Johtavassa asemassa oleva kuntatyöntekijä ei kuntalain mukaan voi asettua kuntavaaleissa ehdolle.
Tarkoittaako tämä sitä, että rehtorin ei kannata edes harkita ehdokkuutta?
– Pääsääntö on, että rehtori voi olla ehdokkaana, joten kannustan rehtoreita ja kaikkia muitakin opettajia ehdolle, koulutuspolitiikan päällikkö Nina Lahtinen OAJ:stä sanoo.
Vaalikelpoisuutta ei hänen mukaansa ratkaise ehdokkaaksi mielivän titteli vaan tehtävä ja asema.
Esimerkiksi sivistystoimenjohtajalla on niin paljon valtaa kunnassa, ettei hänen katsota olevan vaalikelpoinen. Sen sijaan rehtori ei yleensä ole rinnastettavissa johtavaan viranhaltijaan.
Käytännössä ehdokkuushaaveille tulee stoppi lähinnä silloin, jos rehtorilla on hallinnollista esittely- tai valmisteluvastuuta suoraan lautakunnalle tai jos hänen johtamallaan koululla on merkittävä rooli kunnan kokonaistaloudessa.
Rohkaisevana esimerkkinä Lahtinen kertoo neljästä korkeimman hallinto-oikeuden käsittelemästä tapauksesta, joista peräti kolmessa rehtorin todettiin olevan vaalikelpoinen kuntavaaleissa.
Entä kuinka paljon kuntatyöntekijän asema rajoittaa valtuustotyöskentelyä?
Lahtinen kertoo, että opettaja ei voi istua sivistyslautakunnassa eikä kukaan kunnan palveluksessa oleva tarkastuslautakunnassa. Muuten voi politikoida melko vapaasti, kunhan tarvittaessa ymmärtää jäävätä itsensä.
Liikunnan ja terveystiedon opettaja Riina Kolkkala (kd. sit.) on toiminut jo seitsemän vuotta kunnanvaltuutettuna ja kunnanhallituksen jäsenenä Liedossa. Hän kokee, että työ ja politiikka solahtavat yhteen ongelmitta.
– Oletus on aina, että kuntatyöntekijä joutuu usein jääväämään itsensä, mutta hyvin harvassa ovat ne kerrat. Kuntatyöntekijänä olen jäävännyt itseni muistaakseni kerran tällä kaudella, kun päätettiin tyky-toimintaan ohjattavan rahan suuruudesta.
Liedon lukiossa ja keskuskoulussa työskentelevä Kolkkala on saanut esteellisyyssääntöjen tulkintaan neuvoja kokeneemmilta. Hän pitää visusti huolen siitä, ettei sekaannu asioihin, joissa häntä voitaisiin syyttää esimerkiksi oman työpaikan suosimisesta.
Kuntalain mukaan valtuutetun pitää aina ilmoittaa esteellisyydestään itse. Jos näin ei tapahdu, kokouksen puheenjohtaja saattaa asian toimielimen ratkaistavaksi.