Turun suurin yläkoulu on tulvillaan tehtäviä – Terhi Yliriskusta koulu ansaitsee parempaa politiikkaa

Opettajien työnkuvaa tulisi selkeyttää ensi vaalikaudella, sanoo kieltenopettaja Terhi Ylirisku. Nyt laeissa on liikaa liikkumavaraa. Peruskouluun Ylirisku toivoo perusasioita: sopivia ryhmäkokoja ja riittävästi henkilöstöä tuen tarpeiden kertoimien mukaan.

Rieskalähteen koulu on Turun suurin yläkoulu, ja se alkaa olla täynnä.

Omia oppilaita yläkoulussa on lähemmäs 600 ja lisää on saatu, kun yksi koulu purettiin ja toinen on käyttökiellossa rakennuksen kastuttua.

– Meistä on tullut vastaanottava taho lähialueen luokkien majoittamisessa. Yhden koulun kuudesluokkalaisetkin käyvät täällä omien opettajiensa kanssa, sanoo kieltenopettaja Terhi Ylirisku.

Yleisopetuksen lisäksi koulussa toimii seitsemän alueellista pienluokkaa, joissa koulua käy Turun pohjoisen alueen erityisen tuen oppilaita. Täynnä ovat nekin.

– Jos uudella oppilaalla olisi tarve pienryhmälle, sellaista mahdollisuutta ei ole. Rajat ovat tulleet vastaan.

Kaupungin sairaalakoulu vasta täynnä onkin: Kiinanmyllyn kouluun voi joutua jonottamaan vuodenkin, Ylirisku kertoo.

Kun muki on täynnä, uudet pisarat vuotavat yli. Yliriskun mukaan hänellä on tasaisessa tahdissa oppilaita, joita ei ole näkynyt koululla pitkiin aikoihin.

Yliriskulla on oppilaita, joita ei ole näkynyt koululla pitkiin aikoihin.

Ihmisten ohella koulu on täytetty tehtävillä. Opettajien tehtävä on opettaa, mutta sitten on vähän muutakin. Pienempää puhdetta ja isompaa. Jälkimmäisestä esimerkkinä käy luokanohjaajan työ.

Ylirisku kertoo, että viime vuonna luokanohjaajan työ toi hänen oman venymisensä rajat vastaan.

– Koko ajan ovellani oli joku sanomassa, että nyt en jaksa enää ollenkaan. Oli runsaasti tuen tarvetta ja pahoinvointia.

Ylirisku sanoo pitävänsä työstään ja olevansa oikeassa ammatissa. Luokanohjaajan tehtävä on hänelle suorastaan rakas.

– Asun tässä lähellä, oppilaaksiottoalueella. On kiva törmätä kadulla oppilaisiin.

Luokanohjaajana oppilaiden kanssa tulee läheiseksi. Ylirisku pitää tärkeänä, että koulussa oppilaiden vierellä kulkee se yksi tärkeä tyyppi.

Luokanohjaaja tekee myös paljon töitä oppilashuollon eteen. Psykologi Ylirisku ei ole. Silti on tunne, että sellaistakin osaamista pitäisi olla.

Kun kuorma on käynyt painavaksi, Ylirisku on miettinyt, mitä peruskoulun tehtävät oikeastaan ovat.

– Sitä pitäisi myös poliittisten päätöksentekijöiden miettiä. Jos kuormaa on liikaa, sitä pitää pienentää. Mielestäni esimerkiksi ryhmien koon pitäisi pienentyä sen mukaan, mitä enemmän luokassa on tehostetun ja erityisen tuen oppilaita.

 

Tänä vuonna Yliriskulla ei ole valvottavaa luokkaa. Ero kieltenopettajan arjessa on hänen mukaansa kuin yö ja päivä.

Aurinko näyttääkin paistavan, kun seuraa Yliriskun englannintuntia seiskaluokkalaisille. Tunnilla vallitsee levollinen, jopa lämmin tunnelma.

Voisiko ajatella, että juuri tällä tunnilla Ylirisku saa tehdä rauhassa sitä työtä, johon vuonna 2008 valmistui?

Hän kuvaa meneillään olevaa lukuvuotta sanalla hengähdystauko.

– Juuri nyt tuntuu, että jaksaa. Tänä vuonna minulla on myös viisi resurssiopettajan tuntia, mikä tuntuu kädenojennukselta.

Seiskojen englannintunnin jälkeen Ylirisku opettaa ysiluokkalaisille ruotsia. Tämä onkin jo rauhattomampi tuokio mutta silti opettajan peruselämää.

Pian keskusradiosta kuuluu: pim-pom!

”Huomenna taas koko koulun yhteinen lukutuokio kello kymmenen alkavalla tunnilla.”

 

Kyseessä on lukutaitohanke, joka keskeyttää koulun kaikki oppitunnit samanaikaisesti.

Ylirisku kertoo kyllä ymmärtävänsä, kuinka tärkeää on vahvistaa lasten ja nuorten rapautuvaa lukutaitoa. Ongelma vain on, ettei tämä ole ainoa huipputärkeä hanke, joita kouluun kaadetaan.

Ei, Ylirisku ei vastusta myöskään kiusaamisen vastaista työtä. Kiva koulu -ohjelma on hänen mielestään äärimmäisen tärkeä.

Mutta monien hankkeiden yhteistahti on liian kova.

Erilaisiin tanssityyleihin liittyy baunssi eli joustoliike. Opettajien kritisoimassa hankehumpassa opettajan voi ajatella baunssaavan ylös ja alas erilaisten yhteiskunnallisten tarpeiden ja ongelmien tahtiin.

– Koulussa hienot hankkeet ja hyvät jutut kilpailevat keskenään. Olisi hienoa, jos hankkeet olisivat ekstraa, mutta ne tahtovat olla muualta pois, Ylirisku sanoo.

Ristiveto kuvaa nykykoulua muutenkin osuvasti, hän tuumaa. Kun yksi asia nousee, toinen unohtuu.

– Joskus puhutaan selkeydestä ja struktuurista. Sitten taas toiminnallisuudesta ja itseohjautuvuudesta. Selkeys unohdetaan, kun opetukselta vaaditaan toiminnallisuutta, joka saattaa olla esimerkiksi erityisen tuen oppilaalle kauhistus.

 

Eduskuntavaalit lähestyvät. Miten päättäjät voisivat auttaa opettajia?

Terhi Yliriskun mielestä päättäjille tekisi terää tutustua tarkemmin koulutyön arkeen.

– Kasvatuksesta ja koulutuksesta päättävien kannattaisi viettää aikaa kouluissa ja keskustella opettajien kanssa. Tällöin he voisivat tajuta, että tarvitsemme tänne apuvoimia.

Parempi ymmärrys voisi tuottaa parempia lakeja ja rahoituspäätöksiä. Ylirisku painottaa ryhmäkokoja ja opettajamitoituksia, joihin olisi hyvä määritellä kertoimia tuen tarpeiden mukaan: Mitä enemmän erityisen tai tehostetun tuen oppilaita, sitä pienempi ryhmä.

– Varhaiskasvatukseen saatiin henkilöstömitoitukset. Ei ilmeisesti tullut mieleen, että samat tarvittaisiin perusopetukseen.

Yliriskun mukaan perusopetusta koskevien lakien pitäisi olla vedenpitäviä ohjenuoria. Nyt niissä on liikaa liikkumavaraa. Lopputuloksena opettajan tehtävänkuva jää hähmäiseksi.

– On toisinaan epäselvää, mikä on oppilashuollon työtä tai mistä töistä voisin kieltäytyä. Opettajat suostuvat usein sellaisiin töihin, jotka jonkun on vain tehtävä.

 

Inkluusiostakin puhuvat Yliriskun mukaan monet, joilla ei ole käsitystä siitä, miten tukea yritetään kouluissa järjestää.

– Tuen lomakkeet turhauttavat opettajia siksi, että sellaista tukea ei voida lupailla, jota ei ole saatavilla. Meidän nykyisetkään oppilaamme eivät saa erityisopettajan tukea, kuten heidän kuuluisi saada.

Ylirisku sanoo pitävänsä koulunsa ilmapiiristä, josta on puhuttu Rieskan henkenäkin.

– Opettajainhuoneessamme on rautaisia ammattilaisia, joilla on törkeän hyvä huumorintaju. Mutta jos työn raskaus vie meiltä mahdollisuuden iloita, se säteilee nopeasti koko yhteisöön.

Kommentti

Kestävät perustukset koulutukselle

Kieltenopettaja Terhi Yliriskun esimerkit kuvastavat hyvin sitä ongelmakenttää, jota OAJ vaatii tulevan eduskunnan ja hallituksen päätöksillään korjaavan.

Perusrahoitus ei riitä toiminnan laadukkaaseen järjestämiseen, jota kuormittavat lisäksi päällekkäiset kehittämishankkeet. Tilanne koskee kaikkia koulutusasteita varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.

 

Jotta Suomi voi jatkossakin hyötyä kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen hedelmistä, vaati OAJ kestäviä perustuksia koulutukselle. Nämä tarkoittavat kasvavaa perusrahoitusta, jonka tavoitteeksi on asetettava pohjoismainen taso.

Investoinnit koulutukseen, perustutkimukseen ja tki-toimintaan maksavat itsensä takaisin muun muassa talouskasvuna.

Eduskunnan tehtävänä on säätää täsmällisempää kasvatuksen ja koulutuksen lainsäädäntöä, jotta yhdenvertaisuus turvataan joka kunnassa.

 

Hankehumpan sijaan OAJ vaatii laatua koulutuksen kehittämiseen. Silppumaisten hankkeiden sijaan kehittämistä on tehtävä pitkäkestoisina ja suurina kokonaisuuksina, eikä kehittämisrahoituksen tehtävä ole paikata perusrahoituksen aukkoja.

Jaakko Salo

koulutuspolitiikan päällikkö, OAJ