Kun rehtori pyysi opettajia kuvailemaan odotuksiaan tulevalle lukuvuodelle, luokanopettaja Päivi Piippo-Hakkarainen otti valokuvan valtavasta pelargoniapuskasta.
– Minulle rehevä kasvi kuvasi hyvää työyhteisöä, jossa jokaisella on paikkansa. Jos kasvista ottaa yhden oksan pois, se ei ole enää niin hieno.
Tästä keskustelusta alkoi vuosi, jona Piippo Hakkaraisen työyhteisö syventyi miettimään hyvinvointia. He kävivät läpi mielenterveyden rakennuspalikoita kuukausittaisissa tapaamisissa ja henkilöstön työpajoissa.
– Huomasimme, että henkinen hyvinvointi merkitsee eri ihmisille vähän erilaisia asioita. Itselleni se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että muut kuuntelevat loppuun, mitä minulla on sanottavana, Piippo-Hakkarainen sanoo.
Hyvinvointi syntyy sekä saamisesta että antamisesta. Moni koulun opettajista on ollut talossa pitkään.
– Tunnemme toisemme hyvin. Joskus näkee pelkästä katseesta, että työkaveri tarvitsee auttavaa halia.
Piippo-Hakkaraisen työpaikka Varpaisjärven koulu kokeili Mielen hyvinvoinnin ABC-mallia yhdessä koko Lapinlahden kunnan henkilöstön kanssa.
Rehtori Marjo Jalkala sai kolmisenkymmentä henkilöstön jäsentä mukaan opettelemaan aakkosia.
– Se vaati johtamiselta avoimuutta, sanoittamista ja kuuntelemista, rehtori summaa.
ABC-toimintamalli on kehitetty Australiassa ja sitä on pilotoitu myös muissa Pohjoismaissa. Suomessa mallista vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
A viittaa aktiivisuuteen, B ryhmään ja C omistautumiseen (Act, Belong, Commit).
– Tavoitteena on vahvistaa työntekijöiden uskoa siihen, että olemalla aktiivinen, pitämällä yllä hyviä ihmissuhteita ja tekemällä itselleen merkityksellisiä asioita voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa ja sitä kautta myös työyhteisön ilmapiiriin, Jalkala kiteyttää.
Hänen mielestään työyhteisö on oivaltanut, että hyvinvoinnin vaaliminen ei vaadi lähtöä monen päivän koulutuksiin. Kyse on arjen teoista.
– Esimerkiksi yhdessä palaverissa pyysin jokaista kertomaan, mitä mielen hyvinvointia tukevaa kukin oli tehnyt kuluneen viikon aikana.
Uuden työtavan opettelu on parantanut yöunia.
Kun työntekijät voivat hyvin, se näkyy myös oppilaille ja perheille. Hyvä leviää, Marjo Jalkala sanoo.
Jotta työyhteisö kukoistaa, sen jäsenten pitää voida hyvin. Päivi Piippo- Hakkarainen on jo vuosien ajan koulinut itseään pois perfektionismista ja opetellut ottamaan rennommin. ABC-malli toi lisäpuhtia hyvinvoinnin polulle.
– Ennen askartelin ja laminoin iltakaudet. Nyt ajattelen, että opetuksen ei ole aina pakko olla toiminnallista, ja välillä voi tehdä perinteisiä vihkohommia. Eikä aina tarvitse tehdä uusia materiaaleja vaan voi hyödyntää entisiä.
Piippo-Hakkarainen lähtee työpaikalta viimeistään neljältä. Hän valmistelee tunnit koulussa eikä vie töitä kotiin. Uuden työtavan opettelu on parantanut yöunia.
– Yritän muistaa, että olen opettaja mutta myös äiti, vaimo, tytär, sisko ja ystävä.
Työn rajaaminen on vaatinut häntä luopumaan myös ammatillisista someryhmistä.
– Jos unohtuu lukemaan vaikkapa Pinterestiä tai Alakoulun aarreaittaa, se vie herkästi illat ja viikonloput. Tulee ideaähky, eikä kaikkia hyviä ideoita voi kuitenkaan toteuttaa.
Päivi Piippo-Hakkaraisen mielestä ABC-pilotissa parasta oli entistä avoimempi keskustelu.
– Hienoa, että mielenterveysasiat nostetaan esiin. Kun aloitin opettajana 25 vuotta sitten, keskityttiin lähinnä siihen, miten hyviä oppitunteja opettaja pitää.
Varpaisjärvellä on opeteltu keskustelemaan myös hankalista asioista suoraan eikä selän takana.
– Ja jos toisen sanat jäävät vaivaamaan, voi mennä kysymään, mitä tarkoitit, Piippo-Hakkarainen sanoo.
Opettajat ovat kartoittaneet yhdessä, millaisia virkistymisen keitaita kukin vaalii elämässään.
Piippo-Hakkarainen leipoo, käy kuorossa, pyrkii soittamaan joka päivä jotakin pianolla ja kulkee luonnossa kuvaamassa pieniä luonnonihmeitä.
Entä onko työyhteisösi alkanut muistuttaa kuvaamaasi upeaa pelargoniapuskaa?
– Porukka alkaa olla sitoutunutta, vaikka täydelliseen kukoistavaan puskaan on vielä vähän matkaa. Meillä on hirmu hyvä alku ja tästä on helppo jatkaa.
Arkiset teot kohottavat työyhteisöä
Varpaisjärven opettajat kertovat, milloin he voivat työssään hyvin.
- ”Kun saan olla oma itseni myös heikkouksineni.”
- ”Kun tulen kuulluksi ja huomioiduksi työhön liittyvissä asioissa.”
- ”Kun työpäivän aikana tulee naurettua.”
- ”Kun ei puhuta pahaa selän takana.”
- ”Kun minulla on turvallinen ja auttava esihenkilö.”