Tutkittu juttu: Ääni on opettajan hyvinvoinnin peili

Jos opettaja käy toistuvasti työterveydessä äänensä vuoksi, lääkärin pitää havahtua ongelmaan ja tutkia asia perusteellisesti. Tätä mieltä on Turun yliopistossa tutkijana työskentelevä Hanna Vertanen-Greis.

– Ongelmien kasautumisen ehkäisy mahdollisimman varhain on sekä opettajan että työnantajan etu, hän vakuuttaa.

Vertanen-Greis löysi väitöstutkimuksessaan vahvan yhteyden äänihäiriöiden, stressin ja huonon sisäympäristön välillä.

Hänen väitöksensä on laajin Suomessa tehty opettajien äänihäiriöitä koskeva tutkimus ja yksi laajimmista koko maailmassa. Se perustuu vuonna 2017 tehtyyn kyselyyn, johon vastasi 1 198 perusopetuksen opettajaa kolmesta kaupungista eri puolilta Suomea.

Ennen tukijaksi ryhtymistään Vertanen-Greis opetti 20 vuoden ajan musiikkia muun muassa yläkoulussa.

Yli puolella tutkituista esiintyi äänihäiriöitä. Häiriöiden määrä oli lisääntynyt huomattavasti verrattuna aiempiin tutkimuksiin.

– Stressi ja äänihäiriö olivat yhteydessä heikentyneeseen työkykykyyn sekä yhdessä että erikseen, mutta yhdessä arvioituna yhteys oli vahvempi. Olennainen tulos onkin äänihäiriön, stressin ja työkyvyn muodostama vyyhti, Vertanen-Greis sanoo.

Stressiin liittyy muun muassa lihasjännitys hartioissa ja kurkunpäässä.

Johtuuko äänihäiriö stressistä, vai päivästoin? Tutkijan mukaan syy-seuraussuhdetta ei ole kyetty osoittamaan. On kuitenkin viiteitä siitä, että yhteys on molemminpuolinen: stressi vaikuttaa äänihäiriön syntymiseen ja äänihäiriö pahentaa stressiä.

– Stressiin liittyy muun muassa lihasjännitys hartioissa ja kurkunpäässä, ja nämä liittyvät myös äänihäiriöön.

Vertanen-Greisin mukaan oman äänen huononemisen huomaaminen saattaa lisätä opettajan stressiä, ja stressi voi puolestaan huonontaa ääntä – lopulta oppilaatkin havahtuvat tilanteeseen.

Tilanne voi muuttua entistä jännittävämmäksi, kun opettaja huomaa oppilaiden kiinnittävän huomiota opetuksen sijaan hänen ääneensä. Tämä jännitys voi heikentää ääntä entisestään.

Väitöksen osatutkimuksessa verrattiin äänihäiriöiden esiintyvyyttä koulun sisäilman laatuun opettajien itsensä arvioimana ja teknisesti arvioituna. Teknisessä arvioinnissa oli mukana 67 koulurakennusta.

Opettajien itsensä arvioimana koulurakennuksen kunto oli vahvasti yhteydessä opettajien äänihäiriöihin. Yhteys äänihäiriöiden ja asiantuntijan arvioiman koulurakennuksen kunnon välillä sen sijaan jäi juuri ja juuri alle merkitsevän.

Yllättäen eniten äänihäiriöitä esiintyi remontoiduissa koulurakennuksissa. Uudet maalit ja muut materiaalit, jotka vaikuttavat sisäilman laatuun, voivat Vertanen-Greisin mukaan selittää tulosta osittain.

Hän huomauttaa, että remonttiprosessit voivat olla muutekin haasteellisia.

– Ensin saatetaan sairastella huonokuntoisessa koulussa remontin viipyessä vuodesta toiseen. Kun koulu sitten viimein valmistuu, opettajat voivat olla jo valmiiksi väsyneitä ja kipeitä.