Taina Heinonen: Taitaja on enemmän kuin kilpailu

Taina Heinonen nautti saadessaan jakaa Taitaja-valmentajana kilpailijoille toimivimmat niksinsä. Toimintaan osallistuminen haastaa opettajaa pitämään terässä oman ammattitaidon.

Mediassa kerrotaan usein, miten amislaiset polttaa, nuuskaa ja vapettaa. Onneksi meillä on ammattiin opiskelevien suomenmestaruuskilpailu Taitaja, joka tuo positiivisesta näkökulmasta esiin työtämme ammatillisessa koulutuksessa.

Jotkut sanovat, että kuka tahansa voi toimia tarjoilijana, mutta se ei ole totta.

Taitava tarjoilija on luonteva asiakaspalvelija ja hallitsee monia kädentaitoja. Hän osaa kattaa, kiillottaa, valmistaa juomia ja liekittää. Hän on perillä ravintolan tuotteista ja hoitaa tilaukset ripeästi mutta ilman kiireen tuntua.

Näitä asioita mitataan myös Taitaja-kilpailun tarjoilulajissa, jonka semifinaaliin osallistui tänä vuonna kaksi valmentamaani kilpailijaa.

 

Semifinaaleissa kisasi 1 800 opiskelijaa miltei 50 ammattitaitolajissa. Heistä 400 pääsi loppukilpailuun.

Mekin lähdimme siitä, että finaaliin mennään, mutta vielä se ei onnistunut. Opiskelijoideni mielestä Taitajaan valmistautuminen oli kuitenkin laadukasta opetusta ja ensi vuonna he yrittävät uudelleen.

Finaalin järjestää toukokuussa työnantajani Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda. Valmennettavani työskentelevät kilpailijoiden assistentteina. Assistentin tehtäviin voi kuulua esimerkiksi kuuman veden hakemista astioiden kiillottamiseen.

Opiskelija saa Taitajaan osallistumisesta paineensietokykyä, ajanhallintaa ja ammatillista itsetuntoa. Finaaliin valitut voivat halutessaan jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulussa ilman valintakoetta.

Yleensä Taitaja-polku alkaa ykköseltä ja taitoja kehitetään lähiopetuksen ja työelämäjaksojen vuorottelussa. Kun kerron, että opiskelija saattaa osallistua Taitajaan, usein harjoittelupaikassakin innostutaan kehittämään hänen taitojaan.

 

Olen ollut Taitaja-kisoissa tuomarina, lajivastaavana ja tarjoilulajin valmentajana.

Tuomarina sain verkostoitua muiden tuomareiden kanssa ja tutustua uusiin työelämän kumppaneihin. Lajivastaavan työ oli kilpailutehtävien tekemistä ja organisoimista.

Eniten nautin valmentajan roolista. Olen perehtynyt koko työurani ajan ravintolamaailmaan ja on upeaa saada jakaa osaamista kilpailijoille.

Taitaja vaatii pysymistä ajan hermolla. Saatan käydä opiskelijoiden työelämäjakson aikana 15 ravintolassa, ja siinä näkee, missä alalla mennään.

Taitaja ei ole vain kilpailu. Se nostaa ammatillisen osaamisen tasoa ja kehittää ammatillista peruskoulutusta. Valmentaminen on tuonut lisää ohjauksen, arvioinnin ja yksilöllistämisen taitoja myös perustyöhöni.

 

Opettajan työssä parasta ei ole kesäloma vaan opiskelijan ammatillisen kasvun näkeminen.

Noin puolet opiskelijoistani tulee suoraan peruskoulusta. Heille pitää ensin opettaa, mitä tarkoittaa työaika, työpukeutuminen ja miten työpaikalla käyttäydytään.

Opiskelijani pääsevät kahdesti vuodessa harjaannuttamaan kattauksen, tarjoilun ja baaritekniikan taitoja koulun omassa pop up -ravintolassa.

Taitaja-valmentajana sain auttaa opiskelijoita hiomaan ammattitaitoa huippuunsa.

Harjoittelimme semifinalistieni kanssa esimerkiksi asiakaspalvelutehtävää, jossa kilpailija saa tietää viinilistan puoli tuntia ennen tarjoilua. Hän esivalmistelee pöytänsä ja tarjoilee ruoat ja juomat neljälle asiakkaalle, joista yksi on englanninkielinen.

 

Mistä on kyse?

Taitaja 2026 kerää 18.–21.5. Tuusulaan yli 400 nuorta kilpailemaan oman alansa suomenmestaruuksista. Taitajan tavoitteena on lisätä ammatillisen koulutuksen vetovoimaa sekä kehittää opetusta.