Terveisiä arjesta: (Työ)taistojen tiellä – tuntemattoman jermun kertomaa

Kun neuvottelut eivät etene, on työtaistelun aika. Taistojen tiellä erottui tiettyjä perustyyppejä. Tuttua AIDA-kaavaa noudatellen:

Tyyppi A, herääjä: ”Mie oon saant jo tarpeiksei. Pohja se o miunkii säkis.” Tyyppi I, kiinnostuva: ”En mää tämmöses sotatoimes sentää viel ol enne mukan ollu.” Tyyppi D, vaatija: ”Aan ny pari, kol prosentti!” Tyyppi A, toimija: ”Mennään tuon suon yli että heilahtaa.”

Lisäksi ilmestyi tyyppi K, kiven-alla-makaaja: ”Lakko, Helsingissä? Mitä varten? Ei minulle ole kukaan mitään kertonut!”

Turun helmikuinen tukimielenosoitus sujui seuraavaan tapaan: Heräsi halu tukea etulinjassa taistelevia helsinkiläisiä kollegoja. Keinoksi valittiin mielenosoitus. Sopivaksi tantereksi osoittautui lounasaikaan tuomiokirkon edusta.

Tykistö (= soppatykki) oli luvannut taustatukea, koska joukot kuulemma marssivat vatsallaan. (Piispankadulla kaikki kyllä pysyivät tolpillaan). Herääjät olivat laatineet taistelusuunnitelman, hoitaneet poliisille ja medialle tiedon liikekannallepanosta ja väsänneet plakaatit.

Tyyppi A, toimija: Mennään tuon suon yli että heilahtaa.

Toimijat kehottivat tulemaan tuomiokirkolle niin että heilahtaa. ”Ei saa jäädä kiven alle makaamaan!” Talvisodan hengessä vallitsi kirpakka pakkanen ja joukkomme seisoivat kovennettua (= paksuissa talvivarusteissa) samaan aikaan, kun soppatykki laukoi annoksia. Me olemme yliopisto -rintanapit ja tarrat kertoivat nelisatapäisen joukkomme yhteenkuuluvuudesta.

Puolessa tunnissa loppuivat tykistä ammukset. Oli aika vetäytyä korsuihin ja valmistautua seuraavaan koitokseen.

Töpinässä odottivat kiven-alla-makaajat, jotka jaksoivat valittaa huonosta tiedonkulusta ja saamatta jääneestä rokasta. Suostuivat kuitenkin ottamaan palkankorotukset vastaan…

Uuden sopimuksen myötä taistot laantuivat ja saavutettiin työrauha. Plakaatteja ja rintanappeja ei kuitenkaan haudattu. Ne ovat säilössä valmiina. ”Si vis pacem, para bellum” (vapaasti käännettynä: ”Sivistalle pakit, paras peli!”)

 

Mirkka Ali-Laurila opettaa suomea Åbo Akademin kielikeskuksessa ja pitää pääluottamusmiehenä henkilöstön puolta.

Lue samasta aiheesta