Hupparipojat istuvat pulpettiensa takana hiljaa ja naputtavat läppäreitä. Aamupäivällä laboratoriossa on opeteltu suodatusyksikön, sekoitusyksikön ja vesiprosessin laitteiden käyttöä. Nyt opiskelijat kirjoittavat selostusta siitä, mitä on tehty.
Arki jatkuu päällisin puolin ennallaan, vaikka ammatillisen koulutuksen leikkaukset iskevät poikkeuksellisen rajusti juuri Lappeenrannassa ja Imatralla toimivaan Saimaan ammattiopistoon Sampoon
Yli kahden miljoonan euron säästöjä haetaan pääasiassa henkilöstöä vähentämällä, mutta ne näkyvät myös koulutustarjonnassa. Esimerkiksi juuri prosessiteollisuuden perustutkinnon opetus loppuu Lappeenrannassa.
Miten meidän käy? Mihin me joudumme? kysyivät nuoret, kun he kuulivat uutiset.
Nykyiset opiskelijat – ykköset, kakkoset ja kolmoset – saatellaan tutkintojensa loppuun. Syksystä 2026 alkaen uusia ryhmiä aloittaa vain Imatralla.
Luokan edessä opettajat kuitenkin pitävät omat epävarmuuden tunteensa piilossa.
– Meidän aikuisten tehtävä on rauhoitella ja kertoa heille, ettei mitään hätää ole, prosessipuolen opettaja Susanna Kankaanranta sanoo.
Kankaanrannalla on työvuosia jäljellä maksimissaan seitsemän. Muutokset horjuttavat hänen mielestään enemmän nuoria kollegoja.
– Mutta tietenkin tämä koskettaa. On ollut öitä, kun olen herännyt miettimään, miten tästä kaikesta selvitään.
Prosessipuolen opettajia on Lappeenrannassa vain kaksi. Heitä ei näillä näkymin irtisanota. Kankaanranta juttelee tilanteesta kollegansa kanssa päivittäin. Se auttaa.
Kankaanranta arvelee, että hänellä on edessään kolmevaihtoehtoa.
– Siirryn Imatralle opettamaan prosessipuolta tai sitten opetan sähkö- puolella joko Lappeenrannassa tai Imatralla.
Yt-neuvottelujen tavoitteena oli, että lähiopetuksesta ei tingitä. Näin kuitenkin käy, jos ryhmäkoko jää liian pieneksi.
Alle 15 opiskelijan ryhmissä lähiopetustunteja vähennetään. Se tarkoittaa neljän tunnin nipistystä 16 tunnin kurssista.
– Samat asiat pitää kuitenkin pystyä opettamaan. On selvä, että tämä heijastuu opetukseen, Kankaanranta sanoo.
Henkilötyövuosia ollaan vähentämässä maksimissaan 33. Rouhaisusta lomautuksia, osa-aikaistamisia ja irtisanomisia on vajaa puolet, loput on eläköitymisiä ja määräaikaisuuksien päättymisiä.
Tämä oli lopputulema helmikuussa päättyneissä Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän yt-neuvotteluissa.
Lopputilin saavien opettajien opettajien määrää ei vielä tiedetä, sillä säästöt pitää saavuttaa vuoden 2026 loppuun mennessä.
Sampon rehtori Antti Lehmusvaara kertoo lopputuloksen riippuvan myös työntekijöistä: Ottavatko kaikki vastaan heille tarjotut työtehtävät? Entä jääkö työntekijä eläkkeelle vai jatkaako vielä töissä?
Lisäksi karsitaan palveluja, hankintoja ja opetusta. Muutamia perustutkintoja yhdistetään niin, että niitä voi opiskella vain Lappeenrannassa tai Imatralla. Joillekin aloille lisätään oppisopimusmallia koulussa opiskelun sijaan. Puutarha-alan perustutkinto loppuu kokonaan.
– Tämän vuoden sisäänottomääriin leikkaukset eivät vielä vaikuttaneet, mutta ensi vuonna vaikutukset totta kai näkyvät, Lehmusvaara sanoo.
Sampossa opiskelijavuosien määrä tippui 331:llä, mikä on 11 prosenttia. Ammattioppilaitosten keskimääräinen vähennys on 6 prosenttia.
Iso eroa on pidetty maakunnassa hyvin epäoikeudenmukaisena, sillä koulutus on ollut tehokasta ja tuottavaa.
Asiantuntija Johannes Peltola opetus- ja kulttuuriministeriöstä ynnäilee, että Sampon rajoitukseen tuli suuri lovi, koska viime vuoden määräaikaiset lisäkohdennukset lähihoitajakoulutuksiin loppuivat.
– Niitä oli myönnetty Etelä-Karjalalle huomattavan paljon, 114 opiskelijavuotta. Lisäksi Etelä-Karjalassa ei viime vuonna täytetty kaikkia opiskelijapaikkoja.
Lehmusvaara kritisoi hallitusta siitä, että se tuijottaa vain lukuja eikä sitä, mitä on lukujen takana.
– Olemme esimerkiksi hoitaneet paikallisten suuryritysten tarpeisiin prosessiteollisuuden ammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksia. Yrityksissä on ollut muutosneuvotteluja, eivätkä ne niiden takia ole nyt voineet ottaa oppisopimuskoulutettavia.
Tiesimme, mitkä koulutusalat ovat viime vuosina olleet plus- ja miinusaloja.
Raskasta, mutta ei yllättävää, summaa pääluottamusmies Anu Kiiski yt-neuvottelujen lopputuleman. Hänen mukaansa henkilöstö oli henkisesti valmistautunut neuvotteluihin, koska niitä oli käyty jo muissa ammattioppilaitoksissa.
– Tiesimme myös, mitkä koulutusalat ovat viime vuosina olleet plus- ja miinusaloja.
Plusaloilla hän tarkoittaa niitä, joista saatava tulo kattaa kustannukset. Miinusaloilla niitä, joissa tulo ei kata kustannuksia.
Tämän kevään isojen yt-neuvottelujen lisäksi Sampossa käytiin viime vuonna kahdet pienet yyteet. Aikaisempien yt-neuvottelujen tuloksena opettajia irtisanottiin, osa-aikaistettiin ja lomautettiin.
Vaikka tilanne on vaikea, Kiiski sanoo, että neuvotteluyhteys työnantajan kanssa oli hyvä. Opettajia on kuunneltu ja heiltä on kysytty, mistä he ovat valmiita säästämään.
– OAJ:n luottamusmiespäivillä Helsingissä olen kuullut toisenlaisistakin kokemuksista. Paikoitellen on ollut aika hurjaa menoa.
Kiiski itse opettaa tulevia lähihoitajia. Sote-puolelle ei tule irtisanomisia, mutta ryhmäkoot saattavat suurentua.
Tuntuu, että heikommassa asemassa olevat opiskelijat kärsivät eniten.
Leikkaukset näkyvät jo nyt erityisopettaja Hanna Tapionlinnan työssä, sillä viime elokuussa yksi erityisopettaja jäi eläkkeelle ja hänen paikkansa täytettiin määräaikaisesti vain vuoden 2024 loppuun asti. erityisopettaja
Tämän vuoden alusta jokaiselle erityisopettajalle on tullut yksi uusi ala ja noin 25–30 uutta opiskelijaa. Se tarkoittaa keskimäärin 120 opiskelijaa erityisopettajaa kohden.
Tapionlinnan mukaan aika ei meinaa riittää kaikkeen.
– Ohjaustapaamisia on pitänyt harventaa. Samalla on otettava uutta alaa haltuun. Muutokseen ja lisääntyneeseen työmäärään täytyy vain sopeutua.
Tapionlinna katsoo säästöjä niiden opiskelijoiden näkökulmasta, jotka kamppailevat eniten opinnoissa etenemisen ja jaksamisen kanssa.
Erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita on hänen mukaansa yhä enemmän.
– Samaan aikaan opetus-, ohjaus- ja tukihenkilöstöä vähennetään. Tämä vaikuttaa suoraan oppitunteihin ja pajoihin, joissa voi suorittaa rästiopintoja.
Sampossa on kehitetty myös preikkispajatoimintaa opiskelijoille, joiden opinnot eivät etene tai ovat vaarassa keskeytyä kokonaan. Nyt senkään kohtalosta ei ole varmaa tietoa.
– Tuntuu, että heikoimmassa asemassa olevat opiskelijat kärsivät eniten. Tiedämme ehkä vasta ensi syksynä, mitä tästä kaikesta seuraa, Tapionlinna sanoo.
Kokonaisuudessaan ammatillisesta koulutuksesta kauhaistiin pois 150 miljoonaa euroa. Hallitus sanoi kohdistavansa leikkauksen aikuisiin. Se, että ne osuvat myös nuoriin, ei ole kenellekään alaa tuntevalle yllätys.
– Nuoria ja aikuisia opettavat samat opettajat, samoilla materiaaleilla samoissa tiloissa, erityisasiantuntija Mirjami Lehikoinen OAJ:stä sanoo.
Lehikoisen mukaan leikkausten massiivisuus kuitenkin yllätti. Laajat vaikutukset kävivät ilmi OAJ:n ammatillisten oppilaitosten luottamusmiehille suunnatusta kyselystä, joka toteutettiin helmikuussa.
Muun muassa sisäänottomääriä on vähennetty, opetustarjontaa pienennetty, ryhmäkokoja suurennettu, lähiopetusta korvattu etäopetuksella ja investoinnit jäädytetty.
Irtisanottujen kokonaismäärästä ei ole vielä tietoa. Kyselyyn vastanneista 51 prosenttia kuitenkin kertoi, että heidän työpaikallaan on tehty henkilöstöön kohdistuvia muutoksia tai käyty yt-neuvotteluja.
Työnantajapuolen eli Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen AMKE:n helmikuussa toteuttama kysely kertoo, että henkilöstösäästöistä 60 prosenttia kohdistuu opetus- ja ohjaushenkilöstöön.
OAJ:ssä ollaan huolissaan ammatillisten opettajien työhyvinvoinnista.
– Pitkään on menty asenteella, että kyllä tästä jotenkin selvitään. Nyt on monella tullut seinä vastaan. Jaksaminen on todella koetuksella, Lehikoinen sanoo.
Hallitus kurittaa aikuiskoulutusta joka suunnalta
Seitsemäntoista irtisanottua, investoinnit jäihin, vähemmän opetustunteja, isompia ryhmäkokoja ja aikuiskoulutuspuolelta neljän alan lopetus.
Siinä yksityisomisteisen Länsi-Suomessa toimivan Axxell Utbildingin yt-neuvottelujen lopputulos. Suurin osa Axxellin opiskelijoista on aikuisia, mutta nuoriakin on.
– Jos jotain hyvää pitää neuvotteluista hakea, niin se, että oppilaitoksen kaikki seitsemän yksikköä pidettiin hengissä, pääluottamusmies Rabbe Johansson sanoo.
Hän kuitenkin ymmärtää, että säästettävää on.
– Meiltä otettiin miljoona pois rahoituksesta ja olemme olleet puoli miljoonaa miinuksella pari vuotta.
Sitä Johansson ei ymmärrä, miksi hallitus kurittaa aikuiskoulutusta joka suunnalta.
– Jos ihminen huomaa olevansa väärällä alalla tai saa potkut, täytyyhän hänelle antaa mahdollisuus kouluttautua uudestaan. Minun järkeeni ei mahdu, mitä tässä ajatellaan.
Yt-neuvottelut olivat rankat, mutta kaikesta huolimatta oppilaitoksessa pyrittiin pitämään yllä positiivista ilmapiiriä.
– Koko henkilökunta sai lähettää nimettömänä säästöehdotuksia. Myös johtoryhmä on ottanut osaa säästöihin lomauttamalla itsensä viikoksi.
Johanssonin mukaan niin aikuisten kuin nuortenkin opetustunnit tuleva vääjäämättä vähenemään ja ryhmäkoot suurenemaan.
Hän antaa esimerkiksi teknisen puolen työsalit, joissa saa opiskella maksimissaan 18 opiskelijaa. Sekin tuntuu liialta.
– Koska verstailla työskentelevä avustaja irtisanottiin, jatkossa yhden opettajan pitäisi pystyä yksin käsittelemään 18 innokasta nuorta. Tämä on jo ihan turvallisuuskysymys.