Lausteen koulu teki täyskäännöksen ja on ylpeästi monikulttuurinen

Vielä kuusi vuotta sitten Turun Lausteen koulussa ei ehkä olisi uskottu, että opinahjo tunnetaan jonain päivänä poikkeuksellisen tyytyväisistä opettajista ja oppilaista.

Alakoulun yhteisö oli silloin kovilla. Vanha koulurakennus pantiin lyhyellä varoajalla säppiin sisäilmaongelmien takia. Kun arki saatiin pyörimään parakeissa, iski korona.

Monella opettajalla oli jaksamisongelmia. Eritaustaisten oppilasporukoiden välillä oli kahnauksia.

– Tuntui, että täältä vähän puuttui koulukulttuuri. Kaikki koittivat vain pärjätä. Arki kyllä pyöri mutta ei ollut niin yhteisöllistä kuin nyt on, luokanopettaja Sini Mulari muistelee.

Mulari aloitti koulussa vuonna 2020. Tämän lehden ilmestyessä Lausteen koulu pokkaa OAJ:n Paras paikka opettaa ja oppia -tunnustuksen.

Mitä tässä välissä oikein tapahtui?

Marjaana Ylönen tuli Lausteen kouluun elokuussa 2020 luokanopettajaksi ja vararehtoriksi. Kun hänet seuraavana vuonna valittiin rehtoriksi, hän lähti toteuttamaan opettajien toiveita: avointa, keskustelevaa kulttuuria ja mahdollisuuksia vaikuttaa kouluarkea koskeviin päätöksiin.

Kouluun luotiin uudet kokouskäytännöt. Opettajat tapaavat joka viikko tunnin aamupalaverissa joko luokkatasotiimin tai koko opettajakunnan kesken. Kokouksissa on sorvattu uutta koulukulttuuria.

– Olemme käyneet läpi kaikki mahdolliset asiat ensin tiimeissä, sitten yhdessä. Meillä on esimerkiksi välituntikäytännöt, luokkakäytännöt ja yhteiset arvot, joihin kaikki sitoutuvat, Ylönen sanoo.

Kuutosluokkalaisia opettavan Sini Mularin mukaan tiimi on opetusarjen tuki ja turva.

Mularin tiimissä on rinnakkaisluokan luokanopettaja, S2-opettaja, erityisopettaja sekä kielellisesti tuetusta opetuksesta vastaava kietu-opettaja. Porukalla ruoditaan opetettavat asiat, arviointikriteerit ja arjen pulmat.

– Ja jos minua huolettaa jonkun oppilaan oppiminen, en jää asian kanssa yksin, kietu-opettaja Heli Vigren sanoo.

Oppilaat saavat puhua koulussa vapaasti omaa äidinkieltään

Suomen kielen oppiminen on Lausteen koulussa ykkösprioriteetti.

Opetusresursseista otetaan kaikki irti. Tietyn luokkatason luokanopettajat, S2-opettaja, erityisopettaja, erityisluokanopettaja ja kietu-opettaja opettavat suomea yhtä aikaa. Näin he pystyvät tukemaan oppilaita joustavasti.

Samaan aikaan Lausteella arvostetaan monikielisyyttä ja -kulttuurisuutta. Koulun oppilaista 73 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia.

Oppilaat saavat puhua koulussa vapaasti omaa äidinkieltään, jonka opiskeluun opettajat heitä myös kannustavat.

– Oman kielen käyttäminen ei ole pois suomen kielen oppimisesta. Kaikkien tutkimusten mukaan vahva oman kielen osaaminen korreloi seuraavan kielen oppimisen kanssa, Vigren sanoo.

Noin puolella koulun 270 oppilaasta on jokin tuen tarve. Sini Mulari korostaa, että tuen tarpeet mietitään kunkin oppilaan taitojen, ei taustan perusteella.

Välillä tuen tarpeiden arviointi on aidosti vaikeaa, kun oppilas osaa suomea heikosti.

– Olen huolissani siitä, että suomea toisena kielenä puhuvien oppilaiden oppimishaasteet jäävät helposti piiloon, Mulari sanoo.

Lausteella pyritään yhä vahvemmin joustavaan ryhmittelyyn eli siihen, että opetusryhmien kokoonpanot vaihtelevat oppilaiden tarpeiden mukaan.

Haastattelupäivänä Mulari ottaa liikuntatunnilleen pari oppilasta perusopetukseen valmistavan opetuksen valmo-luokasta. Urheillessa he pysyvät hyvin tavallisen luokan mukana.

– Valmo-luokkien integrointi on monessa koulussa hankalaa, mutta täällä se on tehty helpoksi, sanoo Vigren, joka tutkii työnsä ohella maahanmuuttajataustaisten lasten opetusta Suomessa.

Oppilaat eivät lintsaa ja poissaoloja on muutenkin vähän.

Oppilaidenkin pitää kokoontua säännöllisesti yhteen, jotta me-henki syntyy, Lausteella oivallettiin.

Lisäksi Marjaana Ylönen halusi suitsia oppilaiden ryhmittymistä kulttuuritaustan mukaan.

– Siitä tuli turhia riitoja ja erimielisyyksiä, mikä piti saada katkeamaan.

Yhteisöllisyyden luomisessa auttoi liikuntahalli, joka valmistui vuonna 2023. Tätä ennen Lausteen koulu oli ollut kolme vuotta vailla tilaa, johon kaikki pystyisivät kokoontumaan.

Nyt koko koulun yhteisiä hetkiä vietetään joka kuukausi. Lisäksi on tapahtumia ja tempauksia. Rehtorin haastattelu keskeytyykin oppilaiden vappuriehakuulutukseen.

Myös ryhmäytymiseen on nähty paljon vaivaa. Luokanopettajat käsittelevät oppilaiden kanssa joka kuukausi erityisopettajien laatimia materiaaleja vaihtuvin teemoin.

– Opettajilla on valmiit materiaalit ryhmäytymiseen, kaveritaitoihin, konfliktinratkaisuun, vahvuuksiin, itsetuntoon ja tunnetaitoihin liittyen, Ylönen listaa.

Koululla on Lausteen lähiössä auktoriteettiasema. Oppilaat eivät lintsaa ja poissaoloja on muutenkin vähän. Rehtorin ja opettajien mukaan tämä johtuu eritoten vanhemmilta saadusta tuesta.

– Kodeissa arvostetaan koulutusta ja suomalaista opetusjärjestelmää, Sini Mulari sanoo.

Kodin ja koulun yhteydenpitoon myös satsataan. Tulkkeja käytetään ahkerasti, ja tiedotus on monikielistä. Tuen tarpeiden takia opettajat tapaavat vanhempia paljon kasvotusten.

Vanhempien luottamuksen voi myös menettää. Rehtori Ylösen mukaan näin kävi pari vuotta sitten yhden kulttuuriryhmän vanhempien kanssa.

Syynä oli sijaisen harkitsematon vitsailu, joka johti väärinymmärryksiin. Tilanne saatiin rauhoittumaan avoimella keskustelulla.

– Keskusteluja käytiin varmaan puoli vuotta, Ylönen sanoo.

Toimintakulttuurin sorvaaminen ja työ yhteisöllisyyden eteen kantavat nyt hedelmää. Viimeisimpien kyselyiden mukaan sekä opettajat että oppilaat viihtyvät koulussa todella hyvin.

Sini Mulari ja Heli Vigren ylistävät osaavaa ja huumorintajuista työyhteisöään, jossa myös vaikeista asioista puhutaan avoimesti.

– Marjaana on normalisoinut sellaista kulttuuria, että saa puhua myös siitä, että on uupunut ja kuormittunut. Sitten yritetään yhdessä tehdä niille asioille jotain, Mulari sanoo.

Opettajien halu muuttaa asioita oli Marjaana Ylösen mukaan avain onnistumiseen. Muutokset piti malttaa tehdä hitaasti, jotta opettajat saivat ne toteutettua hektisessä arjessaan.

Lausteen koulun taival parakeissa venyy näillä näkymin kymmeneen vuoteen. Ylönen on oppinut, että uutta koulurakennusta ei kannata jäädä odottelemaan.

OAJ:n myöntämällä Paras paikka opettaa ja oppia -tunnustuksella on iso merkitys opettajille, oppilaille ja koko Lausteen lähiölle.

Heli Vigrenin mukaan se osoittaa arvostusta opettajien työlle. Hän lisää, että monikulttuurisuus on suomalaisen koulun tulevaisuutta. Sitä ei pitäisi käsitellä haasteena.

– Se ei ole uhka suomalaiselle koululle ja kulttuurille, vaan hyvä lisä. Mikä voimavara monikieliset ihmiset voisivatkaan meille olla.

Sini Mularille palkinnolla on henkilökohtaistakin merkitystä. Hän on Lausteen koulun kasvatti ja tottunut oikomaan monikulttuuriseen kouluun ja lähiöön liittyviä ennakkoluuloja.

– Olen toivonut, että urani aikana saataisiin jotenkin näkyville, miten hyvä täällä on olla ja miten tavallinen paikka tämä on.