Rehtoreilla on kouluissaan yhä enemmän oppilaita ja tukenaan yhä vähemmän sujuvan kouluarjen mahdollistavia ammattilaisia. Jos henkilökunnasta on karsittu koulusihteeri, palkanlaskija tai kiinteistönhoitaja, rehtori on usein se, joka joutuu käärimään hihansa.
– Esimerkiksi pihan hiekoittaminen ei kuulu rehtorille, mutta tosi moni rehtori on tehnyt sitä turvallisuuden takia, kertoo OAJ:n kehittämispäällikkö Niku Tuomisto.
Nyt jos koskaan kouluissa tarvitaan jaettua johtajuutta. Mutta palkkaavatko säästöpaineissa kärvistelevät kunnat rehtoreiden työpareiksi apulaisrehtoreita?
Johtajuuden jakamisesta ei ole saatavilla koko maasta koottua tietoa, sanovat Tuomisto ja Suomen rehtorien puheenjohtaja Antti Ikonen.
Apulaisrehtorin olemassaoloa ei voi päätellä edes koulun koosta, koska koulutuksen järjestäjä saa päättää koulun johtamisjärjestelyistä omien tarpeidensa pohjalta. Esimerkiksi erityiskoulussa voi olla apulaisrehtori, vaikka oppilasmäärä olisi pieni.
Tuomiston mielestä niin sanotussa tavallisessa koulussa tarvittaisiin apulaisrehtoria viimeistään, kun oppilasmäärä nousee 500:aan.
– Jos johtamisen resurssi ei kasva samalla, kun yksikkökoko kasvaa, siitä tulee heti ongelma.
Jaettu johtajuus perustuu ihmisten vahvuuksiin.
Mikä sitten olisi rehtorin ja apulaisrehtorin ihanteellinen työnajako?
Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, sillä johtamismalleja, työnkuvia ja käytäntöjä on yhtä paljon kuin opetuksen järjestäjiäkin. Työnantajalla on vapaus määrittää rehtorin tehtävät – esimerkiksi se, tekeekö rehtori erityisen tuen päätökset.
Opetushallitus nimeää perusopetuksen ja lukiokoulutuksen rehtorin perustehtäviksi pedagogisen johtamisen sekä yleishallinnon johtamisen. Niku Tuomisto tietää, että käytännössä suuri osa rehtoreista hoitaa hallinnon ja virkapäätökset sekä budjettivastuun. Moni huolehtii myös lukujärjestyksistä.
Antti Ikonen huomauttaa, että jaettu johtajuus perustuu ihmisten vahvuuksiin. Jos rehtori tai apulaisrehtori vaihtuu, työnkuviin tulee luonnostaan muutoksia.
Virka-apulaisrehtorilla on laajemmat valtuudet,
Työnjakoon vaikuttaa myös apulaisrehtorin asema. Osa apulaisrehtoreista on apulaisrehtorin virassa, jolloin heidän päätyönsä on johtaminen. Tämän lisäksi he voivat opettaa.
Opettajamallissa asetelma on toisinpäin: apulaisrehtori on opettajan virassa, mutta hänelle on varattu viikoittain aikaa johtamistyöhön.
OAJ soisi, että kunnat suosisivat virka-apulaisrehtorimallia. Virka-apulaisrehtorilla on laajemmat valtuudet kuin opettajan virassa olevalla, mikä helpottaa tehtävien jakamista. Lisäksi virka-apulaisrehtorilla on enemmän aikaa johtamiseen, koska hän on käytettävissä koulun keskeytysaikoina.
Erityisesti opettajamallissa on tärkeää huolehtia työn vaativuuden mukaisesta palkasta, työajan riittämisestä sekä perehdytyksestä ja osaamisesta, Tuomisto huomauttaa.
Valtakunnallinen ikuisuusongelma on, ettei rehtoreiden ja apulaisrehtoreiden aika riitä kaikkien heille sälytettyjen tehtävien hoitamiseen.
Jotta rehtori saisi keskittyä pedagogiseen johtamiseen, koulutuksen järjestäjien tulisi pitää kiinni siitä, että kouluihin edelleen palkataan esimerkiksi koulusihteereitä ja huoltohenkilöstöä ja että koulupsykologeilla ja -kuraattoreilla ei olisi liian suurta oppilasjoukkoa vastuullaan.
Nykyisin rehtorien työmäärää kasvattavat myös vaikeudet henkilöstön rekrytoinnissa, selviää tuoreimmasta Rehtoribarometristä. Kun alan vetovoima hiipuu, rehtori saa haalia henkilöstöä töihin hiki hatussa
Päätyökseen opettavilla apulaisrehtoreilla pulmia aiheuttaa johtamiseen varatun ajan vähyys, joka voi ääritapauksissa olla vain tunti viikossa.
OAJ:n jäsenet ovat raportoineet myös apulais- ja vararehtorien perehdytyksen puutteista. Pahimmillaan vararehtori on vain muodollinen nimi paperilla, eikä hänellä tositilanteessa ole mitään käsitystä vastuistaan ja velvollisuuksistaan.
OAJ:n Tuomiston mukaan nämä ongelmat ratkeaisivat paremmalla suunnittelulla. Kun työnantaja suunnittelee apulaisrehtorin pestaamista, työnkuva pitää kirjoittaa auki ja arvioida realistisesti, kuinka paljon aikaa tehtävän hoitamiseen tarvitaan.
Vararehtoria valittaessa taas pitää varmistaa, että henkilö on tehtäväänsä kelpoinen, saa kaiken tarvittavan perehdytyksen ja koulutuksen sekä pysyy koulun johtamisesta ajan tasalla arkityönsä ohella.
Työnkuva pitää kirjoittaa auki ja tarvittava työaika arvioida realistisesti.
Myllymäen koulussa Lappeenrannassa rehtori Hanna-Maria Toivasen työtä tukee viikoittain kokoontuva kuusihenkinen johtoryhmä. Siihen kuuluvat rehtorin lisäksi apulaisrehtori, vararehtori ja eri vuosiluokkien tiimivastaavat.
Aktiivisen johtoryhmätyöskentelyn ansiosta tiimi- ja opettajakokoukset eivät täyty informoitavista asioista, vaan niissä ehditään käydä pedagogista keskustelua. Niin esihenkilöt kuin opettajatkin ovat kokeneet hyödylliseksi käytännön, jossa pedagogiselle johtamiselle on varattu aikaa yhteissuunnitteluajalle.
Toivaselle ja apulaisrehtori Jenni Kainlaurille on vuosien mittaan muotoutunut toimiva työnjako. Kainlauri työskentelee apulaisrehtorina laaja-alaisen erityisopettajan työnsä ohessa. Tällä hetkellä hän tosin on perhevapaalla.
Toivanen toimii esihenkilönä koulun 30 opettajalle ja Kainlauri noin 15:lle koulunkäynnin ohjaajalle. Kainlaurin vastuulla ovat myös harjoittelijat ja oppilashuolto.
Kaksikko pyrkii jakamaan töitään sen mukaan, missä kumpikin on hyvä.
– Jenni on hurjan taitava asioiden valmistelussa ja kirjaamisessa. Jos vaikka sanon, että pitäisikö meidän tehdä Google Forms -kysely, hän on tehnyt sen jo, Toivanen kehuu.
– Hanna-Maria taas on empaattinen ihminen. Hän saa ihmiset tekemään ilman, että karttakeppi viuhuu, Kainlauri kuvaa.
Kainlaurilla on laskennallisesti viisi tuntia viikossa aikaa hoitaa apulaisrehtorin tehtävät. Käytännössä aika ei tahdo riittää.
Silti Kainlauri viihtyy mallissa, jossa hän pääasiallisesti opettaa. Hänen mielestään sivutoiminen apulaisrehtorius auttaa hahmottamaan opettajan työn merkitystä, koska johtotehtävissä näkee koko koulun kehittymisen ja pääsee vaikuttamaan siihen.
– Tykkään kehittämistyöstä, koska siitä on konkreettista hyötyä lapsille.
Apulaisrehtorin työstä saamaansa korvausta hän pitää itselleen riittävänä. Myös Toivanen sanoo tulevansa toimeen rehtorin palkallaan, vaikka se ei hänen mielestään täysin vastaakaan työn vaativuutta.
Hanna-Maria Toivasta koulun johtamisessa motivoi ennen kaikkea yhteistyö.
– Vastuu on aina jakamaton, mutta kaiken muun voi tehdä yhdessä.