Hikipisaroita ja kahdeksikkoja – liikunnan yo-koetta pilotoitiin Oulussa

Kokelas numero 15 saa aloittaa, kajahtaa Haukiputaan lukion melkein tyhjässä liikuntasalissa.

Toisen vuoden lukiolainen Otto Ruotsalainen kävelee varmoin askelin salin ensimmäiselle suorituspisteelle ja ottaa käsiinsä koripallon.

Viisi pomputusta takaperin peruuttaen. Kaksi pompautusta paikallaan jalkojen välistä ja kiinniotto toisella kädellä. Pallo paikalleen.

Seuraavaksi Ruotsalainen ottaa käsiin salibandymailan ja kierrättää palloa kahdeksikkoa kartioiden ympäri neljä kertaa. Syöttö voimistelupenkkiin kämmenpuolelta ja kerran rystypuolelta.

Suoritus sujuu rennosti ja ilman suurta jännitystä. Tilanne voisi olla eri, jos kyseessä olisi oikea liikunnan ylioppilaskoe. Nyt kyse on sen pilotoinnista.

Tällaiselta nimittäin saattaa näyttää liikunnan ylioppilastutkinnon suorittaminen syksyllä 2029. Silloin ylioppilaaksi voi ensimmäistä kertaa kirjoittaa myös liikunnan, musiikin ja kuvataiteen ylioppilaskokeilla.

Muutos on historiallinen, sanoo Ylioppilastutkintolautakunnan erityisasiantuntijan Thomas Vikberg.

– Jatkossa lukion päättötutkinto mittaa lukiolle määriteltyä yleissivistystä aiempaa laajemmin.

Ennen kuin testistä on ylioppilaskokeeksi asti, koejärjestelyissä on paljon mietittävää. Siksi mekin olemme nyt, toukokuussa, Oulun Haukiputaalla.

Otto Ruotsalaisen suoritusta ovat seuraamassa Thomas Vikbergin lisäksi projektikoordinaattori Ismo Miettinen Kastellin lukiosta Oulusta sekä apulaisprofessori Kasper Salin Jyväskylän yliopistosta. Salin on ollut mukana kokeen valmistelutyöryhmässä.

Keskeinen uudistus uusissa kokeissa on valmistava näyttö, joka suoritetaan ennen varsinaista kirjallista koetta.

Jo lainvalmistelussa tunnistettiin, ettei taito- ja taideaineiden osaamista voi arvioida vain kirjallisen kokeen perusteella. Mukana pitää olla jokin käytännön osuus.

YTL julkaisi alkuvuodesta ensimmäiset luonnokset valmistavista näytöistä, ja niitä pilotoitiin keväällä eri puolilla Suomea, muun muassa Oulussa.

Pilotointien tarkoitus ei ole arvioida opiskelijoita, vaan selvittää, toimiiko hahmoteltu koemalli käytännössä.

– Opettajat näkevät sellaisia yksityiskohtia, joita me emme YTL:ssä osaa ennakoida. Tärkein kysymys on, voiko tämän järjestää näin kaikissa suomalaisissa lukioissa, Vikberg sanoo.

Ylioppilastutkinnon tehtävä ei ole mitata sitä, minkälaiset mikit tai kamerat jossain lukiossa on.

Liikunnan valmistavaan näyttöön on suunniteltu neljä erilaista tehtävää: välineenkäsittely, liikkumistaitojen rata, rytmi ja liiketehtävä, johon kuulu yksinkertaisia tanssiliikkeitä, sekä yhdistelytehtävä, johon kuuluu kehonhallintaa ja tasapainoilua.

Haukiputaalla käy pian selväksi, että odotteluaikaa on liikaa. Otto Ruotsalainen on tehnyt ensimmäisen suorituksensa kahdessa minuutissa.

Suoritusaikaa on kuitenkin jäljellä vielä yli puolet. Suoritusten välissä on lisäksi kaksi minuuttia lepoaikaa ennen seuraavaa osioita.

Ruotsalainen päättää tehdä suorituksen toisen kerran. Jos kyseessä olisi ollut oikea koetilanne, jonkun pitäisi päättää, kumpi suorituksista lähetetään arvioitavaksi. Kasper Salinin mielestä päätös pitäisi olla kokelaan.

Yksi suurimmista avoimista kysymyksistä liittyy digitaaliseen tallentamiseen.

Kokelaan suoritus tallennetaan myöhempää arviointia varten samalla tavoin kuin muutkin ylioppilaskokeet. Tallenteet arvioi alustavasti opiskelijan oma aineenopettaja ja lopullisesti YTL:n sensori. Paikan päällä suorituksia ei arvostella.

Liikunnan kokeessa kysymykset liittyvät esimerkiksi siihen, miten liike näkyy tallenteessa riittävän hyvin ja miten yhdenvertaisuus varmistetaan erilaisissa tiloissa ja olosuhteissa.

– Ylioppilastutkinnossa arvostellaan kokelaan opetussuunnitelman mukaista osaamista, ei sitä, millaiset mikit ja kamerat hänen lukiossaan on, Vikberg sanoo.

Myös ohjeiden pitää olla niin selkeät, että esimerkiksi matematiikanopettaja voi tarvittaessa tallentaa vaikkapa musiikin näytön.

Pilotoinneissa testataan myös sitä, miten koe toimii erilaisissa lukioissa. Pienissä lukioissa haasteena voivat olla vähäiset resurssit, suurissa taas suuret kokelasmäärät ja siitä johtuvat monimutkaiset järjestelyt.

Oulun lukiot ovat pienen mittakaavan esimerkki siitä, miten erilaisissa ympäristöissä koetta aikanaan järjestetään.

Oulussa koetta testataan Kastellin lukion koordinoimana neljässä lukiossa. Kaikissa niissä ei ole omaa liikuntasalia, joten osa testikokeista järjestettiin Ouluhallissa ja Luovi-ammattiopiston liikuntasalissa.

– Lukioiden olosuhteet vaihtelevat paljon, joten kokeiden määräysten on oltava sellaiset, että koe voidaan järjestää yhdenvertaisesti hyvin erilaisissa tiloissa, Vikberg sanoo.

Avoinna ovat edelleen myös erityisjärjestelyt. Vikberg nostaa esimerkiksi pyörätuolia käyttävät kokelaat. Mukautuksia mietitään parhaillaan.

YTL tavoittelee, että lopulliset koekohtaiset määräykset valmistuvat kesällä 2027. Tällöin syksyllä 2027 lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat tietävät jo, millaiset kokeet heitä odottavat.

Mitä tapahtuu työmäärälle? Kenen vastuulla kokeen järjestäminen on? Kuka valvoo kokeita?

Uudistuksessa on opettajienkin näkökulmasta moni asia auki: Mitä tapahtuu työmäärälle? Kenen vastuulla kokeen järjestäminen on? Kuka valvoo kokeita?

Vastuu valmistavan näytön järjestämisestä kuuluu koulutuksen järjestäjälle ja rehtorille.

– Koetilojen rakentaminen ja tekninen valmistelu eivät kuulu opettajan työtehtäviin sen enempää kuin nykyisissäkään ylioppilaskokeissa, lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Tuomo Laakso OAJ:stä sanoo.

Valmistavan näytön lisäksi yo-kokeeseen tulee yksi uusi koepäivä, joten valvontatarve kasvaa. Lisääntyvä valvonta on tunnistettu OAJ:ssä, mutta työaikaan ja korvauksiin liittyvät yksityiskohdat ovat vielä avoimia.

– Työaikakysymyksistä tulee neuvotella osana tätä kokonaisuutta. Tässä vaiheessa kokeiden lopullisesta toteutustavasta ei vielä tiedetä riittävästi, Laakso sanoo.