Kokonaisuus kohtalainen, kuormitusta liikaa

Työpäivä on venynyt ja muuttunut silppuisemmaksi, kuvataideopettaja Eine Kaartinen kertoo opetuksen poikkeusjärjestelyistä.

Lappeenrannan Kimpisen koulussa opettava Kaartinen sanoo pitävänsä joinakin päivinä neljäkin miittiä eli videokokousta reaaliaikaisesti oppilaidensa kanssa.

– Niiden jälkeen olen kieltämättä aivan puhki, mutta olen halunnut ne miitit pitää. Tämän lisäksi katson oppilaiden palautetut työt ja kommentoin niitä. Wilman seuraamista pidän erityisen tärkeänä nyt, varsinkin oman luokkani osalta.

Kaksi kolmesta opettajasta on sitä mieltä, että oppilaitoksissa toteutetut poikkeus- ja etäopetusjärjestelyt ovat toimineet kokonaisuutena hyvin. Tämä selviää OAJ:n toteuttamasta opettajakyselystä. Kaikista kyselyyn vastanneista vain kolmen prosentin mukaan järjestelyt ovat toimineet heikosti.

– Kyselymme isoin myönteinen yllätys on se, miten hyvin kokonaisuus on saatu toimimaan tässä valtavassa muutoksessa. Eihän etukäteen olisi voinut ennustaa, että näin nopea ja suuri muutos opetukseen voidaan ylipäänsä tehdä, OAJ:n kehittämispäällikkö Jaakko Salo sanoo tuloksista.

Hajontaa näkyy vastauksissa koulutusasteittain. Esimerkiksi vapaan sivistystyön opettajista viidesosan mielestä oman oppilaitoksen poikkeusjärjestelyt toimivat heikosti.

OAJ keräsi tietoa opettajien kokemuksista kyselyllä, johon vastasi 5 500 opettajaa perusopetuksesta korkeakouluihin. Varhaiskasvatuksen opettajille toteutettiin oma kysely, johon vastauksia saatiin yli 2 000.

Kyselyn huolestuttavimmat tiedot liittyvät opettajien kasvaneeseen työmäärään, heikentyneeseen työssäjaksamiseen sekä siihen, millaisia negatiivisia vaikutuksia oppimiseen poikkeustilanne näyttää aiheuttavan.

Lähes kaikki opettajat ilmoittavat, että he käyttävät poikkeusjärjestelyjen vuoksi työhön enemmän aikaa kuin tavallisesti.

– Kysely vahvistaa sen, että opettajat ovat nykäisseet omasta selkänahastaan energian tähän muutokseen. Työpäivät ovat venyneet, kun opetusta valmistellaan, palautetta annetaan ja oppijoihin ja näiden huoltajiin pidetään yhteyttä aamuvarhaisesta yömyöhään.

Opettajien ei tarvitse olla tavoitettavissa kellon ympäri.

Puolet opettajista arvioi työssäjaksamisensa kohtalaiseksi ja kolmannes hyväksi, mutta heikoksi sen arvioi lähes joka viides.

Salon mukaan näin tilanne ei voi jatkua ilman, että opettajat katkeavat.

– Opettajien pitää pystyä rajaamaan työaikaansa. Heidän ei esimerkiksi tarvitse olla tavoitettavissa kellon ympäri.

Poikkeusolot aiheuttavat suuria vaikeuksia oppimiseen vähintäänkin osalle oppijoista. Näin arvioi lähes kaksi kolmasosaa peruskoulujen ja ammatillisen koulutuksen opettajista, ja lukion opettajistakin yli puolet.

Negatiivisia vaikutuksia oppimiseen arvioidaan koituvan muillakin koulutusasteilla, mutta hieman lievemmin.

– Lähiopetuksen suuri merkitys konkretisoituu nyt. Kasvokkain kohtaaminen päivittäin on ratkaisevaa etenkin heikommassa asemassa oleville oppijoille, Salo sanoo.

Koska lähiopetusta ei ole ollut, on opetuksen sisältöjäkin jouduttu karsimaan, Salo lisää. Esimerkiksi tiettyihin ammatteihin liittyviä työtaitoja ei voida käytännössä harjoitella.

Noin kaksi kolmasosaa perusopetuksen, lukion ja amiksen opettajista kertoo myös, että heillä on ainakin yksittäisiä oppijoita, joita he eivät tavoita säännöllisesti.

Salon mukaan tilanne asettaa haasteen päättäjille, kun poikkeusolojen jättämiä jälkiä ryhdytään korjaamaan.

– Lisätukeen on varattava voimavaroja, sillä pian sitä tarvitaan paljon.

42 prosenttia kaikista vastaajista kertoo, että poikkeusjärjestelyihin ja etäopetukseen käytettävät ohjelmat ja laitteet ovat heille uusia.

Tutuimpia nämä ovat ammattikorkeakoulujen opettajille, joista 82 prosenttia kertoi käyttäneensä samoja ohjelmia jo ennen poikkeusoloja. Vastaavasti kaksi kolmesta taiteen perusopetuksen opettajasta kertoi käyttävänsä nyt uusia ohjelmia ja välineitä.

Valtaosa kaikkien koulutusasteiden opettajista arvioi myös, että heidän pedagoginen ja digitaalinen osaamisensa riittää etäopetukseen joko hyvin tai kohtalaisesti.

Vaikeuksia soveltaa opetusta etäopiskeluun on joka kymmenennellä perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen opettajalla ja 15 prosentilla vapaan sivistystyön opettajista.

Yli puolet kansan- ja kansalaisopistojen opettajista kertoo, että heidän opetuksestaan osa tai kaikki on peruttu. Tämä tieto on Salon mukaan karua luettavaa.

– Se kertoo opetuksen järjestäjien haluttomuudesta etsiä ratkaisuja, sillä usein etäopetus olisi täysin mahdollista. Vapaan sivistystyön etäopetukselle olisi suurta tilausta nyt, kun monet ihmiset, kuten seniorit, ovat paljolti eristettynä koteihinsa.

Tutoropettajanakin toimiva Eine Kaartinen on tehnyt töitä yhdessä oppimisen ja opettajien välisten yhteistyötaitojen eteen. Kun Suomi ja opetus putosi poikkeusoloihin, Kaartiselle yksi turvaverkko olikin kolmen muun opettajakollegan kanssa jo aiemmin muodostettu tiimi.

– Tiimiajattelu loi meille resilienssiä kohdata yhtäkkinen muutos. Tunnemme toisemme erittäin hyvin ja tiedämme, kuinka yhdellä on tuo taito, ja kuinka toinen hallitsee tuon ohjelman tai välineen, Kaartinen kertoo.

Pelko lomautuksista ja koronasta kuormittaa varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuksen opettajille työ koronan aikana on ollut poikkeuksellisen vaativaa. Samalla oma työ tuntuu nyt erityisen tärkeältä.

Varhaiskasvatuksen opettajat samoin kuin valtaosa erityisopettajista, päiväkodin johtajista sekä esiopetusta antavista opettajista tekee poikkeusoloissakin työtä työpaikallaan. Etätöitä kokonaan tai osittain pystyi tekemään vain 13 prosenttia OAJ:n kyselyyn vastanneista.

OAJ:n kyselystä kävi ilmi, että varhaiskasvatuksessa opettajia kuormittaa erityisesti pelko koronatartunnasta. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä siitä, että työn tekeminen päiväkodissa ahdistaa ja pelottaa koronan takia. Lähes kaksi kolmesta kertoi kuitenkin pystyvänsä keskittymään työhönsä tilanteesta huolimatta.

Pelko lomautuksista syö voimia erityisesti yksityisissä päiväkodeissa työskenteleviltä opettajilta. Lomautukset ovat päällä suurimmassa osassa yksityisiä päiväkotiyrityksiä ja kuntien lomautusaalto alkamassa. Peräti 37 prosenttia yksityisissä ja 9 prosenttia kunnallisissa päiväkodeissa työskentelevistä kyselyyn vastanneista kertoi saaneensa lomautusilmoituksen.

OAJ:n työmarkkina-asiamies Timo Mäki OAJ:n jäseniä nyt niissä yksityisissä päiväkodeissa, joissa ei ole luottamusmiestä valitsemaan keskuudestaan yhteyshenkilön, joka saa järjestöltä tietoa lomautusmenettelystä ja yt-neuvotteluiden toteuttamisesta sekä toimii linkkinä OAJ:n edunvalvontapalveluihin.

− Yhteyshenkilö on ehdottoman tärkeä. Lähetämme hänelle ohjeita ja pidämme häneen yhteyttä, jotta voimme tukea ja suojata jäsenistöämme kaikin mahdollisin tavoin, Mäki sanoo.

Lapsia on nyt päiväkodeissa vähemmän, vastausten perusteella noin 23 prosenttia normaalimäärästä. Yli puolet kyselyyn vastanneista kertoi, että lapsiryhmiä oli yhdistetty koronan aikana ja yhtä moni sanoi, ettei ollut saanut esimieheltään tai työnantajaltaan ohjetta lapsiryhmän maksimikoosta.

”Hämmentää. Ryhmäkokosuosituksia rikotaan yhdistämällä ryhmiä ja taloja. Henkilökuntaa siirretään ryhmästä toiseen ja esimerkiksi vanhuspuolelle, vaikka lapsimääristä ei tulevina viikkoina ole tietoa. Minkäänlaisia suojavarusteita ei ole käytössä. Monia kysymyksiä surraa päässä ja silti pitäisi luoda normaalia päiväkotiarkea talossa oleville lapsille. ”

OAJ:n erityisasiantuntija Auli Setälä korostaa, että myös viranomaiset ovat suosittaneet, että lapsiryhmät pidetään pieninä. Lapsia ja henkilökuntaa ei myöskään pidä siirrellä ryhmästä tai toimipaikasta toiseen.

OAJ:n kyselyn perusteella opettajat ovat ottaneet digiloikkaa myös varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Monet ovat valmistaneet etäopetusta ja järjestäneensä videotapaamisia lasten kanssa. Opettajat kertoivat pitäneensä yhteyttä erityisesti tuen tarpeessa oleviin lapsiin ja perheisiin.

Poikkeusoloista huolimatta jopa 81 prosenttia OAJ:n kyselyyn vastanneista varhaiskasvatuksen opettajista oli sitä mieltä, että omalla työllä on suuri merkitys. Lähes 90 prosenttia uskoi, että tilanteesta selvitään yhdessä.