Vasemmistoliiton kansanedustaja Jussi Saramo aloittaa opetusministerinä joulukuun kuluessa, kun nykyinen ministeri Li Andersson jää äitiyslomalle.
Yksi Saramon päätehtävistä on viedä maaliin koulutuspoliittinen selonteko, joka tähtää koulutusjärjestelmän kehittämiseen yli hallituskausien.
– Pitkäjänteinen kehittäminen on ennenkin ollut suomalaisen koulutuksen vahvuus. Tempoilusta kärsii ala kuin ala.
Selonteon yhteydessä koulutuksesta on tarkoitus käydä mahdollisimman laaja yhteiskunnallinen keskustelu. Tehtävä ei ole helppo, sillä selonteko ei ole se simppelein ja mediaseksikkäin aihe, josta innostua laajasti.
Saramo haluaisi päästä eroon vastakkainasetteluista eri koulutusasteiden välillä.
– Hallituksen ykkösjuttu on, että kaikille koulutusasteille tulee konkreettisia parannuksia ja rahoitusta. Tämä hallitus on investoinut koulutukseen jo yli 300 miljoonaa euroa.
Saramo pitää opetusministeriötä todellisena tulevaisuusministeriönä.
– Koulutuksella on laaja sivityksellinen merkitys yhteiskunnalle, ei vain välinearvoa. Tämän tulee näkyä koulutuspolitiikassa.
Saramo on itse oiva esimerkki siitä, mitä toivoisi kaikille:
Saramon datanomin opintojen aikana 2000-luvun alkupuolella ala vielä veti, mutta suhdanteet heittivät työtilanteen päälaelleen, eikä alan töitä enää ollut. Hän on silti tehnyt laajan uran muun muassa nuoriso-ohjaajana ja lavasterakentajana.
– Koulutus antaa eväitä koko elämään. On tärkeää huolehtia siitä, että myös ammatillinen väylä avaa polkuja jatkokoulutukseen ja monipuoliseen työelämään.
Saramon tavoitteet kehittää koulusta ovat korkealla, mutta koronakriisi varjostaa opetusministerin työtä yhä.
Keväällä osa oppilaista jäi opiskeluissaan jälkeen ja osa sinnittelee yhä. Lisäksi opettajat ja rehtorit ovat kuormittuneita.
– Koronan vaikutuksia paikkaillaan vielä vuosia. Hallituksen tehtävä on varmistaa, ettei korona määritä lähivuosikymmeniä, kuten voi käydä, jos lapsia ja nuoria putoaa kelkasta.