Kotoutujien opettaminen on kiehtova työ, jota hinnoilla kilpailu varjostaa

Kuka tahansa haluaisi Jussi Vistin parikseen sananselityspeli Aliakseen.

Hänellä on hämmästyttävä taito sanoa vaikeat, abstraktit asiat toisin, ja vieläpä helposti ja havainnollisesti.

Toisaalta hän harjoitteleekin joka päivä monta tuntia. Visti on suomen kielen opettaja kotoutumiskoulutuksessa.

– Mitä tarkoittaa väitellä? Visti kysyy ja naputtelee sanan taululle.

Sitten hän vastaa itse.

– On eri käsitys, mutta ei ole vihainen. Ei vielä riidellä, hän selittää ja tehostaa viestiään käsien ja kehon liikkeillä.

 

Monikulttuurinen luokka, erilaisia opettajia

On maaliskuinen maanantaiaamu kotoutumiskoulutuksessa Vantaalla Careeria Plussassa. Se on ammattioppilaitos Careerian maahanmuuttajakoulutuksista vastaava tytäryhtiö, joka toimii kilpailutetuilla markkinoilla.

Väittelemisestä päädyttiin puhumaan, kun pariharjoituksessa piti keskustella viikonlopun sujumisesta. Yksi opiskelijoista kertoi väitelleensä vaimonsa kanssa.

Tuntuu ihmeelliseltä, millainen määrä erilaisia taustoja ja elämänkokemusta on koolla pienessä tikkurilalaisessa luokassa. Tänne on tultu niin Ukrainasta, Bangladeshista kuin Kosovostakin, samoin Kongosta, Espanjasta ja Nepalista.

On turkkilainen, unkarilainen ja ghanalainen, joku on Vietnamista, toinen Filippiineiltä. Nuorimmat ovat parikymppisiä, vanhin lähellä kuuttakymmentä.

– Tykkään tästä hommasta tosi paljon. Ihmiset ovat mukavia, yleensä motivoituneita aikuisia, ja itse työ on tosi hauskaa, sanoo Visti.

Hän päätyi kotoutumiskoulutuksen opettajaksi parikymmentä vuotta sitten sattumalta, kun sijaisuus avautui sopivaan aikaan.

Kielenopettajina kotoutumiskoulutuksessa toimivat suomen- tai ruotsinopettajat. Toinen opettajien ryhmä ovat työelämä- ja yhteiskuntataitojen opettajat, joilla tulisi olla soveltuva korkeakoulututkinto, opettajan pedagoginen koulutus ja kokemusta aikuisten maahanmuuttajien ohjaamisesta.

Lisäksi koulutustiimiin kuuluu erityisopettaja, kuraattori ja tarvittaessa koulutustyypistä riippuen koulunkäynninohjaaja, opinto-ohjaaja tai työ- ja uravalmentaja.

 

 

 

 

Opetus ilman yhteistä kieltä: apuna eleet ja kuvat

Visti pitää työn leikinomaisuudesta ja heittäytymisestä, vaikka työpäivän jälkeen väsyttääkin. Kun toimitaan ilman vahvan yhteisen kielen turvaa, arjen roolit tippuvat. Silloin tarvitaan näyttelijänlahjoja, ehkä piirtämis- täkin.

Apukieltä kuten englantia koulutuksessa ei käytetä, vaan opetus annetaan kokonaan suomeksi.

– Jokainenhan lähtee omalla logiikalla rakentamaan ja tulkitsemaan selityksiä. Logiikkaan vaikuttavat eri kulttuurit ja sekin, kuinka paljon kukakin on opiskellut.

Konkreettisia asioita voi näyttää Googlen kuvahaun avulla. Opiskelijat tosin tarttuvat Googlen kääntäjään usein liiankin hanakasti, mistä seuraa väärinkäsityksiä. Englanninkielinen kääntäjä tekee politiikan selkouutisista järjettömiä, kun puolue muuttuu juhlaksi.

Lähtötason arvioinnin avulla opetusryhmistä pyritään tekemään mahdollisimman tasaisia. Joskus samoissa ryhmissä voi kuitenkin olla korkeasti koulutettuja ja sellaisia, jotka eivät ole juuri kouluja käyneet.

Visti eriyttää opetusta esimerkiksi antamalla eritasoisia tehtäviä.

 

Tarvitaan näyttelijänlahjoja, ehkä piirtämistäkin.

 

 

Laadukas koulutus hyödyttää yhteiskuntaa

On tutkimusnäyttöä, että laadukas kotoutumiskoulutus edistää maahanmuuttajien työllistymistä, kasvattaa työtuloja ja maksettujen verojen määrää. Se näyttää parantavan myös opiskelijoiden lasten koulutusta.

Kotoutumiskoulutus alkoi Suomessa vuonna 1999. Tuolloin uudistuneessa lainsäädännössä maahanmuuttajat katsottiin ensimmäistä kertaa erityisryhmäksi, jolle on tarpeen räätälöidä erityisiä koulutuksia.

Uusi työkalu oli yksilöllinen kotoutumissuunnitelma, jossa sovitaan hakeutumisesta koulutukseen.

Lain mukaan kotoutumiskoulutuksen tehtävä on edistää opiskelijan suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä antaa työelämässä tarvittavia valmiuksia. Sen tulee tukea työllistymistä tai jatkokouluttautumista ja laajemminkin luoda edellytyksiä hyvinvoinnille ja yhdenvertaiselle asemalle yhteiskunnassa.

Opetushallitus määrää kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet.

Tutkijat Hanna Pesola, Matti Sarvimäki ja Tuomo Virkola tarkastelivat kotoutumistoimien vaikutuksia koskevia pohjoismaisia tutkimuksia artikkelissaan, joka julkaistiin Talous & Yhteiskunta -lehdessä joulukuussa. Heidän johtopäätöksensä on, että panostaminen kotoutumiskoulutukseen on vaikuttanut myönteisesti kaikissa tapauksissa, joista on pystytty tekemään uskottava vaikuttavuusarvio.

Tulokset viittaavat siihen, että kotoutumiskoulutuksesta leikkaaminen todennäköisesti heikentää maahanmuuttajien hyvinvointia. Se myös vaikuttaa kielteisesti julkiseen talouteen, koska tulonsiirrot kasvavat ja verotuloja menetetään.

Tutkijat muistuttavat, että osa kotoutumiskoulutuksen kaltaisten toimenpiteiden hyödyistä syntyy pitkän ajan kuluessa ja niitä voi olla vaikea mitata. Kustannukset taas syntyvät nopeasti, ja ne on helppo havaita.

Tämä olisi tärkeää pitää mielessä, kun arvioidaan poliittisten päätösten hyödyllisyyttä.

 

 

Sanasto tärkeää, juttelun mahdollisuuksia kaivataan

Haalarit lukee lapussa, jota opiskelija pyörittelee käsissään.

Sana pitäisi selittää parille, mutta se tuntuu vaikealta. Käsillä voi mallata, miten vaate asettuu päälle, mutta sitten ideat tyrehtyvät.

Jussi Visti suosii opetuksessaan erilaisia tapoja harjoitella sanastoa.

– Alkuvaiheessa pärjää vähällä kieliopilla, mutta jos ei tiedä sanoja, on vaikeaa.

Haalarit voivat pian tulla lappua hypistelevälle opiskelijalle hyvinkin tutuiksi, sillä hän on menossa työssäoppimisjaksolle päiväkotiin. Harjoittelua varten jokainen opiskelija on hankkinut itselleen työpaikan kolmeksi viikoksi.

Työpaikka voi olla mikä vain: jollakin ruokakauppa, toisella ravintola. Etenkin ryhmän naisista moni on valinnut päiväkodin.

Ryhmä on opiskellut suomea puolisen vuotta ja on kotoutumiskoulutuksen toisen moduulin loppupuolella.

Noin vuoden mittaisen koulutuksen kolmesta moduulista kaksi ensimmäistä painottuu kielen oppimiseen. Kolmannessa opiskellaan sekä kieltä että työelämätaitoja, ja siihen kuuluu myös kuuden viikon työssäoppimisjakso.

Koulutuksen tavoitteena on työllistyminen, joko suoraan koulutuksen päättyessä tai ammatillisten opintojen kautta.

Visti sanoo, että työssäoppimisjaksoilla joidenkin kielitaito paranee selvästi. Se tietysti edellyttää sitä, että kieltä pääsee käyttämään. Tavaroita hyllyttäessä ei välttämättä suomea tarvita.

Kielitaidon tavoitetaso kotoutumiskoulutuksessa on B1. Se tarkoittaa toimivaa peruskielitaitoa, jolla selviytyy tavallisimmista arkitilanteista ja epävirallisista keskusteluista.

– Se ei ole mikään hirveän vahva kielitaito, siinä saa olla paljon puutteita aivan arkisissakin asioissa.

Tason saavuttaminen vuodessa riippuu paljon opiskelijasta. Tavoite voi olla vaikea, jos opiskelija käy kurssilla ja tekee kotitehtävät, mutta muuten toimii arjessa omalla äidinkielellään.

Ne, jotka pääsevät käyttämään kieltä säännöllisesti, edistyvät yleensä nopeasti.

– Suomalaiset eivät aina ole puheliaita. Ihmiset eivät kauheasti juttele kaupoissa tai kahviloissa, Visti sanoo.

 

Eilen vastaus löytyi kolmeen kysymykseen ja tänään jo viiteen.

 

Pienet jutut lisäävät mielenkiintoa

Teen pikaisen juttelukierroksen puoli vuotta opiskelleiden joukossa. Pieni keskustelu onnistuu, kun olen valmis toistamaan ja muotoilemaan asiani tarvittaessa uudestaan. Ei pidä häkeltyä, jos toinen ei heti ymmärrä.

Opiskelijat tuntuvat olevan kurssiin ja opetukseen tyytyväisiä. Huonoja puolia koulutuksesta ei tule mieleen, tosin ehkä heidän ei tee mieli selittää monimutkaisia asioita rajallisella kielitaidolla.

Visti kertoo, että alussa opiskelijoiden edistymisen huomaa joka päivä tai viikko: eilen vastaus löytyi kolmeen kysymykseen ja tänään jo viiteen.

Sitten tullaan tasolle, jossa kielitaidon kehitys ei ole niin helposti todennettavissa eikä opiskelijakaan sitä välttämättä huomaa, vaikka oppiikin koko ajan.

Nollasta aloittavan ryhmän alkuvaihe on opettajalle työläs. Lähiopetusta on joka arkipäivä viisi tuntia. Tunnit pitäisi rakentaa ja vielä kotitehtävät päälle, vaikka aineksia ei ole paljoa.

– Yritän ottaa mahdollisimman paljon erilaisia juttuja pieninä palasina, että pysyy mielenkiinto yllä.

 

 

 

Rahoitus on oikea viidakko

Kotoutumiskoulutus vaatii opettajalta erityistä osaamista.

Mutta koulutusmuodon rahoitus ja lainsäädäntö vasta monimutkainen kokonaisuus onkin. Kaiken kukkuraksi se uudistuu tuon tuosta.

Aiheeseen tutustuva eksyy helposti eri lakien, rahoitusmuotojen, hallinnonalojen ja viranomaistahojen viidakkoon. Huomiotta saattaa jäädä, että tehostamisen nimellä esitelty toimi voi oikeasti olla mittava leikkaus.

Juuri tällainen tilanne on nyt näköpiirissä kansanopistojen järjestämässä kotoutumiskoulutuksessa. Tuleva mullistus on niin iso, että se uhkaa näivettää tai jopa kaataa kokonaisia kansanopistoja.

Muutoksen ymmärtämiseksi pitää ensin hahmottaa, miten kotoutumiskoulutuksen järjestelmä toimii.

Kun maahanmuuttajalle on laadittu kotoutumissuunnitelma, hän hakeutuu suunnitelmaan kirjattuun koulutukseen. Työikäiset menevät usein kotoutumiskoulutukseen. Se on kokopäiväinen koulutus, joka pohjautuu Opetushallituksen laatimiin opetussuunnitelman perusteisiin.

Kunnat voivat ostaa tällaista koulutusta esimerkiksi ammatillisilta oppilaitoksilta. Kunnat saavat rahoituksensa valtionosuutena työ- ja elinkeinoministeriön kautta. Näin toimii myös Careeria Plussan koulutus, jossa Jussi Visti opettaa.

Kotoutuja voi hakeutua myös luku- ja kirjoitustaidon koulutukseen tai aikuisten perusopetukseen. Kunta on velvollinen järjestämään kotoutujille koulutusta joko itse tai ostopalveluna. Vastaavasti kotoutujan on pakko osallistua siihen työttömyys- etuuden menettämisen uhalla.

Kotoutumissuunnitelmaan kirjattu koulutus voi myös olla niin sanottua omaehtoista kotoutumiskoulutusta, jota järjestävät esimerkiksi vapaan sivistystyön oppilaitokset. Sekin noudattaa kotoutumiskoulutuksen opsia.

Rahoitus siihen tulee kuitenkin opetus- ja kulttuuriministeriön kautta. Kotoutumis- ja lukutaitokoulutuksen järjestäminen on laissa määritelty kuuluvaksi vapaan sivistystyön tehtäviin.

Juuri tämä rahoitus on nyt vaarassa.

 

Kansanopistot vaarassa rahoitusleikkauksen takia

Työministeriön työryhmä valmistelee parhaillaan kotoutumispalvelujen uudistusta. Pohjana on linjaus, että kaikki kotoutumiskoulutus siirrettäisiin työministeriön alaisuuteen.

Lakia muutettaisiin niin, että kotoutumiskoulutuksen ja luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen järjestäminen ei enää olisi vapaan sivistystyön oppilaitosten tehtävä, eikä niille myöskään myönnettäisi siihen rahaa.

Suomen kansanopistoyhdistyksen mukaan suunnitelma tarkoittaisi 12 miljoonan euron leikkausta kansanopistojen rahoitukseen. Raha ei siirtyisi työministeriön käyttöön, vaan sillä paikattaisiin ministeriön 15 miljoonan euron säästö- tavoitetta.

Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar korostaa, että kyse ei ole pelkästään rahasta – vapaan sivistystyön tehtävä maahanmuuttajien kouluttamisessa on yhteiskunnallisesti merkittävä. Hän vetoaa päättäjiin, jotta tehtävä säilytetään laissa.

– Koulutuksen saavutettavuuden näkökulmasta olisi ihan katastrofi, jos koulutusjärjestelmä ei enää osallistuisi monikielisen aikuisväestön kouluttamiseen, Pantsar sanoo.

 

 

 

OAJ vaatii laatua ja opetusalan äänen kuulemista

Työryhmään ei otettu lainkaan koulutuksen edustajia, moittii erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen OAJ:stä. Ei OAJ:tä eikä muitakaan, jotka olisivat tuoneet esitykseen opetusalan ääntä.

– Muutoksista ollaan päättämässä kuulematta niitä ihmisiä, joihin asia vaikuttaa, eli koulutuksen asiantuntijoita, hän sanoo.

Työryhmän on määrä valmistella hallituksen esitys siten, että se annettaisiin eduskunnalle syksyllä.

OAJ:n mielestä kaiken kotoutumiskoulutuksen ja luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen pitäisi olla opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alla osana koulutuksen kokonaisuutta.

Lisäksi OAJ vaatii, että koulutuksen laatu varmistetaan lainsäädännöllä. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi erityisopetusta, opinto-ohjausta ja työturvallisuutta koskevia säädöksiä.

Vapaan sivistystyön järjestämään kotoutumiskoulutukseen osallistui toissa vuonna 7 200 opiskelijaa ja rahoituksen määrä oli lähes 17 miljoonaa euroa. Vastaavasti työvoimakoulutuksena järjestettyyn kotoutumiskoulutukseen osallistui 16 000 opiskelijaa ja sitä rahoitettiin runsaalla 67 miljoonalla eurolla.

 

Kymenlaaksossa työpaikkoja vaarassa, koulutus uhattuna

Vapaan sivistystyön asemaa kurjistavaa muutosta odotetaan huolestuneina Kymenlaakson opistossa.

Työllisyysalueen kautta tulevien kotoutujien koulutus on ollut opiston rahoituksen kivijalka, kertoo rehtori Sanna Gango.

– Jos rahoitus poistuu, muitakaan kursseja ei enää pystytä toteuttamaan nykyiseen tapaan, Gango sanoo.

Kouvolan ja Haminan alueella toimiva opisto pitää sisällään sekä kansan- että kansalaisopiston ja kouluttaa vuosittain 500–600 kansainvälistä opiskelijaa.

Kotoutumis- ja lukutaitokoulutus kattaa noin 75 prosenttia opiston opetuksesta. Arvio on, että rahoituksen poistuminen veisi työpaikan 20:ltä opetusalan ammattilaiselta.

Koko Suomen kansanopistoissa uhattuna ovat yli 200 opettajan työpaikat, arvioi Kansanopistoyhdistys.

Gangon mukaan kotoutumiskoulutuksen kohtalo on koko maakunnalle ja sen väestönkehitykselle todella merkittävä asia.

– Kansanvälinen porukka, erityisesti koulutetut ihmiset, ovat potentiaalista työvoimaa. Heidät pitäisi saada pysymään täällä.

Opiston kansainvälisistä opiskelijoista jopa puolet on korkeasti koulutettuja, vaikka toisaalta luku- ja kirjoitustaidon koulutuksiinkin on jonoa.

 

Koko Suomen kansanopistoissa uhattuna ovat yli 200 opettajan työpaikat.

 

Hintojen polkeminen suuri huolenaihe

Iso kysymys on, mistä ja millä rahalla Kymenlaakson alueen kotoutujien suurelle joukolle saadaan jatkossa koulutusta. Kymenlaakson opiston henkilöstö on pitkään tehnyt työtä maahanmuuttajaopiskelijoiden parissa, kouluttautunut ja erikoistunut.

Gangon mielestä vapaa sivistystyö on hyvä työkalu opetuksen toteuttamiseen, kun asiakaskunta on moninaista. Mikään oppilaitos ei silti tietenkään voi järjestää koulutusta ilmaiseksi.

Gango arvelee, että vapaan sivistystyön oppilaitosten olisi vaikea pärjätä työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen kilpailutuksissa.

– Meillä on pätevä henkilöstö, jolle kuuluu maksaa sopimusten mukaisia palkkoja. Pelkona on, että yksityiset toimijat pystyvät polkemaan hintoja.

Muutokset jylläävät myös työvoimapoliittisella puolella. Kotoutumiskoulutuksen järjestämisvastuu siirtyi tämän vuoden alussa ely-keskuksilta kunnille, käytännössä siis kuntien muodostamille työllisyysalueille.

Ely-keskuksia oli 15, kun taas työllisyysalueita on jopa 45. Huolena on, riittääkö osaaminen ja asiantuntemus kaikkialla kotoutumiskoulutuksen laadun varmistamiseen.

Samaan aikaan työllisyyspalvelujen muutoksen kanssa uudistui myös kotoutumislaki, mikä sekin muutti kuntien vastuita. Kotoutumisen edistämisen valtionrahoitusta on vähennetty.

OAJ on huolissaan siitä, mitä kilpailutus tekee kotoutumiskoulutusten laadulle. Alalle on pesiytynyt voittoa tavoittelevia yksityisiä yrityksiä, jotka polkevat hintoja. Koulutuksen laatu, opettajien kelpoisuudet ja työehdot jäävät jalkoihin.

OAJ:n Lyhykäisen mielestä tällaiset firmat pitäisi saada alalta pois kokonaan. Pahimmillaan niiden tiedetään antaneen kielenopetusta valtavalle määrälle opiskelijoita pelkkänä etäkoulutuksena.

– Kyllähän sillä hinnat saadaan alas, mutta ei siellä opi mitään.

OAJ toivoo, että kunnat ostaisivat kaikki kotoutumista edistävät koulutukset suoraostopalveluna virallisilta koulutuksen järjestäjiltä ilman kilpailuttamista.

 

Opettajien työn hinnalla ei pitäisi kilpailla.

 

 

Kilpailuvaltiksi osaaminen, opettajille yhdenvertaiset olot

Ulla hankki kengän. Siis vain yhden?

Careeria Plussan luokassa on meneillään päivän loppuhuipennus, Kahoot-visa, jossa harjoitellaan objektia. Kengän, kengät, kenkää vai kenkä? Mitä Ulla hankki?

Jostain syystä suosituin vaihtoehto on kengän, sen palkki kohoaa taululla selvästi ohi muiden.

– Yksitoista teistä hankkii vain yhden kengän, Jussi Visti nauraa, ja opiskelijoitakin alkaa naurattaa.

Visti pitää tärkeänä sitä, että oppii tuntemaan opiskelijat: paitsi osaamistason myös sen, mistä aiheista on helppo puhua ja keitä ei haittaa joutua vitsailun kohteeksi. Huumori keventää tunnelmaa.

Hän uskoo, että rahoituksen ja hallinnon muutokset näkyvät aina jollakin tasolla myös käytännön työssä. Säännölliset kilpailutukset väistämättä luovat epävarmuutta opettajien työn ylle ja haittaavat jatkuvuutta.

Vuoden alussa voimaan astuneen muutoksen vaikutuksista ei vielä pysty sanomaan paljoa. Tuntuma on kuitenkin se, että tulevia koulutuksia ei enää pystytä suunnittelemaan niin pitkälle kuin ennen.

– Ennen ehkä koulutusta ostettiin automaattisesti se koko vuosi. Nyt voi olla niin, että ryhmälle ostetaan puoli vuotta, ja on todennäköistä, että se jatkuu sen jälkeen, mutta sitä ei kuitenkaan tiedä ihan varmasti.

Vistiä mietityttää, että eri kunnissa asuvat maahanmuuttajat voivat joutua hyvin eriarvoiseen asemaan. Myös opettajien olot pitäisi saada yhdenvertaisiksi ja käyttää kaikkialla samoja työehtosopimuksia.

– Ei pitäisi voida olla niin, että samassa kunnassa samaa työtä tekevillä opettajilla on yli tuhannen euron ero palkassa.

Visti toivoo, että kotoutumiskoulutuksen opettajat huomioitaisiin entistä paremmin edunvalvonnassa.

Erityisen kurjaa hänestä on se, että muutosten myötä menetetään joka kerta suuri määrä kokemusta. Kokeneilla opettajilla tulee raja vastaan, ja he ehkä hakevat töihin jonnekin muualle.

Hänestä kilpailutus ei sovi opetustyöhön, mutta jos kuitenkin halutaan kilpailuttaa, kriteereiden pitää olla tiukat eikä opettajien työn hinnalla saisi kilpailla.

– Kilpailuvaltin pitäisi olla osaaminen, ei se, kuka saa opettajat halvimmalla.

 

Lähteenä on käytetty Talous & Yhteiskunta -lehden artikkelia, joka löytyy osoitteesta labore.fi.