Cempakan koulun suomalaistuminen ei ollut kivutonta

Äkkiseltään ei uskoisi, että ollaan Malesian trooppisen ilmanalan pääkaupungissa Kuala Lumpurissa.

Koulun tilat ovat suoraan kuin Suomesta. Luokkahuoneiden kalusteet ovat vaaleaa puuta ja käytävät valoisia ja tilavia. Siellä täällä on kuvia Suomesta.

Cempaka International on maan ensimmäinen suomalaista opetussuunnitelmaa soveltava koulu. Yksityisomisteisessa Cempakassa opiskelee noin 900 oppilasta ja työskentelee 16 suomalaista opettajaa. Oppilaat ovat 5–18 vuotiaita.

Lähdemme kierrokselle suomalaisesta opetusohjelmasta vastaavan rehtorin Helmi-Riikka Olkinuoran kanssa.

Tavoitteena on, että oppilaat oppivat tutkimaan, kysymään ja arvioimaan tiedon luotettavuutta, Olkinuora sanoo.

Hän huomauttaa, että suomalaisen koulutuksen vahvuuksia ei voi irrottaa ja kuljettaa lentokoneella uuteen kohteeseen. Ne pitää sovittaa siihen ympäristöön, jossa työtä tehdään.

Ympäristöopin tunneilla ei opetella suomalaisia metsiä tai eläimiä vaan Malesian luontoa, historiaa ja yhteiskuntaa.

Oppimisen ydin ja metodit ovat Suomesta. Pedagogiikka nivotaan osaksi paikallista mallia rakenteita muuttamalla. Koulussa toteutetaan tiimiopettamisen mallia, jossa suomalainen opettaja työskentelee yhdessä paikallisten opettajien kanssa.

Cempakan suomalaistuminen ei ole ollut täysin kivutonta.

Aasian maissa on satojatuhansia brittiläisiä ja amerikkalaisia kouluja. Kun Cempaka päätti ottaa käyttöönsä suomalaisen opetussuunnitelman vuonna 2023, osa lapsista vaihtoi koulua.

Vanhempien huoli liittyi erityisesti siihen, mitä tapahtuu arvioinnille ja oppimistuloksille. Heille on tärkeää, että oppimista voidaan arvioida selkein testituloksin.

Koulu on kuitenkin saanut ajan myötä uusia oppilaita.

– Vanhemmat ovat huomanneet, että lapset tulevat tänne mielellään. Toimme esimerkiksi välitunnit koulupäiviin, niitä ei ennen ollut.

Olkinuoran työhön kuuluu opetuksen kehittämistä, opettajien tukemista, vanhempien kanssa kommunikointia ja turvallisuusasioita.

Voimia vaativat vanhempien vaatimukset. Päivässä puhelimeen tulee jopa satoja viestejä, kun vanhemmat ovat huolestuneet lastensa menestyksestä, harrastustoiminnasta – jopa liikennejärjestelyistä.

– Välillä pitää kääntää puhelin pois päältä, koska Whatsapp täyttyy viesteistä opettajilta, johtotiimiltä, henkilöstöltä ja it-osastolta.

Malesia on monikulttuurinen maa, jossa islam on valtionuskonto. Koulussa vietetään niin hindujen valon juhlaa kuin kristittyjen jouluakin.

Cempakan koulun oppilaat saavat käydä välitunneilla rukoilemassa, ja pyhän kuukauden Ramadanin aikaan osa oppilaista paastoaa.

– Jopa viisi- tai kuusivuotiaat haluavat paastota koko päivän, Olkinuora kertoo.

Muslimikulttuuri oli Olkinuoralle tuttua, sillä hän muutti Malesiaan vuonna 2023 Omanista. Siellä hän oli viisi vuotta ensin luokanopettajana ja myöhemmin koulun perusasteen johtotehtävissä.

Kansainvälisessä koulumaailmassa työ ja vapaa-aika sekoittuvat helposti.

– Täällä on vaarana, että jää omaan suomikuplaan. Koen tärkeäksi, että minulla on ystäviä eri taustoista, koska siten oppii oikeasti eri kulttuureja.

Olkinuoran tulevaisuus on avoin. Hän ei ole sulkenut pois paluuta kotimaahan.

– En ajattele uraani suorana polkuna, vaan liikkuvana elämänä eri paikoissa.

Lapsilähtöisyyden lähettiläänä kolmessa maassa

Henkiseksi hirvikolariksi Terhi Merensky sitä kutsuu. Tilannetta, jossa hän astui tyhjään huoneeseen Finland Oman Schoolissa alkuvuonna 2018 ja tajusi, etteivät ne opit, joita hän oli aiemmin rehtorina työstä saanut, kantaisi pitkälle.

Huone oli tyhjä läppäriä ja fläppitaulua lukuun ottamatta. Ikkunasta näkyi yliopiston amfityyppinen tila.

Merenskyn tehtävänä oli perustaa koulu – hankkia opetusluvat, suunnitella tilankäyttö ja sisustus, palkata henkilökunta, markkinoida mielikuvaa koulusta. Tukena olivat paikalliset omistajat ja suomalainen opetusvientiorganisaatio.

Seuraavasta kahdeksasta kuukaudesta ennen koulun avaamista hän ei muista paljoa, mutta oli mielikuvissaan kuin kala vedessä.

– Rakastuin Omaniin ja sen ihmisiin. Rankka mutta mielenkiintoinen toimintaympäristö sopi minulle, ja opin enemmän kuin koskaan.

Merensky viihtyi Omanissa melkein viisi vuotta. Sen jälkeen työ vei Malediiveille kansainvälisen koulun johtoon. Espanjan Aurinkorannikon suomalaisen koulun rehtorina hän aloitti vuonna 2024.

Omanissa Merensky joutui miettimään, miten suomalainen pedagogiikka eroaa muista. Kaupungissa oli 120 yksityiskoulua ja kilpailu kovaa.

Tärkeimmäksi nousi lapsilähtöisyys. Ministeriöstä käytiin ihmettelemässä kouluruokailua ja välitunteja.

Taito- ja taideaineita ei ollut helppo saada lukujärjestykseen, johon piti mahduttaa 30–35 oppituntia. Suomalaisia tapoja sisällytettiin opetukseen: toiminnallisuutta, oppimista tekemisen ja leikin kautta.

– Suomalaista koulua tai opetussuunnitelmaa ei voi sellaisenaan kopioida muihin maihin. Kaiken täytyy sopia maan arvoihin ja käytänteisiin.

Malediiveilla koulussa oli käytössä yhteisopettajuus: 50 oppilaan luokkaa opetti kolme opettajaa, joista yksi oli suomalainen. Näin luokkaan saatiin suomalaisuutta ja kollegat pystyivät oppimaan toisiltaan.

Aina visiot eivät toteutuneet. Yhteisopetusluokkaan saattoi yhtäkkiä tulla seinä. Silloin toimintaa piti muuttaa, lisätä yhdessä suunnittelua ja keksiä uutta.

Opettajalta tämä kaikki vaatii sopeutumista, sitoutumista, jatkuvaa halua oppia. Monta asiaa pitää ottaa haltuun vieraalla kielellä, ja arki on tiukkaa.

– Se on monelle liikaa. Ulkomailla pitää olla valmis paiskaamaan oma opettajaidentiteetti rikki ja rakentamaan se uudelleen.

Nyt Fuengirolassa Aurinkorannikon suomalaisen koulun rehtorina Merensky saa olla suomalainen rehtori. Opetussuunnitelma ja opettajat ovat suomalaisia.

Henkilöstö ja oppilaat vaihtuvat tiuhaan, mutta senkin voi kääntää vahvuudeksi.

– Jokainen antaa palan itsestään ja tuo hyviä käytänteitä mukanaan.

Pitkän maailmalla vietetyn ajan jälkeen suomalaisessa koulussa pisti silmään oppilaiden tapa kommunikoida. Esimerkiksi Omanissa kulttuuriin ei kuulu kiroilu tai epäkunnioittava käytös.

Maailmaa nähnyt rehtori haluaa rakentaa kouluun toisia kunnioittavan kulttuurin.

– Koulussa voidaan tehdä hyvästä käyttäytymisestä arvo, jota opetetaan ja vaaditaan. Myös vaikeista asioista täytyy osata puhua.

Merensky haluaa vahvistaa yhteistyötä espanjalaisten tahojen kanssa ja nostaa espanjan kielen ja kulttuurin asemaa. Uusilta opettajilta toivotaan espanjan taitoa.

Oppilaat opiskelevat espanjaa peruskoulussa normaalin vieraan kielen verran.

Juttua korjattu 8.6. klo 12.51. Cempaka International -koulussa työskentelee 16 suomalaista opettajaa, ei 16 opettajaa.