Oppilaitokset tietokonekaupoilla – viime vuodesta on opittu

Tietokonehankintojen käytännöt vaihtelevat kunnittain. Kuopio valitsi lukiolaisille kierrätyskoneet. Kirkkonummella opettajat pääsevät vaikuttamaan ohjelmistovalintoihin ja koneiden ominaisuuksiin.

Kuin koko Suomi olisi ollut samaan aikaan hankkimassa tietokoneita, siltä viime keväänä tuntui, hymähtää Kirkkonummen koulujen tietokonehankintoja koordinoiva sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden kehityspäällikkö ja entinen opettaja Antti Sankala.

Tietokonekaupoilla kävi tavallista kovempi kuhina, koska oppivelvollisuuden laajentumisen vuoksi koulutuksen järjestäjien piti hankkia uusille opiskelijoille opiskeluvälineet ja oppimateriaalit – myös tietokoneet.

Oman vaikeutensa hankintoihin toi koronan aiheuttama kulutuselektroniikan kysyntäpiikki ja sitä seurannut maailmanlaajuinen komponenttipula. Sen paremmin valmistajat kuin asiakkaatkaan eivät olleet osanneet varautua saatavuus- ja toimitusvaikeuksiin.

Lukuvuoden alkaessa osalla lukioista ei ollut tarjota tietokonetta ensimmäisen vuoden opiskelijoille.

Tietokonevalmistaja Dellin julkishallinnon myyntijohtajan Petri Kurosen mukaan komponenttipula näyttää jatkuvan ainakin tämän vuoden ajan.

– Viime vuodesta on opittu. Monet oppilaitokset ovat tehneet tietokonetilauksensa jo viime vuoden puolella tai heti alkuvuodesta, hän sanoo.

 

Kirkkonummella ja Kuopiossa tietokoneet olivat jo hyvissä ajoin odottamassa tuoreita lukiolaisia.

Kuopiota komponenttipula ei vaivannut, sillä kaupunki hankki 830:lle lukionsa aloittavalle käytetyt kannettavat tietokoneet leasing-sopimuksella suomalaiselta Opinsysiltä.

Kierrätyskoneet on huollettu ja niihin on asennettu Opinsysin lukiolaisohjelma, joka sopii yhteen Abitti-järjestelmän kanssa.

– Kuukausimaksulliseen sopimukseen kuuluu myös huoltotakuu ja tukipalvelu. Toimivuus ja kätevyys oli meille tärkeintä, Kuopion lukio-opetuspäällikkö ja entinen lukion rehtori Jukka Sormunen sanoo.

Kuopiossa tietokonehankinnoista vastaa tavallisesti useiden kuntien, sairaanhoitopiirien ja kuntayhtymien omistama Istekki. Saatavuusongelmien vuoksi opetusvirasto sai kaupungilta luvan hoitaa koneiden hankinnan itse.

Kolmessa vuodessa säästöä kertyy 1,6 miljoonaa euroa.

Sormusen mukaan hankinta oli suuri työ, mutta vaivannäkö kannatti. Opettajat, opiskelijat ja lukioiden it-vastaavat ovat olleet tyytyväisiä laitteisiin.

Kierrätyskoneet ovat myös ympäristön kannalta kestävä valinta.

– Kierrätys oli edullinen ratkaisu. Kolmessa vuodessa säästöä kertyy 1,6 miljoonaa euroa. Näin paljon enemmän olisivat maksaneet uudet vastaavat koneet. Nyt tuon rahan voi käyttää opetukseen.

 

Tietokonehankintojen käytännön toteutus vaihtelee kunnissa paljon. Etenkin suurissa kaupungeissa hankinnat hoitaa tavallisesti kaupungin oma hankintayhtiö. Pienemmissä kunnissa ratkaisut voivat olla hyvin vaihtelevia.

Noin 40 000 asukkaan Kirkkonummella konkreettisen hankinnan hoitaa kunnan it-yksikkö. Antti Sankala puolestaan koordinoi ja suunnittelee yhdessä koulujen kanssa, millaista tekniikkaa kouluissa käytetään.

Peruskouluissa Sankala miettii tietokonevalintoja yhdessä tieto-ja viestintätekniikan asiantuntijaopettajien kanssa.

Lukioissa taas koneiden ominaisuuksia pohtivat koulujen tieto- ja viestintätekniikkapalveluvastaavat. Opettajat esittävät toiveita ohjelmistoista.

Kirkkonummen koululaisilla on käytössään kaikkiaan yli 3 500 laitetta. Kahta alakoululaista kohden on yksi laite, yläkoululaisilla on henkilökohtaiset koneet, samoin lukion viime syksynä aloittaneilla opiskelijoilla. Käytössä on tabletteja sekä uusia ja kierrätettyjä kannettavia tietokoneita.

– Kestävä kehitys on yksi kriteeri. Leasing-koneet päätyvät meiltä sopimuksen päätyttyä huollon kautta uudelleen käyttöön tai kierrätykseen, Sankala sanoo.

 

Monissa kunnissa talous on tiukilla, ja Dellin Petri Kurosen mukaan usea kunta hankkiikin koneet hintalapun perusteella.

– Koululaisten koneet joutuvat kuitenkin kovalle koetukselle. Kannattaisikin kiinnittää huomiota takuisiin ja fyysiseen kestävyyteen.

Kuronen muistuttaa, että muovirunkoinen kone ei välttämättä kestä opiskelijan lukio- tai amisaikaa maaliin asti. Kestävä kone on myös ympäristön kannalta vastuullinen.

Kestävyyttä ja takuita koneiden valinnassa tähdentää myös Antti Sankala.

– Hankintoja tehdessä kiinnitimme huomiota laitteen kokoon. Sen pitää sujahtaa reppuun, eikä se saa olla liian painava. Toisaalta pienikään kone ei ole hyvä.

Muita tärkeitä ominaisuuksia ovat kosketusnäyttö, toimintavarmuus ja akun kesto.

Ylioppilaskirjoitusten Abitti-järjestelmä sanelee lukiolaisten koneiden teknisiä ominaisuuksia ja ohjelmistoja.

Porkkalan lukiossa kemiaa, matematiikkaa sekä tieto- ja viestintätekniikkaa opettavan Elina Liekon työtä helpottaa se, että lukiolaisilla on samanlaiset koneet.

– Ei tarvitse miettiä Abitti-yhteensopivuutta ja voi olla varma siitä, että kaikilla on tarvittavat ohjelmat, hän kiittelee.