Varhaiskasvatus
Ryhmäkoko ennalleen
Hallitusohjelmaan on kirjattu lapsiryhmien koon palauttaminen ennalleen sekä subjektiivisen oikeuden palauttaminen varhaiskasvatukseen.
Erityisasiantuntija Auli Setälän mukaan on tärkeää, että näiden muutosten valmistelu aloitetetaan heti. Keskeistä on myös lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tuki sekä varhaiskasvatuksen opettajamäärän riittävyyden turvaaminen.
Hallitusohjelmaan on kirjattu toimenpideohjelma, johon sisältyy viisivuotiaiden maksuttoman osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kokeilun laajennus ja kaksivuotisen esiopetuksen pilotointi.
Osana toimenpideohjelmaa kehitettäisiin kolmiportaisen tuen mallia varhaiskasvatukseen. Ohjelmaan osoitetaan 205 miljoonan euron kertaluonteinen rahoitus vuosille 2020–2022.
Perusopetus
Oppimisen tuki heti kuntoon
Oppimistulosten parantamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi perusopetuksessa aiotaan käynnistää laatu- ja tasa-arvo-ohjelma. Siihen on varattu 190 miljoonaa euroa kertaluonteisena rahoituksena.
Kehittämispäällikkö Jaakko Salo pitää tärkeimpänä keinona tavoitteen saavuttamiseksi laittaa oppimisen tuki eli kolmiportainen tuki kuntoon.
Hallitusohjelma nostaa keinoiksi resurssien lisäämisen samanaikaisopetukseen, erityisopetukseen ja oppilaanohjaukseen. Ohjelma linjaa myös harrastusmahdollisuuden turvaamisesta koulupäivän yhteydessä. Tähän on varattu pysyvää rahoitusta 14,5 miljoonaa ja kertaluonteista 40 miljoonaa euroa.
Lukio
20 miljoonaa euroa
Lukiokoulutukseen on kohdennettu 20 miljoonaa euroa muun muassa parantamaan opettajien työskentelyedellytyksiä.
Erityisasiantuntija Tuomo Laakso muistuttaa, että edellisen hallituskauden aikana lukiokoulutuksen lainsäädäntöä uudistettiin laajasti.
− On tärkeää, että uudessa hallitus-ohjelmassa tunnistetaan nyt uuden lukiolain toimeenpanon tukeminen. Erityisopetuksen ja ohjauksen saattaminen laadukkaasti ja yhdenvertaisesti lukioihin on turvattava. Ennen kaikkea lukioihin kaivataan nyt työrauhaa.
Ammatillinen koulutus
Lisää opettajia ja opetusta
Hallitusohjelmassa tärkeää on opettajien määrän lisäys ja ammatillisen koulutuksen rahoitustason nosto laadun turvaamiseksi. Keskeistä on myös lähiopetusresurssien riittävyys ja malli kokonaisista koulupäivistä.
Kehittämispäällikkö Nina Lahtinen pahoittelee sitä, että ammatillisesta toisen asteen koulutuksesta leikattiin edellisellä hallituskaudella 1 600 opettajaa ja opetuksen määrä on viime vuosina vähentynyt 20 prosenttia.
Opettajamäärän ja opetuksen väheneminen samanaikaisesti opiskelijamäärän kasvaessa ja kaikkien uudistusten kanssa näkyy opettajien jaksamisessa.
− Jotta ala pysyisi vetovoimaisena, on tärkeää, että hallitus lähtee toteuttamaan opettajamäärän ja rahoituksen lisäämistä nopealla aikataululla heti syksyllä.
Ammattikorkeakoulu
Tki-rahat nousuun
Hallitusohjelmassa keskeistä on Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomäärärahojen kääntäminen nousuun ja tiekartan laatiminen tki-panostusten nostamiseksi neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Erityisasiantuntija Hannele Louhelainen korostaa, että amkit ovat erinomaisia aluetta palvelevia innovaatio- ja kokeiluympäristöjä, joihin on syytä nyt panostaa.
– Ammattikorkeakoulussa hankittu osaaminen vahvistaa sekä yksilön mahdollisuuksia työelämässä että nostaa työmarkkinoiden ja yhteiskunnan innovaatiokapasiteettia.
Yliopisto
Perusrahoitus vahvistuu
Yliopistojen perusrahoitusta aiotaan vahvistaa 40 miljoonalla eurolla ja pitää indeksit voimassa koko hallituskauden.
− Tämä on pieni mutta hyvä alku ja tärkeä signaali, yliopistoasiamies Hanna Tanskanen sanoo.
Yliopistolla on kuitenkin uusia tehtäviä. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan etsitään ratkaisuja lisäämällä merkittävästi aloituspaikkoja.
− Näiden rahoitus on hallituskaudella ratkaistava.
Taiteen perusopetus
Edistetään lastenkulttuuria
Tärkeää hallitusohjelmassa on taiteen perusopetuksen tukeminen sekä lastenkulttuurin yleis- ja hankeavustuksien nostaminen.
− Taideaineiden opinnot synnyttävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja parantavat oppilaiden kiinnittymistä ja tyytyväisyyttä kouluun, millä on todettu olevan positiivinen yhteys koulumenestykseen. Jokaisella lapsella pitää olla aito mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen, erityisasiantuntija Hannele Louhelainen sanoo.
Jatkuva oppiminen
Monimuotoisia kokonaisuuksia
Suomeen on tärkeää saada kattava tarjonta työelämälähtöisiä, monimuotoisia jatkuvan oppimisen koulutuskokonaisuuksia. Niiden luomiseksi tarvitaan eri koulutusasteiden toiminnan, ohjauksen ja rahoituksen kehittämistä.
Jatkuvan oppimisen edistäminen parlamentaarisena valmisteluna on erityisasiantuntija Hannele Louhelaisen mukaan tarpeellista, sillä muutos tulee vaatimaan useamman hallituskauden.
− Työn murros muuttaa työn rakenteita, ja uudelleenkoulutusta tai täydentävää koulutusta tarvitaan monissa tehtävissä. Ainoastaan nuorten ikäluokkien koulutuksella ei kyetä täyttämään uuden osaamisen tarvetta.
Työmarkkinat
Luottamuksen ilmapiiri saa tukea
Hallitus tukee suomalaista sopimusyhteiskuntaa ja vahvistaa luottamuksen ilmapiiriä työmarkkinoilla. Lähtökohtana on valmistella työelämän uudistuksia kolmikantaperiaatteella eli työntekijä- ja työnantajatahojen ja hallituksen yhteistyönä. Tavoitteena on työelämän tasapuolinen kehittäminen.
Neuvottelujohtaja Petri Lindroos on tyytyväinen, että hallitus tukee yleissitovuuteen perustuvaa virka- ja työehtosopimusjärjestelmää.
− Yhteinen sopiminen parantaa yhteiskunnan toimivuutta ja luo vakautta sekä ennustettavuutta.
Lindroosin mukaan hallitusohjelmassa on monta erittäin hyvää konkreettista esitystä, kuten aktiivimallista luopuminen.
− Paljon on kuitenkin jätetty ”selvitetään, kehitetään ja uudistetaan” -tasolle. Jos hallitusohjelma toteutuu oikein ja hyvin, keskeisin tavoite eli työllisyysasteen nosto 75 prosenttiin voi olla mahdollinen.
Työllisyyspalvelut
Muutosturva petraa työllistymistä
Aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet puretaan, kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimista on päätetty. Työelämässä lisätään muunto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia, parannetaan työttömien mahdollisuuksia opiskella sivutoimisesti työnhaun ohessa, kehitetään opintovapaata ja mahdollistetaan sen yhä laajempi käyttö aikuiskoulutustukea kehittäen.
Tavoitteena on erityisasiantuntija Tuovi Mannisen mukaan jatkuvan oppimisen edistäminen, työsuhdeturvan parantaminen, aikuisten puuttuvien perustaitojen vahvistaminen sekä työvoimatarpeeseen vastaaminen.