“Tiesin jo ekaluokkalaisena haluavani opettajaksi, eikä tuo tunne vuosien varrella muuksi muuttunut. Kesäisin tein lapiohommia muun muassa hautausmailla. Myös yrittäjäisän metalliverstas tuli tutuksi.
Valmistuttuani matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajaksi Turun yliopistosta sain opettajan töitä ammatillisesta oppilaitoksesta Outokummusta.
”Mihin amikset matikkaa tarvitsevat”, ihmetteli tuttu lukion opettaja. Havaitsin, että ammatillista koulutusta ei tunneta eikä arvosteta akateemisessa maailmassa riittävästi.
Yliopistossa harva opiskelija tuli edes ajatelleeksi, että aineenopettajia tarvitaan ammattikoulussakin.
Minulle ammatillisen koulutuksen työsalit olivat tuttuja ja kotoisia ympäristöjä, joissa opettaa matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Tykkäsin työstäni ja sain opiskelijatkin innostumaan.
Aloitin Pohjois-Karjalassa ammatillista koulutusta tarjoavan Riverian sivutoimisena verkko-opettajana vuonna 2016. Tuolloin päätavoitteena oli kehittää verkkoon valinnaistarjontaa yhteisistä aineista, kuten matematiikasta ja kielistä.
Sitten ammatillisen koulutuksen reformi muutti kaiken. Perustutkintojen yhteisiin osiin ilmaantui yhtäkkiä suuri määrä aikuisia, jotka kävivät töissä. Tarvittiin joustavia ratkaisuja.
Kaikki yhteiset opinnot piti nyt saada myös verkkoon. Minä sain tehtäväkseni pakollisen matematiikan verkko-opintokokonaisuuden kehittämisen.
Päätin laatia verkko-opinnot alusta lähtien kunnolla ja tutkimusperusteisesti. Aiempaa tutkimustietoa ei kuitenkaan löytynyt, joten aloin tehdä tutkimusta itse.
Väitöskirja samasta aiheesta syntyi muutamassa vuodessa päivätöiden rinnalla.
Aluksi selvitin kyselyllä ammatillisen koulutuksen aloittavien perustutkinto-opiskelijoiden käsityksiä omista tietoteknisistä perustaidoistaan ja odotuksia verkko-opiskelusta. Vuonna 2017 teettämääni kyselyyn vastasi yli 800 opiskelijaa.
Tulosten pohjalta käsikirjoitin opintokokonaisuuden pilottiversion. Sitä koskeviin palautelomakkeisiin vastasi yli 300 kyseisiä opintoja vuosina 2019–2021 suorittanutta opiskelijaa.
”Turhaa työtä, amikset eivät kertaa – he eivät tee mitään ylimääräistä”, sain kuulla, kun intoilin matematiikan verkko-opintoihin kehittämistäni kertauspoluista.
Väärin meni. Kertausmahdollisuutta käytti vapaaehtoisesti tai ohjattuna yhdeksän opiskelijaa kymmenestä. Peräti kaksi kolmesta turvautui kertaamispolkuun oma-aloitteisesti jo opintojen alussa.
Juuri mahdollisuus sisältöjen poluttamiseen kertaustarpeen, taitotason, alan, lisäharjoitustarpeen tai jatko-opintohaaveiden mukaan on verkko-opintojen vahvuus.
Tänä päivänä Riverian linjaus on, että oppivelvolliset suorittavat yhteiset opinnot pääsääntöisesti lähiopetuksessa. Verkko-opinnot ovat ennen kaikkea jatkuvan oppimisen opiskelijoiden vaihtoehto.
Lähiopetus ei kuitenkaan poista tarvetta kehittää digiopetusta.
Onko parempi, että matikkaa opiskellaan luokkahuoneessa vai digiteknologian avulla ja kertausmahdollisuuden kera aidossa työympäristössä, jossa laskutoimitukset liittyvät työtehtäviin? Jälkimmäinen vaihtoehto lienee motivoivampi.
Mistä on kyse?
Riverian matemaattis-luonnontieteellisten aineiden lehtori ja digipedagogi Sanni Suominen kehitti matematiikan verkko-opinnot oman työpaikkansa käyttöön.
Väitös
Sanni Suominen; Development of a Compulsory Mathematics Online Course Capable of Accommodating the Individual Needs of Students in Finnish Vocational Upper Secondary Education. Itä-Suomen yliopisto 2024.