Kasvatus ja koulutus voisivat olla osa ilmastokriisin ja ekologisen kestävyyden ratkaisua.
Jättiläiskakku, mutta palasinahan kakku syödään.
Leikataan neljä esimerkinmakuista kakunpalaa:
Koulu välittää arvoja ja antaa oppijoille raaka-aineita maailmankuvan kokoamiseen. Ratkaisija-koulun tehtävä: korostetaan arvoja, jotka perustuvat kestävään kehitykseen.
Koulu opettaa tietoja ja taitoja, joita tarvitaan yhteiskunnassa ja joilla mahdollistetaan hyvä elämä. Millaisia taitoja tarvitaan maailmassa, jossa hyvä tulevaisuus rakentuu ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillinnän ja niiden vaikutuksiin sopeutumisen kautta?
Mitä on sivistys ympäristökriisien maailmassa?
Koululla on sivistystehtävä. Mitä on sivistys ympäristökriisien maailmassa?
Koulutus on vuosikymmenestä toiseen rakentanut yhteiskuntaa ja yhteiskuntarauhaa. Mitä hyvää vanhasta perinteestä on syytä säilyttää, että yhteiskunta pysyy vakaana edelleen?
Opettajat ansaitsevat ja tarvitsevat aikaa ja tilaa pysähtyä ruotimaan näitä asioita. Yhdessä asiantuntijoiden, oppijoiden ja päättäjienkin kanssa. Hyppysellinen niitä kuuluisia resurssejakin mukaan, kiitos.
Ratkaisujen hakemiseen tarvitaan kaikkien opettajien näkökulmia, tietoja ja elämänkokemusta. Tarvitaan vastarannankiiskiä ja ristiriitaisia näkemyksiä, mutta myös kykyä tehdä päätöksiä. Muuten ei päästä kakunkuorrutetta syvemmälle.
Opetussuunnitelman mukaista ilmastokasvatusta tehdään kouluissa paljon ja loistavasti, pitkäjänteisestikin. Mutta hajallaan homma on, kuin huolimattoman halot, ja paljon yksittäisten aktiivien varassa. Paketti huutaa yhtenäistämistä ja koulut ja päiväkodit tukea työlleen.
Samean pinnan alla onneksi tapahtuu. Opettajat ovat esimerkiksi itse kokoamassa Ilmastorintamaa, jonka tavoitteena on saada koulun ja opettajien ääni kuulumaan ilmastokeskustelussa.
Toisaalla parikymmentä järjestöä haluaa juurruttaa kestävän kehityksen tiedot, taidot ja käytännöt osaksi kasvatusta ja koulutusta. Kestävä koulu -ohjelman esikuvana on menestysbrändi Liikkuva koulu.
Parhaillaan myös OAJ:n valtuuston työlistalla on esitys järjestön ilmasto-ohjelmaksi.
Minna Ängeslevä on Opettaja-lehden päätoimittaja.
Twitterissä @MAngesleva
Tekijältä
Opettajalle omat Facebook-sivut – tervetuloa vaikuttamaan
Miten lisäisimme lehden ja lukijoiden välistä vuorovaikutusta? Entä miten vahvistaisimme yhteisöllisyyden tuntua?
Päätimme loikata keskustelun ytimeen ja perustaa Opettaja-lehdelle omat Facebook-sivut.
Olemme aiemmin jakaneet lehden sisältöjä OAJ:n somekanavilla. Halusimme kuitenkin terävöittää lehden profiilia – kehittää omaa ääntämme.
Tuumasta toimeen. Opettaja-lehti saa oman tilin 7.5., tämän lehden ilmestymispäivänä. Toivotamme tervetulleiksi kaikki opetusalasta kiinnostuneet.
Onnistuaksemme tarvitsemme tietenkin lukijoitamme. Anna lehdelle mahdollisuus: seuraa meitä ja tule juttelemaan. Vinkkaa tilistä myös tutuillesi.
Pieni toimituksemme osallistuu keskusteluun innostuneena, joskin väistämättä toisinaan hieman viiveellä muun työn ohessa.
Oma toiveeni on, että sivusta tulisi vähitellen lehden lukijoiden ja tekijöiden näköinen kanava, jossa keskustellaan rakentavasti lehden teemoista ja juttuaiheista. Myös juttuvinkkejä otamme mielellämme vastaan.
Loikka jännittää, mutta sellaista se on uuden äärellä.
Johanna Äijälä, toimitussihteeri