Yllättävän vähän! Se on päällimmäinen reaktio siihen, paljonko lähiopetusta ammatillisessa koulutuksessa pitää lain mukaan olla.
Perustutkintoa opiskelevalle nuorelle opetuksen tai ohjauksen laskennallinen vähimmäismäärä on vain 3,6 tuntia päivässä, jos oletetaan, että 180 opintopisteen ammatillinen perustutkinto suoritetaan kolmessa vuodessa.
– Peruskoulun ekaluokkalaisillakin on enemmän, erityisasiantuntija Mirjami Lehikoinen OAJ:stä vertaa.
Koko määrä ei ole opettajan antamaa opetusta, vaan mukaan lasketaan myös työpaikoilla annettava ohjaus.
Oma kysymyksensä on vielä se, toteutuuko lain mukainen määrä käytännössä. Sitä ei voi tietää, koska luotettavaa tilastotietoa ei ole.
Esimerkiksi OAJ:n jäsenet, nuorten vanhemmat ja erilaiset selvitykset ja kyselyt kertovat, että lähiopetusta ei ole niin paljon kuin kuuluisi eikä ainakaan riittävästi.
OAJ:n eduskuntavaalitavoitteena on, että lähiopetuksen määrää lisätään. Lisäksi opiskelijoille pitää turvata kokonaiset opetuspäivät ja -viikot.
Laadukas ammatillinen opetus on puolustamisen arvoista ammattitaidon turvaamiseksi. Ammatillisella koulutuksella on toinenkin oleellinen tehtävä: kasvattaa tasapainoisia ja sivistyneitä yhteiskunnan kansalaisia.
– Kasvatustehtävästä ei puhuta riittävästi. Kaikki oppivelvolliset nuoret eivät ole kypsiä, eivätkä he opi elämässä tarvittavia taitoja tyhjiössä, Lehikoinen muistuttaa.
Ammatillinen koulutus on myös tärkeä väylä korkeakouluihin. Ammattikorkeakoulujen uusista opiskelijoista lähes puolella on ammatillinen tutkinto. Pelkkä työpaikoilla tapahtuva oppiminen harvoin antaa riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin.
Lähiopetuksen väheneminen on iso huolenaihe sähkö- ja teleurakoitsijoiden järjestössä Stulissa, kertoo järjestötoiminnan johtaja Riikka Friman.
Järjestön jäsenyritykset ovat ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien tulevia työnantajia. Moni yrittäjä on itsekin amiksesta valmistunut sähkäri.
Miten ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen tilanne näkyy sähköalan yrityksissä?
Jäseniltämme tulee melko paljon kommenttia siitä, että nuorten perusosaaminen on liian heikkoa. Opetusta on kaikkiaan liian vähän.
Sähköala on kädentaitoala, ja taitoja pitäisi pystyä harjoittelemaan työsalissa oppilaitoksessa.
Nyt opiskelija ei työssäoppimisjaksolle tullessaan ole välttämättä pitänyt työkaluja kädessään, joten homma lähtee tosi perusteista.
Sähköturvallisuus on tosi tärkeä asia. Jos opiskelija ei tiedä, mitä tekee, vahtimista on aika paljon.
Monissa yrityksissä ollaan myös sitä mieltä, että opiskelijat laitetaan työssäoppimisjaksoille liian aikaisessa vaiheessa opintoja.
Paljon palautetta tulee ihan työelämätaidoista, kuten siitä, etteivät opiskelijat osaa tulla ajoissa paikalle. Jos ei ole koulupäiviä, joiden rytmi on työpäivien kaltainen, nuori ei välttämättä opi noudattamaan aikatauluja.
Miksi opettajan antama lähiopetus on puolustamisen arvoista?
Minusta se on tärkeää sekä taitojen ja asenteen oppimiseksi että koko elämän ymmärtämiseksi. Opiskelija oppii ja pääsee kokeilemaan substanssialaansa, ja opettaja pystyy seuraamaan, miten oppiminen sujuu.
Lähiopetus on tärkeää myös rutiinin ja arjen taitojen oppimiseksi.
Lisäksi ammatti-identiteetin rakentuminen vaatii sitä, että sähkäriopiskelijat tekevät hommia yhdessä. Ilman lähiopetusta ammatillinen itseluottamus ei kartu opiskeluaikana.
Mitä voi pahimmillaan tapahtua, jos lähiopetuksesta ja koulutuksen laadusta tingitään?
Sähköturvallisuus ja sähkötyöturvallisuus vaarantuvat. Nyt Suomessa on erittäin hyvä sähköturvallisuus, mutta ei se synny mitenkään automaattisesti.
Yhteiskunta sähköistyy koko ajan, ja sähköasentajien tarve kasvaa. Uhkakuva on, että meillä ei riitä osaavia asentajia.
Koulutusjärjestelmästä on varmasti mahdollista ajaa ihmisiä läpi, mutta jos he eivät osaa mitään, ei kukaan halua heitä töihin.
Mitä äänestäjien olisi hyvä ymmärtää ammatillisesta koulutuksesta?
Toivon, että he näkisivät ammatillisen koulutuksen arvon. Paljon puhutaan siitä, miten isolle osalle ikäluokasta pitäisi saada korkeakoulututkinto. On surullista, että ammatilliselta koulutukselta puuttuu vastaava ylevä visio.
Olisi hieno tavoite, että vaikkapa puolet ikäluokasta hallitsee jonkin kädentaidon tosi hyvin. Esimerkiksi vihreä siirtymä ei ole mahdollinen ilman käytännön työn tekijöitä.
Juttua korjattu 19.10. klo 17.07. Ammatillinen perustutkinto on 180 opintopistettä ei 120, kuten jutussa luki.
Puolustamisen arvoista -juttusarjassa esittelemme OAJ:n tärkeimpiä eduskuntavaalitavoitteita.