Koulutuksen rahoitukseen liittyvillä vaalilupauksilla on huono kaiku, ja puolueet puhuvatkin euroista varovasti. Osalla on rahoituslinjauksille laskelmia, mutta kaikki eivät halua mainita hintalappuja.
Suurin osa eduskuntapuolueista haluaa, että koulutuksen rahoitustasoa nostetaan. Varovaisempien mukaan rahoitus on turvattava tai sen on oltava erityissuojelussa.
OAJ:n vaalitavoitteena on päästä pitkäjänteisesti paaluttamaan koulutuksen perusrahoitusta ja nostaa näin suomalainen koulutus kärkimaiden joukkoon. Selkeintä tukea OAJ saa tavoitteisiinsa vasemmistoliitolta ja vihreiltä, ehdollisemmin demareilta. Puolueiden koulutusasenteet selviävät tämän jutun haastatteluista ja puolueiden tavoitteista.
Puolueet painottavat perusopetusta ja varhaiskasvatusta ja niissä esimerkiksi oppimisen tukea ja tasa-arvorahaa. Niiden rahoituksen vahvistaminen kuuluu OAJ:nkin keskeisiin tavoitteisiin. Vihreiden ja vasemmistoliiton esittämät euromäärät oppimisen tuen hinnasta ovat lähellä OAJ:n laskelmia.
Saimme haastatteluihimme vastaukset kahdeksalta puoluesihteeriltä ja yhdeltä poliittiselta suunnittelijalta. Ensimmäinen kysymys on kaikille sama, toinen johdettiin puolueen tavoitteista. Osa ehti vastaamaan vain sähköpostitse.
Puolueet ovat jutussa nykyisen eduskunnan paikkamäärän mukaisessa suuruusjärjestyksessä.
Leikkauksiin ei ole varaa
Antton Rönnholm, puoluesihteeri
sähköpostivastaus
Pitääkö koulutuksen rahoitustasoa nostaa ensi vaalikaudella?
Suomessa osaamis- ja koulutustaso on ollut laskusuunnassa jo pidemmän aikaa. Aiempien hallituskausien koulutusleikkaukset eivät helpottaneet tilannetta ja koulutuksen rahoitustaso on ollut laskusuuntainen 1990-luvun jälkeen.
Marinin hallituskaudella on panostettu merkittävästi koulutukseen ja toteutettu laajoja uudistuksia. Tehtävää on silti myös tuleville vuosille.
Näemme, että koulutusleikkauksiin ei ole tässä tilanteessa varaa, vaan koulutuksen rahoitustasoa pitäisi pyrkiä nostamaan. Jäämme tällä hetkellä jälkeen pohjoismaisista verrokeistamme.
Sdp:n tavoitteena ovat esimerkiksi varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvattaminen sekä kaksivuotinen esiopetus, peruskoulun resurssien vahvistaminen, oppimisen tuen uudistaminen ja korkeakoulutettujen määrän kasvattaminen.
Tavoitteet vaativat lisäpanostuksia, mutta toki on katsottava, miten koulutuksessa olemassa olevaa rahaa hyödynnetään vaikuttavimmin. Sdp:n mielestä osaamistasoa tulee vahvistaa, koulutustasoa nostaa ja koulutuksellista tasa-arvoa lisätä.
Olette esittäneet tutkimus- ja kehittämisrahoituksen lisäämistä jopa 200 miljoonalla eurolla vuodessa. Tuleeko tästä uusi yritystuen muoto?
Kaikki eduskuntapuolueet ovat Sdp:n johdolla sitoutuneet kasvattamaan tki-rahoituksen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Mainittu 200 miljoonan euron lisäys on osa sitoumusta. On muistettava, että merkittävin osa uudesta tki-rahoituksesta on yksityistä rahaa.
Tarkoituksena on kohdistaa lisäraha siten, että se vivuttaa yrityksiä investoimaan myös itse. Merkittävä osa lisärahoituksesta kohdentuu yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin.
Lisäresurssit perustoimintoihin
Mikael Lith, poliittinen suunnittelija
sähköpostivastaus
Pitääkö koulutuksen rahoitustasoa nostaa ensi vaalikaudella?
Perussuomalaiset haluaa säilyttää koulutuksen määrärahat riittävällä tasolla peruskoulusta korkea-asteelle saakka, jotta suomalaisten osaamisen heikentyminen pysähtyisi.
Kriisiytynyt peruskoulu tarvitsee lisäresursseja, mutta ne on kohdistettava perustoimintoihin, eikä esimerkiksi vieraskielisyyden perusteella jaettaviin lisätukiin kouluille.
Ammattikoulutuksen lisäresursoinnille on akuutti tarve, sillä tällä hetkellä suurin kysyntä työmarkkinoilla on duunariammateista valmistuneille. Perussuomalaiset suhtautuu epäillen tavoitteeseen lisätä korkeakoulutettujen määrää 50:llä tai jopa 70 prosentilla nuorissa ikäluokissa.
Korkeakoulututkinnon suorittaneita tarvitaan lisää vain tietyillä aloilla, joihin aloituspaikkojen lisäykset tulee kohdistaa. Näin korkeakoulujen määrärahat allokoituvat oikein.
Vaaliohjelmanne mukaan maahanmuuttajaoppilaiden pitäisi siirtyä tavallisiin luokkiin vasta, kun kielitaito on riittävä. Kannatatteko siis valmistavan opetuksen pidentämistä ja lisärahoitusta?
Maahanmuuttajalasten kielitaidon kohottamiseen on satsattava enemmän.
Kyse ei ole vain koulutuspolitiikasta, vaan koko maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka pitää miettiä uudestaan. Muualta tulevien määrää pitäisi pienentää ja kotouttamistoimenpiteistä tehdä vahvasti velvoittavia, joita ne eivät tällä hetkellä ole. Kun maahanmuuttajien kotoutuminen saadaan paremmaksi, se heijastuu myös heidän lastensa koulussa pärjäämiseen positiivisesti.
Koulutus erityissuojeluksessa
Kristiina Kokko, puoluesihteeri
sähköpostivastaus
Pitääkö koulutuksen rahoitustasoa nostaa ensi vaalikaudella?
Koulutuksen rahoituksen on oltava tulevalla vaalikaudella erityissuojeluksessa. Säästöjä koulutuksesta on pyrittävä välttämään viimeiseen asti. Kokoomus ei ole esittänyt leikkauksia koulutukseen.
Kannatamme kaksivuotista maksutonta esiopetusta kaikille lapsille. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lisäksi esimerkiksi koulutustason sekä tutkimusrahoituksen tason nostoon. Suomi pärjää vain osaamisella ja sivistyksellä.
Paljonko maksuton esiopetus tai ehdottamanne perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvorahoituksen vakiinnuttaminen maksavat?
Kokoomus on esittänyt, että varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen tarkoitettu valtionavustus olisi 80 miljoonaa euroa, mitä esitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessäkin. Tämä takaisi sen, että taso olisi vakaa ja ennakoitava.
Mikäli lisärahoitusta voidaan kohdentaa, tulee sitä kohdistaa perusopetuksen oppimisen tuen vahvistamiseen. Kokoomus haluaa varmistaa, että jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on riittävä luku-, kirjoitus- ja laskutaito toiselle asteelle etenemiseksi.
Kaksivuotinen esiopetus maksanee vähintään 80–100 miljoonaa euroa. Vaihtoehtobudjetissa olemme ehdottaneet varhaiskasvatusmaksujen alentamista 30 miljoonalla hallituksen esityksen päälle.
Tutkimus- ja kehitysrahoituksessa olemme sitoutuneet parlamentaariseen yhteisymmärrykseen lisärahoituksesta. Kokoomuksen mielestä laskelmiin tulee ottaa mukaan myös verotuet, kuten yritysten tki-vähennys.
Korkeakoulujen aloituspaikkoihin olemme jo vaihtoehtobudjetissa lisänneet 15 miljoonaa euroa.
Talouden tasapaino on kattotavoite
Riikka Pirkkalainen, puoluesihteeri
puhelinhaastattelu
Pitääkö koulutuksen rahoitustasoa nostaa ensi vaalikaudella?
Olemme sanoneet rehellisesti, että julkisen talouden tasapainottaminen on kattotavoite, jonka ulkopuolelle ei voida sulkea mitään kohteita.
Toisaalta kaikkien puolueiden pitäisi vastata tähän kysymykseen myöntävästi, koska kaikki sitoutuivat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen kasvattamiseen parlamentaarisessa työryhmässä. Sehän tarkoittaa myös koulutuksen rahoitustason nostoa, ja siihen keskustakin on ilman muuta sitoutunut.
Meille on tärkeää, että koulutuksellinen tasa-arvo toteutuu kaikilla koulutusasteilla. Meille tähän sisältyy sivistyksellinen itseisarvo ja esimerkiksi aluekehityksen näkökulma.
Voidaanko valtiontaloutta tasapainottaa ilman, että kuntien valtionosuuksia ja siten koulutuksen rahoitusta leikataan?
Kuntien valtionosuuksiin on puututtu selkeimmin silloin, kun keskusta ei ole ollut hallituksessa. Näin oli esimerkiksi vuosina 2011–2015, jolloin toteutettiin massiiviset leikkaukset valtionosuuksiin.
Se on tarkoittanut sitä, että kunnat ovat joutuneet leikkaamaan perusopetuksesta ja sote-palveluista ja korottamaan kuntaveroa. Meille logiikka, jossa kuntien palveluita ja nyt hyvinvointialueita rahoitetaan valtionosuuksien kautta on ihan selvä.
Valtionosuusjärjestelmä on sote-uudistuksen vuoksi vielä välitilassa ja sen uudistaminen edessä. Kukaan, joka aidosti tavoittelee julkisen talouden tasapainoa, ei voi luvata, ettei kuntien valtionosuuksiin puututa mitenkään, tai että kaikki indeksit korotetaan täysimääräisesti.
Meiltä valtionosuuksien leikkaukset eivät menisi läpi huomaamatta. Periaatteenamme on, että jos kunnille annetaan lisätehtäviä, valtion pitää järjestää niille rahoitus, jotta esimerkiksi peruskoulun rahoitus ei vaarannu.
Panostuksia jatkettava
Veli Liikanen, puoluesihteeri
puhelinhaastattelu
Pitääkö koulutuksen rahoitustasoa nostaa ensi vaalikaudella?
Olemme tunnistaneet koulutuksen rahoituksen parannustarpeet myös kansainvälisessä vertailussa. Suomessa säästöt ja leikkaukset koulutuksesta ovat olleet jo 1990-luvulta alkaen mittavia, kunnes tällä hallituskaudella asiaa on ryhdytty korjaamaan.
Näkemyksemme on, että näitä panostuksia pitää jatkaa, eli koulutuksen rahoitusta tulee lisätä tulevallakin hallituskaudella.
Olemme puhuneet koulutuksen rahoitustason nostosta noin 500–600 miljoonalla eurolla, jossa otetaan huomioon valtiontalouden tiukka tilanne. Vastapainoksi olemme etsineet sopeutuskohteita muualta.
Vaalitavoitteissanne haluatte täysimääräisen rahoituksen korkeakoulujen 5 400 lisäaloituspaikalle. Kuinka paljon tähän ja muihin esityksiinne tarvitaan uutta rahaa?
Olemme kaavailleet lisäpanostuksia kaikille koulutusasteille mutta todenneet myös, että osa toimista on erityisen kiireellisiä.
Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen sisältyvät esimerkiksi välttämättömät varhaiskasvatuksen opettajien lisäaloituspaikat. Kokonaisuudessaan korkeakoulujen aloituspaikkoihin tarvitaan lähemmäs 200 miljoonan euron lisärahoitus.
Oppimisen tuen kokonaisuus, joka liittyy varsinkin perusopetuksen oppilaiden tukeen ja opettajien työhön, tarkoittaisi meidän esityksemme mukaan myös noin 200 miljoonan euron lisäpanostusta.
Olemme listanneet lukuisia muitakin yhtä tärkeitä toimia. Mainitsen nuo kaksi kokonaisuutta, koska ne ovat rahassa mitattuna yli puolet esittämistämme uusista panostuksista. Osa toimista ja niiden tarkemmista hinnoista riippuu myös toteutustavasta.
Lisärahoitukselle löytyy keinot
Anna Mäkipää, puoluesihteeri
sähköpostivastaus
Pitääkö koulutuksen rahoitustasoa nostaa ensi vaalikaudella?
Kyllä. Esitämme puolen miljardin satsausta koulutukseen lisärahoituksena oppimisen tukeen, varhaiskasvatukseen ja korkeakouluille.
Suomi on OECD:n Education at a Glance -raportin mukaan kilpailijamaitaan jäljessä koulutuksen rahoituksessa. Nykyinen hallitus on kääntänyt suunnan ja vahvistanut rahoitusta leikkausten sijaan, mutta emme voi jäädä jälkeen verrokkimaistamme.
Koulutusinvestoinnit ovat koko yhteiskuntamme etu ja koulutuksen saavutettavuus on tasa-arvokysymys.
Vaaditte oppimisen tuen kokonaisuudistusta, johon tarvittaisiin 200 miljoonan euron rahoitus. Onko summa jonkin muun koulutuksen osa-alueen rahoista pois?
Vasemmistoliitto tavoittelee koulutuksen rahoituksen vahvistamista ja esittää näille menolisäyksille rahoituskeinot.
Vahvan hyvinvointivaltion ja laadukkaan koulutusjärjestelmän ylläpitämiseksi on tarpeen tarkastella erityisesti valtion tulopuolta, sillä laadukasta koulutusta ei voi toteuttaa ilman kunnollista rahoitusta. Emme ole tekemässä oppimisen tuen uudistusta niin, että muualta koulutuksesta leikattaisiin.
Haluamme panna kuntoon varhaiskasvatuksen työskentelyolosuhteet ja palkkauksen. Varhaiskasvatuksen laadun ja työntekijöiden jaksamisen parantamiseksi ryhmäkokosääntelyssä on siirryttävä kohti 3+1-mallia.
Haluamme, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tasa-arvorahaan osoitetaan pysyvä ja riittävän suuri määräraha.
Ammatillisessa koulutuksessa lähiopetuksen ja opettajien määrää on lisättävä, jotta varmistetaan opiskelijoiden riittävät perustaidot ja ammattiosaaminen. Korkeakoulujen aloituspaikkamääriä on lisättävä ja rahoitus turvattava.
Suomea ei rakenneta koulutusleikkauksilla
Fredrik Guseff, puoluesihteeri
puhelinhaastattelu
Pitääkö koulutuksen rahoitustasoa nostaa ensi vaalikaudella?
Rahoitustasoa on pakko nostaa. Suomea ei rakenneta koulutusleikkauksilla, joista löytyy todella huonoja esimerkkejä lähihistoriasta.
Laadukas oppimispolku on koko yhteiskuntamme kulmakivi. Jos koulutusjärjestelmä ei ole laadukas, Suomen tulevaisuus näyttää huonolta. Jos seuraa vaikkapa keskustelua oppimistuloksista, niin ymmärtää, että koulutukseen on panostettava enemmän.
Koko yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että opettajat viihtyvät työssään.
Paljonko teidän vaaliohjelmassanne vaadittava maksuton varhaiskasvatus, esiopetus ja opettajien määrän lisääminen voisivat yhteensä maksaa?
Täsmällisistä euromääristä on mahdotonta puhua, koska kokonaisuus on niin laaja. Maksuttoman toiseen asteen uudistuksessakin näimme, että arviot kustannuksista vaihtelivat melkoisesti.
Tärkeintä on päämäärä. Esimerkiksi maksuton varhaiskasvatus on ennen kaikkea investointi tulevaisuuteen, sen vaikutukset näkyvät pidemmällä tähtäimellä. Sillä olisi myös monia muita vaikutuksia, esimerkiksi työllisyysasteeseen, mikä tekee tarkkojen lisäkustannusten arvioinnista hyvin vaikeaa.
Budjettikirjaa tehdään vuodeksi kerrallaan, mutta rahoituksen vaikutukset ovat pitkäkestoisia. Esimerkiksi opettajista säästäminen näkyy kustannuksissa seuraavana vuonna, mutta ongelmat voivat tulla kalliiksi myöhemmin.
Jokainen koulupudokas on sekä yksilölle että yhteiskunnalle tragedia, jolle on vaikeaa laittaa hintalappua.
Parempi tuki koulutukselle ja perheille
Elsi Juupaluoma, puoluesihteeri
puhelinhaastattelu
Pitääkö koulutuksen rahoitustasoa nostaa ensi vaalikaudella?
Koulutuksen perusrahoituksen laittaminen kuntoon pitkäjänteisesti ja yli hallituskausien on vaalitavoitteemme.
Hallitusneuvotteluissa ja hallituksessa käydään varmasti keskustelua erilaisista säästökohteista. Siinä vaiheessa voi ilmetä, kuten olemme nähneet aikaisemmilla vaalikausilla, että joku puolue haluaa säästää myös koulutuksesta. Emme ole valmiita siihen.
Vaaditte ryhmäkokojen pienentämistä niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessakin. Paljonko tähän on suunnattava lisärahoitusta?
Emme nojaa tässä mihinkään laskelmaan ja toistan tylsästi, että perusrahoitus pitää saada pysyvästi ja pitkäjänteisesti kuntoon.
Opettajille on ehdottomasti saatava paremmat työolot. Onkin kiinnitettävä huomiota siihen, kuinka esimerkiksi kotien ongelmia valuu kouluun opettajien hoidettavaksi.
Perhepuolueena ajattelemme, että tämä kokonaisuus on pelkkien palvelujen rahoittamista suurempi kysymys. Siinä iso merkitys on koulutuksen lisäksi myös kodeilla ja perheillä. Jos nämä saisivat parempaa tukea, sillä olisi suuri vaikutus myös koulujen arkeen.
Jos koulutukseen ei panosteta, emme pysty tekemään myöskään hyvää perhepolitiikkaa.
Henkilöstöresursseja tarvitaan lisää esimerkiksi varhaiskasvatukseen, jossa tilanne on jo kriisiytynyt.
Koulutuspanostukset ovat tärkein investointi
Juhani Klemetti, puoluesihteeri
puhelinhaastattelu
Pitääkö koulutuksen rahoitustasoa nostaa ensi vaalikaudella?
Pitää nostaa. Se, miten aiemmin on tehty leikkauksia koulutukseen, näkyy nyt muun muassa korkeakoulutettujen määrässä sekä esimerkiksi ammattikoulutuksessa, jossa tehdään ja opiskellaan resurssipulan takia paljon etänä.
Näemme luokkakoot ja koulujen tukihenkilöstön ihan keskeisinä avaimina oppimisen tuessa ja ihan yksinkertaisesti siinä, että lapsia ja nuoria on tuettava kasvussa ja koulupolulla.
Panostukset lasten ja nuorten hyvinvointiin ja koulutukseen ovat tärkeimpiä investointeja, joita tässä maassa voidaan tehdä.
Vaaditte peruskouluihin lisää tukihenkilöstöä. Paljonko tämän henkilöstön palkkaaminen esimerkiksi Suomen yli 2 000 peruskouluun maksaisi?
Vaaliohjelmassamme emme esitä summia, mutta vaihtoehtobudjetissamme esitimme tälle vuodelle 200 miljoonaa euroa lisärahoitusta, joka sijoitettaisiin juuri niihin pienempiin luokkakokoihin ja koulujen tukihenkilöstöön. Sellaisella rahoituksella päästäisiin näissä ainakin alkuun.
Ja panostaisimme ammattikoulutukseen. Siellä moni asia opitaan käsin tekemällä. Siksi resurssien pitäisi olla sellaiset, että asiat tehdään lähiopetuksessa. Lähiopetus sitouttaisi opiskelijoita koulutukseen, mikä varmasti vähentäisi myös opintojen keskeyttämisiä.
Myös korkeakouluihin pitää saada lisää aloituspaikkoja. Väestön koulutustason nostamisen eteen on tehtävä systemaattisesti töitä.
Katso myös jälki-istuntohaastattelut, joissa Peter Nyman tenttaa puolueiden puheenjohtajia OAJ:n jäsenille tärkeistä teemoista. Uusi jakso torstaisin. » oaj.fi/luokanedessa