Jussi Saramo: Oppilashuolto tukee koko kouluyhteisöä

Koulu on yhteisö, jonka jokaisen jäsenen hyvinvoinnista on pidettävä huolta. Oleellinen osa kouluyhteisöä on oppilas- ja opiskeluhuolto, josta on ollut paljon puhetta myös sote-uudistuksen yhteydessä.

Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitysten mukaan oppilaiden ja opiskelijoiden yhdenvertaisuus avun ja tuen saamisessa ei tällä hetkellä toteudu käytettävissä olevilla psykologi- ja kuraattoriresursseilla. Yhdellä kuraattorilla tai psykologilla voi olla vastuullaan jopa 12 toimipistettä.

Hallitusohjelmassa linjataan kuraattorien ja psykologien sitovista henkilöstömitoituksista. Hallituksen esitys on nyt saatu lausunnoille.

Sitoville mitoituksille on osoitettu lisärahoitusta julkisen talouden suunnitelmassa, ja tavoitetta halutaan tukea valtionavustuksella jo ennen lainsäädännön voimaantuloa.

Yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat aina myös kouluihin.

Erilaiset yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat aina myös kouluihin. Koronan aikana ja sen jälkimainingeissa meillä on edessä isoja haasteita, kun osa oppilaista ja opiskelijoista on jäänyt opinnoissa jälkeen ja kaipaa vahvempaa tukea.

Kun lasten ja nuorten ongelmat tunnistetaan ja niihin puututaan varhaisessa vaiheessa, tarve muun muassa korjaaviin toimiin kuten lastensuojelun tai erikoissairaanhoidon toimenpiteisiin vähenee.

Palvelujärjestelmän oikea-aikainen ja riittävä tuki lapsen tai nuoren ongelmiin säästäisi kuntien ja koko yhteiskunnan kustannuksia merkittävästi, kun kalliiden lasten ja nuorten erikoissairaanhoidon palveluiden tarve vähenisi.

 

Hyvin toimivilla opiskeluhuollon palveluilla tuetaan myös perhettä ja opettajien opetus- ja kasvatustyötä. Riittävästi resursoidulla opiskeluhuollolla pystytään tasoittamaan oppilaiden ja opiskelijoiden taustojen vaikutusta oppimiseen ja koulunkäyntiin.

Opettajat ovat koronasta johtuvan epävarmuuden ja muuttuvien olosuhteiden vuoksi uupuneita, ja on myös opettajien etu, että oppilashuoltoon satsataan.

Näin kuntavaalien alla toivon, että uudet kuntapäättäjät sitoutuvat myös riittävään opettajien määrään ja ryhmäkokoihin – valtion lisärahat eivät auta pitkälle, jos kunnissa muut asiat priorisoidaan koulutuksen edelle.

 

Jussi Saramo on opetusministeri.