OAJ lanseerasi uuden oppimisen tuen mallin – näin tuki siirtyisi paperilta käytäntöön

OAJ tahtoo oppimisen tuen paperilta käytäntöön. Se onnistuisi pienentämällä ryhmäkokoja ja lisäämällä erityisopettajia. OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo vastaa mallin herättämiin kysymyksiin, ja opettajat kommentoivat, miltä malli kuulostaa.

Koko Suomi huutaa samaa: työrauhaa ja oppimisen edellytyksiä pitää peruskoulussa parantaa. Myös oppimisen tuen faktat ovat selvät. Tilastokeskuksen mukaan joka neljäs peruskoululainen tarvitsee lisää tukea oppimiseen.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus toteaa, että heikosti menestyville oppilaille tarvitaan aiempaa intensiivisempää tukea jo varhaisina kouluvuosina, sillä osaamiseroja on vaikea kuroa umpeen yläluokilla.

Päätökset tukimuodoista, ei tuen portaista, lisää erityisopettajia ja pienemmät ryhmäkoot. Näillä lääkkeillä OAJ lähtisi seuraavalla hallituskaudella oppimista tukemaan.

OAJ ehdottaa uusia, lakisääteisiä toimia oppimisen tukeen. Osa niistä vaatisi erillisen oppilaan tuen päätöksen, osa ei.

OAJ:n maaliskuussa lanseeraamassa mallissa päätettäisiin, mitä tukimuotoja oppilas saa ja missä määrin. Sataa oppilasta kohti palkattaisiin vähintään yksi erityisopettaja ja luokkakoot rajattaisiin alkuopetuksessa 18:aan ja muilla luokilla 20:een.

Koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo OAJ:stä kertoo nyt, miksi uusia säädöksiä tarvitaan.

 

Miksi tukimallia pitää muuttaa?

Nykyisin tuki toimii paperilla, muttei käytännössä.

Inkluusio ei toteudu, ellei laissa määritellä, paljonko oppilaita voi olla yhdellä opettajalla ja yhdessä opetusryhmässä. Erityisopetus ei toimi, koska erityisopettajia ei ole riittävästi. Siksi heitä pitää kouluttaa lisää.

 

Luovuttaisiinko uuden mallin myötä kolmiportaisesta tuesta?

Nykyisin oppimisen tuki etenee portaittain yleisestä tehostettuun ja erityiseen tukeen. Meidän mallissamme päätöstä ei tehtäisi tuen portaasta vaan konkreettisesta tukimuodosta, sen määrästä, kestosta ja intensiteetistä – siis esimerkiksi siitä, kuinka monta tuntia viikossa ja kuinka pitkään oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta.

 

Tärkeintä ei ole se, minkä nimisellä tuen portaalla on vaan se, millaista tukea arjessa oppimiseen saa.

 

Miten käy inkluusion?

Tuen mallimme on inklusiivinen, mutta toteutuakseen se vaatii säädöksiä ryhmäkokoon. Ykkös- ja kakkosluokalla saisi olla enintään 18 oppilasta ja ylemmillä luokilla enintään 20 oppilasta.

Tarvittaessa opetusta voitaisiin antaa myös kiinteässä pienryhmässä eli erityisluokalla, jossa olisi 6–10 oppilasta.

 

Miten tuesta päätettäisiin?

Kun oppilasta opettavat opettajat huomaavat, että oppilas tarvitsee säännöllisesti tukea, tehdään kunnassa hallinnollinen päätös yhdestä tai useammasta tukimuodosta, joita oppilaalle annetaan.

 

Millaista tukea voitaisiin antaa?

Oppilaita voidaan tukea monella tapaa. Ilman erillistä tuen päätöstä voidaan antaa tukiopetusta, pienentää ryhmäkokoa ja tuoda luokkaan resurssiopettaja tai erityisopettaja, joka antaa satunnaisesti erityisopetusta omassa luokassa.

Tukipäätöksen jälkeen voidaan oppilaalle antaa säännöllisesti erityisopetusta omassa luokassa, opettaa yksittäistä oppiainetta erityisopetuksena pienryhmässä tai antaa kaikkien tai useimpien oppiaineiden erityisopetusta erityisluokassa.

Oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää ja kyseisen aineen opetusta antaa erityisopetuksena pienryhmässä.

 

Tuleeko tästä opettajille lisää paperityötä?

Päinvastoin. Tarkoitus on keventää byrokratiaa ja välttää turhaa kirjaamista. Tuen asiakirjojen määrää vähenisi neljästä kahteen.

Jatkossa opettajat tekisivät pedagogisen selvityksen, jossa arvioidaan tuen tarve ja suunnitelman tuen toteuttamisesta.

 

Paljonko tämä maksaisi?

Erityisopettajia tarvittaisiin OAJ:n arvion mukaan yli 2 000 lisää. Se maksaisi vuodessa noin 150 miljoonaa euroa. Ryhmäkokojen säätämisestä seuraisi puolestaan 55 miljoonan euron vuosikustannukset.

 

 

Erityisluokanopettaja ja luokanopettaja muistuttavat varhaisen tuen tärkeydestä

 

Kaksi opettajaa kertoo, mitä he ajattelevat oppimisen tuen mallista.

Erityisluokanopettaja Petra Siltainsuu muistuttaa, ettei tärkeintä ole se, minkä nimisellä tuen portaalla oppilas on vaan se, millaista tukea hän arjessa oppimiseen saa.

Hän työskentelee Auroran koulussa Espoossa. OAJ:n lanseeraama malli kuulostaa hänestä hyvältä.

“Tukiprosessia pitää vauhdittaa, jotta oppilas saa mahdollisimman nopeasti tarvitsemansa tuen ja opettaja tarvitsemansa avun. Muuten ysiluokalla on tiedossa paniikki siitä, miten nuori pärjää jatkossa”, hän sanoo OAJ:n videohaastattelussa.

 

Ryhmäkoolla on ratkaiseva vaikutus opettajan työmäärään, tietää luokanopettaja Mona Oksanen. OAJ:n vaatima 18 oppilaan katto alkuopetuksessa on hänestä perusteltu.

– Sen kokoisessa ryhmässä ehtisi oikeasti kohdata kaikki oppilaat, muodostaa hyvän luottamussuhteen ja huomata erilaiset muutokset lapsen elämässä. Opettaja näkisi ajoissa, mihin tukea tarvitaan.

Oksanen työskentelee Matinlahden koulussa Espoossa. Vaikka Oksasen oma, 21:n oppilaan ekaluokka on suhteellisen hyvin hallittavissa, hän on kuullut kollegoiltaan, että kuudennen luokan opettajalla voi hyvinkin olla 31 oppilasta. Se on hänestä hurja määrä.

– Onhan se hassua, että eskariryhmissä on aikuisia triplaten, mutta kun lapset muutaman kuukauden vanhempina aloittavat koulun, luokassa onkin vain yksi aikuinen.

Oksanen muistuttaa, että alkuopetuksessa luodaan pohjaa kaikelle tulevalle.

– Ekaluokalla opitaan koululaisen tärkeät taidot. Siellä opetellaan kirjoittamista, lukemista ja matemaattisia taitoja, mutta myös sosiaalisia taitoja ja ryhmässä toimimista.

Näitä kaikkia on helpompi harjoitella rajatussa ryhmässä. Pienessä ryhmässä myös opettaja huomaa paremmin, jos jollakulla on vaikeuksia oppimisessa.

 

Lapsilla on paljon erilaisia olemisen pulmia ja oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Kaikilla ei ole edes yhteistä kieltä opettajan kanssa.

– Jos oppilaita on hallittu määrä, myös paperityötä ja palavereja on vähemmän. Vielä jos saa erityisopettajan luokkaan jakamaan vastuuta, työ helpottuu huimasti, Oksanen sanoo.

Hänen omassa luokassaan on kaikenlaisia oppijoita, myös erityistä ja tehostettua tukea saavia.

– Osaamisen tasossa on ääripäitä ja kaikkea siltä väliltä. Jotkut eivät juuri osaa suomea, kun taas monilla englantia, serbiaa tai viroa kotikielenään puhuvilla on erittäin hyvä suomen kielen taito.

Tuen tarpeetkin ovat erilaisia. Yhtä pitää rauhoitella, toista patistaa hereille.

Yleisopetuksen luokkien oppilaita on tukemassa laaja-alaisia erityisopettajia, kieli- ja kulttuuriryhmien opettajia, resurssiopettajia sekä koulunkäynninohjaajia. Erityisluokanopettajan tukea Oksanen kaipaisi lisää. Erityisluokanopettajan erityisopetukseen erityisen tuen oppilailla on myös lakisääteinen oikeus.

Vaikka Espookin haluaa integroida kaikki oppilaat lähikouluun, Oksanen puolustaa myös erityisluokkia.

– Jollekin pienryhmä on hyvä paikka, toinen taas kuntoutuu paremmin isossa ryhmässä.

 

Täsmennys 31.3.2023: Petra Siltainsuu on myös OAJ:n koulutuspoliittisen valiokunnan jäsen.

 

 

Tehostettua ja erityistä tukea saaneiden osuus kaikista peruskoululaisista vuosina 2001–2021