Hallitusohjelman työelämäkirjaukset nostivat OAJ:ssä niskakarvat pystyyn heti julkistamisvaiheessa. Puheenjohtaja Katarina Murron mukaan paketti on kokonaisuudessaan kestämätön.
– Emme voi missään tilanteessa hyväksyä tällä tavalla jäsentemme työelämää heikentäviä toimia. Tämä keikauttaisi sen turvan, jota varten työlainsäädäntö on olemassa.
Emme voi missään tilanteessa hyväksyä tällä tavalla jäsentemme työelämää heikentäviä toimia.
Murron mukaan järjestön tavoitteena on vaikuttaa työlainsäädäntökirjauksiin ensisijaisesti neuvottelemalla. Hän on tavannut ministereitä sekä muita poliitikkoja ja työmarkkinajärjestöjen johtoa.
Murto toteaa, että Elinkeinoelämän keskusliiton aloilla ei ole juurikaan intressiä neuvotella, koska kaikki hallitusohjelman kirjaukset ovat niille myönteisiä.
Koska palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestöjen sekä maan hallituksen yhteistyö näyttää nyt erityisen vaikealta, ammattiliittojen vaikuttamistyön tärkeys korostuu Murron mukaan entisestään.
OAJ:ssä on varauduttu tarvittaessa myös järjestöllisiin toimiin eli esimerkiksi mielenilmauksiin.
– Vielä on jäsentemme etujen mukaista pyrkiä neuvottelemalla ja vaikuttamalla ratkaisuihin, Murto sanoo.
Kokosimme tähän juttuun erityisesti opetus- ja kasvatusalaa kurittavia hallituksen kirjauksia ja analysoimme niiden vaikutuksia.
Teollisuus voisi sanella palkankorotuksesi
Jos hallituksen ajama vientivetoinen työmarkkinamalli kirjataan lakiin, vientialat pääsevät sanelemaan katon opetus- ja tutkimushenkilöstön palkankorotuksille.
Malli rajoittaisi palkankorotukset Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden määrittämälle tasolle. Se osuisi kipeästi erityisesti julkiseen alaan ja siten kunnilla työskenteleviin opettajiin.
– Alan palkoissa on vielä paljon korjattavaa. Vientimalli tarkoittaisi, että palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen olisi erittäin vaikeaa, toteaa OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko pääsi viime keväänä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kanssa sopimukseen, jolla julkisen puolen palkat nousivat yksityistä enemmän. Vientivetoisuuden kirjaaminen lakiin vaikeuttaisi merkittävästi vastaavien sopimusten saavuttamista.
– Työnantajapuoli veisi neuvottelut aina valtakunnansovittelijalle, joka ei voisi tarjota enempää kuin vientimallin mukaisen korotuksen, Murto selventää.
Hänen mukaansa maan hallituksen ja eduskunnan sekaantuminen palkkaneuvotteluihin tekisi valtakunnansovittelijan tehtävästä täysin turhan.
– Lakisääteistä vientimallia ei voida missään nimessä hyväksyä. Se johtaisi vaikeisiin ja pitkittyneisiin työtaisteluihin, riistäisi sopimusvapauden ja rapauttaisi neuvottelukulttuuria.
Perusteeton pätkätyö kolahtaisi uran alkuun
Hallitus esittää, että työnantaja voisi palkata työntekijän enintään vuoden mittaiseen määräaikaisuuteen jatkossa ilman perusteita.
Määräaikaisuudet ovat kasvatus- ja opetusalalla valmiiksi iso ongelma, ja perusteettomia pätkiä ja ketjutuksia riitautetaan jatkuvasti. Nyt hallitus haluaa tehdä perusteettomista määräaikaisuuksista laillisia.
Hallituksen kaavailemat määräaikaisuuksien perusteiden kevennys ja työttömyysturvan heikennykset rakentaisivat pommin uran alussa olevien opettajien tielle.
– Tämä osuu erityisesti alalle valmistuviin nuoriin opettajiin ja tutkijoihin, joiden on vaikea saada vakituisia työsuhteita, Katarina Murto alleviivaa.
Kukkaronnyörit tiukalle kesällä
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehtoa aiotaan hallitusohjelmassa pidentää kuudesta kuukaudesta vuoteen. Saadakseen ansiosidonnaista työntekijän olisi siis oltava 52 viikkoa töissä 28 kuukauden tarkastelujakson aikana.
Myös tämä ratkaisu osuisi raskaimmin määräaikaisen opettajan varpaille.
– Nuoret opettajat palkataan usein määräaikaisiksi lukuvuoden työajaksi. Näissä tilanteissa työssäoloehto ei täyttyisi eikä opettaja saisi ansiosidonnaista vaan putoaisi työmarkkinatuelle, sanoo OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos.
Lisäksi hallitus suunnittelee ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan porrastusta, jossa sen taso putoaisi ensimmäisen kerran jo kahden kuukauden työttömyyden jälkeen.
– Jos päädytään siihen, että työttömyysturvan päivien kuluminen alkaa heti työttömyyden alusta, on täysin mahdollista että kesäksi työttömäksi jäävät joutuvat leikkauksen kohteeksi, Lindroos toteaa.
Hallitusohjelmassa on mainittuna myös ansiopäivärahan lapsikorotuksen poistaminen. OAJ:n lakiasiainjohtaja Ulla Walli pitää linjausta kohtuuttomana ja huomauttaa, että kyse on lapsiperheille merkittävistä summista.
Kevyet potkut asiallisesta syystä
Työntekijän irtisanomiseen on tähän asti vaadittu sekä asiallinen että painava syy. Hallitus esittää, että jatkossa edellytettäisiin vain asiallista syytä.
Vielä ei tiedetä, miten asiallinen syy käytännössä määriteltäisiin.
– Sen linjaa viime kädessä vasta oikeuskäytäntö. Mutta on päivänselvää, että irtisanomisen kynnys madaltuisi, Katarina Murto sanoo.
Murron mukaan se, että työnantajan olisi helpompi päästä eroon yksittäisestä työntekijästä, johtaisi epäluottamuksen ja hierarkian lisääntymiseen työpaikoilla.
– Uskaltavatko työntekijät enää nostaa tiettyjä ongelmia esiin? Organisaatioiden hierarkiaa pitäisi päinvastoin madaltaa, jotta luottamuksen ja vuoropuhelun kulttuuri paranisi, hän linjaa.
Irtisanomiskynnyksen madaltuminen lisäisi myös opettajien turvattomuuden tunnetta.
– Henkisen paineen kasvaminen vaikuttaa työssäjaksamiseen, muistuttaa Ulla Walli.
Erikoistumisesta tulisi taloudellisesti vaikeaa
Hallitus haluaa lakkauttaa aikuiskoulutustuen. Lakkauttamista perustellaan sillä, että tuki on kohdistunut lähinnä jo valmiiksi tukevasti työelämässä oleville korkeakoulutetuille. Toisen perustelun mukaan aikuiskoulutustuen tuottamat taloudelliset hyödyt eivät kata siitä aiheutuvia kustannuksia.
Kasvatus- ja opetusalalla tukea on käytetty täydennyskoulutukseen ja erikoistumiseen työvoimapula-aloille.
– Tuen lakkauttamisella suljettaisiin polku erikoistua esimerkiksi erityisopettajaksi tai opoksi. Harvalla on taloudellista mahdollisuutta opiskella täysipäiväisesti ilman tukea, painottaa Petri Lindroos.
Aikuiskoulutustuki on tarjonnut opettajille paitsi mahdollisuuden urakehitykseen, myös tukea jaksamiseen pitkällä työuralla.
– Jos tuki lakkautetaan, työvoimapula-aloille pätevöitymiseen pitää luoda uusi tukimalli.
Kipeänä töihin – tai viisi päivää sängynpohjalla
Hallitusohjelmaan kirjattu ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus loisi opettajillekin entistä enemmän painetta työskennellä sairaana.
Tällä hetkellä sairausajan palkka on opetus- ja kasvatusalan virka- ja työehtosopimuksissa turvattu. Palkattoman omavastuupäivän kirjaaminen lakiin toisi asian kuitenkin ennen pitkää myös alan neuvottelupöytiin.
Omavastuupäivä ei koskisi yli viiden päivän sairauslomia tai työstä johtuvia sairauspoissaoloja.
Katarina Murto ei näe logiikkaa esityksessä, sillä palkattomat sairauslomapäivät tulisivat lopulta entistä kalliimmiksi.
– Lakimuutos johtaisi siihen, että joko mentäisiin sairaana töihin tai oltaisiin suoraan viisi päivää poissa.
Ulosmarssimaksu 200 euroa
Hallitus haluaa langettaa työntekijälle 200 euron seuraamusmaksun, jos tämä osallistuu työtuomioistuimen laittomaksi tuomitsemaan lakkoon.
– Henkilökohtainen sakko olisi aivan kohtuuton, koska työtaistelu on aina kollektiivitoimi, Murto painottaa.
Murto näkee yksittäisten työntekijöiden maksut myös hyvin tulkinnanvaraisina ja vaikeina toteuttaa.
– Kuka sellaisen määräisi, kenelle ja missä tilanteessa? Ja miten vaikuttaisi työpaikan luottamusilmapiiriin, jos työnantaja uhkaisi ulosmarssille lähtevää opettajaa maksulla?