Esi- ja perusopetuksen oppimisen tuki uudistuu elokuussa. Maan hallitus on varannut tuen järjestämiseen sata miljoonaa euroa lisärahoitusta, mutta se ei ole korvamerkittyä. Mitä jos koululle ei tule lisärahoitusta? Eikö tukea silloin tarvitse järjestää?
Kyllä tarvitsee. Opetuksen järjestäjällä on aina velvollisuus järjestää tukea lainmukaisesti. Jos tukeen ei tule rahoitusta valtionosuutena, niin kuin joka paikkaan ei tule, on tuki rahoitettava kunnan muulla tulorahoituksella eli käytännössä verorahoilla.
Mikään kunta ei pysty järjestämään kaikkea perusopetusta ja varhaiskasvatusta pelkillä valtionosuuksilla, ei myöskään tätä oppimisen tukea. Olennaisinta on, että riittävä tuen tuntimäärä toteutuu. Kunta voi itse ratkaista, mistä rahat ottaa.
Oppimisen tuen uusi malli painottaa ryhmäkohtaisia tukimuotoja, joita ovat yleinen tukiopetus, erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä ja opetuskielen tukiopetus. Opetuksen järjestäjän on varattava ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin vähintään 0,122 opetustuntia viikossa kutakin koulun oppilasta kohden. Tarkoittaako tämä, että ryhmäkohtaisia tukimuotoja pitää antaa joka luokalle yhtä paljon?
Ei välttämättä. Tunteja voidaan jakaa epätasaisesti luokkien välillä. Jos jollain luokalla on muita suuremmat tuen tarpeet, tukea kuuluu antaa enemmän.
On myös mahdollista antaa vähimmäismäärää enemmän tunteja jollekin luokalle tai vaikkapa kaikille luokille. Joissain luokissa voi esimerkiksi olla kokoaikaisesti samanaikaisopettaja. Tällaisella järjestelyllä pystytään ehkä vähentämään oppilaskohtaisen tuen tarvetta.
Ei siis voi suoraan sanoa, kuinka monta tuntia ryhmäkohtaista tukea millekin luokalle pitää antaa. Koulukohtaisesti voidaan kuitenkin laskea, minkälainen määrä ryhmäkohtaista tukea koulun pitää vähintään tarjota oppilailleen.
Uudessa laissa ei enää säädetä tuen portaista vaan tukitoimet valitaan oppilaan tarpeen mukaan. Pitääkö erityisen tuen päätökset nyt purkaa?
Lähtökohtaisesti ei. Erityisen tuen päätökset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat ja tehostetun tuen oppimissuunnitelmat ovat voimassa siirtymäaikaan 31.8.2026 asti.
Uudistuva perusopetuslaki ei vaadi purkamaan erityisen tuen päätöksiä. Se ei myöskään kelpaa syyksi tuen purkamiseen.
Päätös voidaan purkaa vain, jos oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea.
Opettaja ei voi tehdä kahta työtehtävää yhtäaikaisesti.
Tukiopetusta voi antaa kuka vain luokanopettaja, aineenopettaja, erityisopettaja, erityisluokanopettaja tai vaikkapa resurssiopettaja tarpeen mukaan. Voiko käydä niin, että opettaja joutuu antamaan yhtä aikaa tavallista luokan- tai aineenopetusta ja tukiopetusta?
Ei. Tukiopetustunti on aina lisäresurssi. Se järjestetään joko ylimääräisinä oppitunteina tai lisäämällä toinen opettaja oppitunnille.
Opettaja ei siis samaan aikaan anna sekä tavallista luokan- tai aineenopetusta että tukiopetusta. Opettajalle ei voida maksaa samalta oppitunnilta kaksinkertaista palkkaa eikä hän voi tehdä kahta työtehtävää yhtäaikaisesti.
Perusopetuslaissa mainitaan nyt termit erityisluokka ja pienryhmä. Vanhassa lakitekstissä näitä ei ollut, ja termejä on käytännön työssä käytetty vaihtelevasti. Onko erityisluokalla ja pienryhmällä jotain eroa?
On, ne ovat kaksi eri asiaa. Keskeinen ero on se, että erityisluokka on siinä opiskelevien oppilaiden pääsääntöinen opetusryhmä, pienryhmä taas ei.
Erityisluokalla tarkoitetaan luokkaa, jota opettaa erityisluokanopettaja. Erityisluokassa voi olla enintään kymmenen oppilasta.
Oppilas opiskelee erityisluokassa kaikki tai suurimman osan oppiaineistaan. Erityisluokanopettaja on vastuussa näissä oppiaineissa opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä oppilasarvioinnista. Erityisluokanopettaja toimii luokkansa luokanopettajana ja -valvojana.
Perusopetuslaissa mainittu pienryhmä ei ole kenenkään oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä. Oppilaat voivat opiskella pienryhmässä kokonaisia yksittäisiä oppiaineita.
Näissä oppiaineissa opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä oppilasarvioinnista vastaa pienryhmän erityisopettaja tai erityisluokanopettaja. Oppilaat opiskelevat kuitenkin enimmäkseen yleisopetuksen luokassa, joka on oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä.
Nimeä pienryhmä voidaan käyttää myös silloin, kun yleisopetuksen ryhmä jaetaan pienemmiksi ryhmiksi. Tällaisessa pienryhmässä oppilas voi saada opetusta alle puolet kyseisen oppiaineen tunneista. Vastuu opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä oppilasarvioinnista säilyy luokan- tai aineenopettajalla.
Muuttuivatko erityisopettajien kelpoisuusvaatimukset?
Käytännössä eivät. Kelpoisuusasetukseen tuli uudistuksen yhteydessä säädösteknisiä muutoksia, koska kelpoisuudet määritellään suhteessa siihen, millaista opetusta laki edellyttää.
Kelpoiselta erityisopettajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopettajan opinnot. Tämä voi antaa erityisopetusta joko ryhmämuotoisena tukena tai osittain pienryhmässä. Osittain tarkoittaa alle puolta oppiaineen tunneista.
Kuten aiemminkin erityisopettaja voi opettaa koko oppiainetta vain jos hänellä on aineenopettajan kelpoisuus kyseiseen aineeseen tai erityisluokanopettajan kelpoisuus.
Erityisluokanopettajan kelpoisuus on edellytyksenä myös erityisluokanopettajan opetukseen erityisluokassa.
Esiopetuksessa erityisopettajan kelpoisuus säilyy entiseen tapaan. Opettaa saa esiopetuksen kelpoisuudella ja erityisopettajan opinnoilla.
-
Tutustu kelpoisuusvaatimuksiin valtioneuvoston sivuilla: valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=3578
Miten oppimisen tuki huomioi oppilaat, jotka oireilevat käytöksellään? Voiko oppilaskohtaista tukea saada, jos oppimisen haasteita ei ole?
Jos ryhmäkohtainen tuki ei riitä, on oppilaalla oikeus saada oppilaskohtaista tukea. Käytöksellä oireilevia tuetaan ensisijaisesti ryhmäkohtaisella tuella. Heille voidaan tehdä myös oppilaskohtaisen tuen päätös, jos se on oppilaan edun mukaista.
Mitä ovat eriyttäminen, yksilöllistäminen ja oppimäärän rajaaminen? Millaisia väärinkäsityksiä niihin liittyy?
Eriyttäminen ja yksilöllistäminen saattavat kuulostaa samalta ja mennä siksi sekaisin, mutta ne ovat täysin eri asioita.
Eriyttäminen tarkoittaa opetuksen muokkaamista erilaisten oppilaiden ja opetusryhmien tarpeisiin. Eriyttäminen kuuluu jokaisen opettajan työhön, ja sitä tehdään sekä yleisopetuksessa että kaikilla tuen portailla.
Yksilöllistäminen taas on oppiaineen oppimäärän tavoitetason laskemista. Se on mahdollista ainoastaan, jos oppilas ei vahvimmallakaan tuella yllä arvosanan viisi vaatimaan tasoon.
Uudessa laissa ei enää puhuta yksilöllistämisestä vaan oppimäärän rajaamisesta, mutta ne ovat käytännössä sama asia.
Oppilaan on jo ennen oppimäärän rajaamista opiskeltava kyseistä oppiainetta erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetuksessa pienryhmässä tai erityisluokassa. Rajattua oppimäärää opiskellaan aina pienryhmässä tai erityisluokassa.
Yksilöllistäminen tai oppimäärän rajaaminen on viimeinen mahdollinen toimenpide, koska se vaikuttaa oppilaan jatko-opintomahdollisuuksiin.
Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt eivät voi eivätkä saa olla yksin opettajan vastuulla.
Yhden luokan- tai aineenopettajan opettamassa ryhmässä saa olla enintään viisi sellaista oppilasta, jotka saavat oppilaskohtaisena tukitoimena erityis- tai erityisluokanopettajan opetusta pienryhmässä. Kuvitellaan, että oppilas saa tällaista tukea vaikkapa matematiikassa mutta pärjää liikunnassa erinomaisesti. Lasketaanko hänet silti viiden tuensaajan enimmäismäärään myös liikuntatunneilla?
Kyllä. Oppilaat pitää huomioida kaikkien oppiaineiden tunneilla huolimatta siitä, mihin oppiaineeseen oppilaskohtaisen tuen päätös kohdistuu.
Tuen tarpeet ovat harvoin niin spesifejä, että ne rajautuisivat vain tiettyyn oppiaineeseen, vaan ne näkyvät yleensä muidenkin aineiden tunneilla.
Lakiin on tullut käsite oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt. Revitäänkö tällaiset järjestelyt opettajien selkänahasta? Pitääkö opettajan vastata niistä yksin esimerkiksi eriyttämällä opetustaan?
Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt eivät voi eivätkä saa olla yksin opettajan vastuulla. Laissa on velvoitteita myös opetuksen järjestäjälle.
Jotta opettajan on mahdollista esimerkiksi eriyttää opetustaan, on opetusryhmän oltava riittävän pieni. Erityisluokissa ja pienryhmissä on kiinnitettävä huomiota oppilaiden erilaisiin tuen tarpeisiin ja muodostettava ryhmät siten, että ne tukevat oppilaiden opiskelua ja koulukäyntiä.
Osana oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä kouluissa voi olla entistä enemmän tarvetta erityyppisille pienryhmille ja erityisluokille.
Käytännössä oppimisen edellytyksiä tukevilla opetusjärjestelyillä tarkoitetaan esimerkiksi ryhmien muodostamista niin, että opetussuunnitelma tavoitteet voidaan saavuttaa ja opettajan on mahdollista huomioida opetusryhmän tarpeet.
Ne tarkoittavat myös riittävää määrää opettajia sekä koulunkäyntiavustajien tukea.
Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus varmistaa oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen toteutuminen.
-
Lue lisää: oaj.fi » Tavoitteemme » Oppimisen tuki » Oppimisen tuki esi- ja perusopetuksessa
Juttua korjattu 15.5. klo 16.52:
Jutussa kerrottiin, että oppilas voi saada opetusta pienryhmässä enintään puolet kyseisen oppiaineen tunneista. “Enintään puolet” on korjattu muotoon “alle puolet”.