitä vaihtelevasti koululla tai kotona. Teen työni silloin kun haluan, vaikka sunnuntai-iltana. Toisaalta voin joskus käyttää perjantain urheiluharrastuksiini. Työni on mielekästä ja pidän sen autonomiasta. Huomaan kyllä itsestäni, jos olen ylittänyt järkevän työmäärän rajan, Tuori toteaa.

 

Rehtorin mukaan opettajien toiveet pyritään ottamaan huomioon. Opettajat ovat voineet vaikuttaa siihen, missä opetusyksikössä ja mihin aikaan työskentelevät, tehdä halutessaan ylitöitä tai myös vähentää opetusta, jos se on sopinut paremmin elämäntilanteeseen.

Koulun taloustilanne on Ronimuksen mukaan vakaa, mutta liikkumavaraa on aiempaa vähemmän, koska aikuisille tarkoitetun koulutuksen rahoitus on viime vuosina tiukentunut merkittävästi. Koulu pääsee julkisella rahoituksella kuitenkin nollatulokseen, koska se on iso ja pystyy järjestämään opetuksen tehokkaasti. Se omistaa toimitilansa, mikä säästää vuokrakuluja.

– Kykenemme muuttamaan suuntaa tarvittaessa nopeastikin. Voimme esimerkiksi tilata ja hankkia juuri ne laitteet, ohjelmat ja välineet, jotka itse haluamme, eikä tarvitse odottaa lautakunnan tai viraston lupaa. Ratkaisemme asiat itsenäisesti ja ripeästi, Ronimus tähdentää.

 

Eiran aikuislukion opettajankokouksissa esitellään aina koulun taloustilanne. Miten opettajat siihen suhtautuvat?

– Luvuista ymmärtää sen, että palkkaraha tulee pääosin valtionosuuksista eikä palkkapotti nouse kuin lisäopiskelijoilla tai yksikköhintojen muutoksella. Paras mainosväline onkin puskaradio ja tyytyväiset opiskelijat, jotka suosittelevat koulua kavereilleen, Tuori sanoo.

Eiran aikuislukio on yksi maan 23 aikuislukiosta. Nuorisolukioiden yhteydessä toimivia aikuislinjoja on hieman tätä enemmän.

 

Toisin kuin kunnissa yksityisellä opetusalalla ei ole pääluottamusmiehiä, eikä Helsingin ulkopuolella myöskään luottamusmiesverkoston tukea. Yksityisen koulun luottamusmies neuvottelee rehtorin kanssa ja pyytää tarvittaessa neuvoja suoraan OAJ:n toimistosta.

Näin toimii myös historian ja yhteiskuntaopin lehtori Lauri Tervakangas, joka on yksityisen Lahden yhteiskoulun noin sadan opettajan luottamusmies. Luottamusmiehen ja rehtorin tiiviin neuvotteluyhteyden etuna on, että asiat saadaan usein kerralla ratkaistuksi.

– Opettajat ovat motivoituneita ja työlleen omistautuneita. Opettajilla ja oppilailla on mielestäni reilut välit, yhteiskoulun lukiossa opettava Tervakangas luonnehtii.

Perinteikkään koulun mainetta pidetään yllä muun muassa koulun juhlissa. Itsenäisyyspäivän vietto mukailee Linnan juhlia. Niihin pukeudutaan arvokkaasti, ja juhlissa puhuu oppilaiden valitsema presidentti.

 

Lauri Tervakangas on noin sadan opettajan luottamusmies Lahden yhteiskoulussa. Vapaalla hän virkistäytyy Salpausselän laduilla.

 

Koulua ylläpitävän säätiön talous on vahva, mikä on mahdollistanut monipuolisen opetustarjonnan.

– Oppilaille pyritään tarjoamaan parasta. Jatkuva lukio-opetuksen uudistamispaine mietityttää kyllä opettajia. Muutokset aiheuttavat stressiä myös opiskelijoille. Perusopetuksen puolella huolta aiheuttavat muun muassa opetuksen ulkopuolisen työn lisääntyminen ja opettajan autonomian väheneminen.

Opettajat ovat Tervakankaan mukaan olleet mietteliäitä myös kevään sopimuskierroksen edellä.

– Itse ajattelen niin, että joustavuutta pitäisi olla molemmilla osapuolilla. Vaikeassa tilanteessa työnantajat saivat etua esimerkiksi työnantajanmaksujen alennuksista. Tällaisten sisäisten devalvaatioiden käyttäminen voi olla nyt luotujen mielikuvien valossa jatkossa vaikeaa, Tervakangas pohtii.

Lahden yhteiskouluun kuuluu peruskoulu, lukio ja aikuislukio. Se on perustettu vuonna 1896. J. K. Paasikivi oli yksi perustajista ja toimi vuoden ajan koulun laulunopettajana.