Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi… Nimittäin kommentoida tätä koulujen avaamista ja ”tehostettua” testaamista.
Mitä tästä koronaviruksesta tiedetään? Suurin osa tartunnan saaneista lapsista kantaa virusta joko oireettomana tai lieväoireisena. Tämä piirre nimenomaan tekeekin taudista petollisen.
Nyt on sitten tuudittauduttu sellaiseen ajatukseen, etteivät lapset juurikaan levitä tautia eteenpäin. Ikään kuin koronavirus pysähtyisi lapsiin eikä jatkaisi leviämistä heidän kauttaan.
Tämä kuulostaa maalaisjärjellä ajateltuna utopistiselta. Myöskään tieteellistä näyttöä ei tässä vaiheessa ole kattavasti saatavilla, sillä pitkittäistutkimusta ei ole voitu tehdä. Sitä, miten koronavirus vaikuttaa lapsen terveyteen myöhemmin, ei vielä tiedetä.
Kouluun palaamaan olisi pitänyt velvoittaa vain tukiopetusta tarvitsevat.
Oliko siis tarkoituksenmukaista velvoittaa kouluun palaamaan myös ne oppilaat, jotka suorittivat etäopiskelunsa tunnollisesti? Mielestäni olisi riittänyt, jos kouluun olisi velvoitettu palaamaan vain tukiopetusta tarvitsevat. Näin väljyys ja turvavälit olisi ollut helpompi toteuttaa ja riskitekijät olisivat pienemmät.
Tiedetään, että koronan itämisaika voi olla useitakin päiviä, jolloin tartunnan saaneella aikuisellakaan ei välttämättä ole vielä oireita. Hän saattaa tartuttaa tietämättään.
On kuitenkin todettu, että tulisi liian kalliiksi testata jokainen suomalainen.
Siksi koronatestien tekemistä voisi priorisoida niin, että testattaisiin ensisijaisesti ne, jotka eivät voi tehdä etätöitä – kuten kouluihin palanneet opettajat ja muun henkilökunta.
Samaan syssyyn voisi testata varhaiskasvatuksen opettajat, lastenhoitajat ja muu henkilökunnan. He ovat koko koronakriisin ajan kantaneet kortensa kekoon tekemällä työtään päiväkodeissa ja esiopetuksessa suojanaan vain käsien pesu.
Koronahan tarkoittaa muuten myös biljardin tapaista peliä. Eiköhän tämäkin koronapeli ole voitettavissa, kun tiedetään, minne tähdätään.
Heli Sivula
varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opettaja