”Ahaa, no miten tämä sitten pitäisi tehdä”, kysyy opiskelija usein palautetilanteessa. Ja turhautuu, kun vastaan: ”Sinun pitäisi se itse ratkaista.”
Journalismin opiskelija on tavallisesti ”hyvä kirjoittaja”. Hän onnistunut ylioppilasaineessaan ja saanut lukiossa positiivista palautetta teksteistään. Usein hänelle tulee yllätyksenä se, että äidinkielen ainekirjoituksella ei ole juuri mitään tekemistä journalistisen kirjoittamisen kanssa, pikemmin päinvastoin: monista aiemmin opituista tavoista pitäisi päästää irti.
Tämä herättää monissa ankaraa vastustusta. Journalismin opiskelijat ovat myös kiitettävän kriittisiä, ihan kaikkea kohtaan.
Oppiminen edellyttää oman vajavaisuuden myöntämistä.
Paljon puhutaan siitä, että oppimisen pitää olla mukavaa. Harvoin muistetaan, mitä oppiminen edellyttää: oman vajavaisuuden myöntämistä, sitä, että oppija ymmärtää, että omassa osaamisessa on puutteita tai jopa virheellisiä ajattelutapoja.
Tällainenhan on aivan järisyttävän raskasta, ihan kenelle tahansa.
Ymmärrän tietenkin, että opiskelijoiden reaktioiden taustalla on epävarmuutta, epäonnistumisen pelkoa tai rohkeuden puutetta, mutta silti toisten tunteiden kannatteleminen on välillä raskasta. Ja samaan aikaan se on aivan välttämätöntä: tunne liittyy oppimiseen, itse asiassa on sen edellytys.
Tästä seuraa outo kaksoisrooli. Pitää yrittää luoda turvallinen oppimistilanne, jossa kenenkään ei tarvitsisi pelätä. Samaan aikaan haluan kuitenkin olla oppimistavoitteiden kanssa tinkimätön.
Välillä on pedagogisesti oikein sanoa: ”Tämä sinun juttusi ei nyt vain ole tarpeeksi hyvä julkaistavaksi.” Koulussahan pitää olla lupa myös epäonnistumiseen.
Mutta teen paljon työelämäprojekteja yhteistyössä alan yritysten kanssa. Silloin projekti pitää saada kunnialla päätökseen, myös kouluympäristössä. Tositilanne opettaa opiskelijoille muuta kuin luokkahuoneen harjoitukset: hommat valmistuvat ajoissa, sopimuksista pidetään kiinni, vaikka ylimääräisiä tunteja tuleekin.
Reetta Nousiainen on toimittaja ja journalismin lehtori Haaga-Helia-ammattikorkeakoulussa. Hän jaksaa keskustella loputtomasti journalismista ja sen tulevaisuudesta.