Kun vastasin Rehtoribarometrin kyselyyn viime keväänä, tunsin olevani uupumisriskissä, Joensuun lyseon lukion rehtori Jarkko Rieppo kertoo puhelimessa.
Takana oli reilun vuoden koronakurimus, joka oli pakottanut rehtorin jatkuvaan toimintavalmiuteen ja keksimään tyhjästä uuden johtamisen mallin.
Kamelin selän oli katkaista koulun muutto, joka teetti rehtorilla pitkiä päiviä.
Nyt lyseolaiset ovat asettuneet uuteen Tiedepuistoon, jossa sijaitsevat lukuisten yritysten lisäksi esimerkiksi yliopiston ja ammattikorkeakoulun toimipisteet.
– Olen toipunut. Tilat antavat meille uutta potkua, ja pystymme keskittymään opiskelun edistämiseen.
Viime viikolla julkaistiin Helsingin yliopiston toteuttama Rehtoribarometri 2021 -tutkimus, jonka mukaan rehtoreiden uupumus on pahentunut ja kroonistunut. Vuonna 2020 kohtalaista tai voimakasta uupumusta koki 17 prosenttia, tänä vuonna 26 prosenttia rehtoreista. Kyselyyn vastasi 655 rehtoria.
Erityisen kovilla ovat lukion rehtorit, joiden voimia on koronan lisäksi syönyt turhan hätäisesti tehty opetussuunnitelmauudistus.
– Oppiaineiden välisen yhteistyön tiivistäminen oli hyvä tavoite, mutta se olisi vaatinut pidempää prosessointia. Nyt hanke jäi kiireen takia puolitiehen, Rieppo harmittelee.
Eniten rehtorin jaksamista uhkaa alaisten liian suuri joukko. Lyseon lukiossa on viitisensataa opiskelijaa ja 32 päätoimista opettajaa.
– Kun mukaan lasketaan huoltajat, se tarkoittaa yli tuhatta henkeä, jotka voivat olla yhteydessä rehtoriin jatkuvasti madaltuvalla kynnyksellä. Onko tämä enää ihmisen kokoinen homma? Rieppo kysyy.
Hänellä on rinnallaan opetusvelvollisuustyöajassa oleva apulaisrehtori, joka vastaa esimerkiksi työjärjestysten laadinnasta sekä arviointiviikkojen järjestelyistä.
Rieppo torjuu uupumusta erottamalla työ- ja vapaa-ajan selkeästi toistaan. Työpuhelin kulkee aina mukana, mutta viesteihin rehtori vastaa pääsääntöisesi vain virka-aikana.
Lue lisää: