Laukaalainen ekokoulu on sadan vuoden sijoitus

Terveellisemmin, turvallisemmin ja kestävämmin. Näillä periaatteilla nousi Laukaaseen ekokoulu, jonka käyttäjät saavat hengittää harvinaisen puhdasta sisäilmaa.

Nyt on pakko nuuhkia.

Laukaan ekokouluna tunnetussa Satavuon koulussa tuoksuu vielä vienosti uudelta. Ei nykyrakentamisesta tutulla pistävällä tavalla, vaan paljon lempeämmin. Vierailijalle ei tule sellaista oloa, että nyt ollaan keskellä kemikaalikimaraa.

Itse asiassa viime vuonna valmistunut koulu kätkee sisäänsä harvinaisen vähän kemikaaleja. Kun Laukaan kunta päätti rakennuttaa Vuonteen kylään kolmen kylän yhteisen koulun ja päiväkodin, se otti kaiken suunnittelun johtotähdeksi sisäilman.

Materiaaliksi valikoitui ristiinlaminoitu massiivipuu. Rakentajat eivät liimanneet läpivärjättyjen betonilattioiden päälle muovimattoja eivätkä sutineet seiniin maalia tai lakkaa. Jokainen luokka sai omat ilmanvaihtokoneensa ja mahdollisimman vähäpäästöiset kalusteet.

Viime lukuvuosi oli Satavuon koulun tulikoe. Nyt näyttää siltä, että puukoulu siirrettiin toiselle vuosiluokalle varsin hyvin arvosanoin.

Koulunjohtaja Tuula Leppäkari kiittelee tilojen monikäyttöisyyttä ja hyvää akustiikkaa. 

 

Koulunjohtaja Tuula Leppäkari tulee vastaan sisäkengät jalassaan. Oppilaat sipsuttavat käytävillä sukkasillaan, jotta sisätiloihin ei kulkeutuisi pölisevää hiekkaa.

– Meillä on aika monta työntekijää, joilla on ollut aikaisemmissa työpaikoissaan ongelmia sisäilman kanssa. Täällä he ovat pystyneet työskentelemään, Leppäkari kertoo.

Yksi heistä on erityisopettaja Mari Lummi-Hiekka, joka altistui huonolle sisäilmalle jo opiskeluaikanaan. Oireilu jatkui kaikissa työpaikoissa ja vain paheni vuosien mittaan. Lopulta hän sairasti toistakymmentä poskiontelontulehdusta kouluvuoden aikana.

– On ollut ihan lottovoitto päästä tällaiseen kouluun! Viime syksyn alkaessa huomasin heti, että energiamääräni on ihan erilainen, koska minun ei tarvitse taistella oireiden kanssa. Nyt on ollut mukava tehdä töitä, Lummi-Hiekka kertoo.

 

Jo silmäys koulun eteisiin paljastaa, että suunnittelijat ovat ottaneet sisäilman vaalimisen tosissaan. 30-neliöisissä kuraeteisissä on kuivaushuoneet ja -hyllyt, joiden ansiosta sadekelin tunnelma jää opetustilojen ulkopuolelle.

Kastuneet vaatteet ja kengät saa kuivatettua kuraeteisessä. Kangaspyyherullien ja saippua-annostelijoiden tarkoitus on vähentää paperin ja pesuaineiden kulutusta.

Käytävällä Leppäkari kiinnittää vieraiden huomion myös kaappeihin, joissa on sokkelin asemesta jalat. Niiden ansiosta pienikin vesivahinko tulisi ilmi heti.

– Kosteudenhallinnan takia vesipisteitäkään ei ole joka luokassa, Leppäkari sanoo viitaten käytävien lavuaareihin.

Puhtaan ilman turvaamiseen tarvittavaa talotekniikkaa rakennuksessa on paljon. Opettajien ei kuitenkaan tarvitse vaivata päätään pitkälle automatisoitujen laitteiden seurannalla. Sisäilman laadun tarkkailuun riittää nenän kautta hengittäminen.

Leppäkari ja Lummi-Hiekka ovat kiitollisia siitä, että Laukaan kunta oli valmis käyttämään rahaa terveellisen ja turvallisen koulun rakentamiseen. Sadaksi vuodeksi rakennetun kokonaisuuden hintalapuksi tuli lopulta 7,6 miljoonaa euroa.

Toiveena on, että satsaus maksaa itsensä takaisin tavallista matalampina käyttökuluina ja sairauslomien vähentymisenä. Fiksusti suunnitelluilla tiloilla riittää myös kosolti iltakäyttäjiä, joilta kunta saa vuokratuloja.

 

Käyttäjiensä toiveiden pohjalta suunnitellun puukoulun sydän on ruokasalina ja ilmaisutaidon tilana toimiva keskusaukio, josta pääsee rakennuksen kaikkiin siipiin. Kun viereisen liikuntasalin siirtoseinän avaa, syntyy hetkessä 400 hengen juhlasali.

Leppäkari kertoo, että opettajat olisivat halunneet kouluun perinteisen näytelmänäyttämön. Kun rahat eivät riittäneet, kelpo kompromissi oli kiinteä pikkunäyttämö keskusaukiolle.

Paikallisen puusepän nikkaroimasta näyttämöstä on tullut suosittu lukutila. Kirjan äärellä erityisopettaja Mari Lummi-Hiekka ja kolmasluokkalainen Veera.

Opettajat saivat läpi myös toiveensa monitoimitilasta, joka palvelee päivisin erityisopetusta ja iltaisin kyläläisiä. Tilassa on kotikeittiö, jossa voi käydä leipomassa.

Aivan kaikessa pedagogien ja arkkitehtien näkemykset eivät kohdanneet. Arkkitehtitoimisto esitti kouluun isoa ja avointa oppimisympäristöä, jossa tilanjakajana olisivat olleet verhot. Opettajat torppasivat haaveen heti.

– Me tunnemme oppilaamme. He tarvitsevat rauhaa. He itse toivoivat pienryhmätyöskentelyyn pieniä, turvallisia pesiä, Tuula Leppäkari sanoo.

Ja niin oppilaat saivat ryhmätilansa, joiden ovien taakse pääsee keskittymään.

Jokaisessa luokassa on älytaulu ja dokumenttikamera. Pulpettien alla on pyörät, jotta tiloja olisi helppo muunnella.

 

Satavuon koulua on tituleerattu Suomen ensimmäiseksi ekokouluksi. Koulunjohtaja ei itse käytä nimitystä, koska osa tärkeistä kestävän kehityksen tavoitteista on yhä saavuttamatta.

Aulan inforuutu kertoo, että aurinkopaneelien tähän mennessä tuottamalla sähköllä olisi voinut esimerkiksi lämmittää saunaa 6060 tunnin ajan.

Alun perin koulun piti lämmetä ja koulukuljetusten hoitua biokaasulla. Oman biokaasulaitoksen rakentaminen olisi kuitenkin tullut liian tyyriiksi, joten toistaiseksi koulu lämpiää pelleteillä.

Ekopainotus näkyy silti monin tavoin. Koulussa on esimerkiksi oma kokki, joka suosii kasvisruokia ja lähellä tuotettuja raaka-aineita.

– Einekset on korvattu pitkälti lähiruoalla. Ruokalistalle on kuitenkin jätetty joitakin lasten suosikkeja, kuten porkkanapihvit, Leppäkari kertoo.

Toisin kuin monissa julkisissa keittiöissä, Vuonteella lähiruoan saatavuus ei ole tuottanut ongelmia. Saatavuutta helpottaa, että pieneen koulun tarvitaan vain alle 200 ateriaa päivässä.

Opettajanhuone Pirtti on sometonta vyöhykettä. Tuoleissa on helppo jutella kasvotusten.

 

Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Satavuon koulu haluaa lujittaa alueensa yhteisöllisyyttä. Ensimmäinen lukuvuosi vierähti ihmisiin ja koulun mahdollisuuksiin tutustuessa, mutta tänä vuonna tarkoitus olisi lähteä kehittämään koulua kyläläisten olohuoneeksi.

– Haaveenamme on tulevaisuudessa tarjota ikäihmisille koululounas ja lehtienlukupaikka, Leppäkari paljastaa.

Laukaa haluaa sisäilmaongelmat kuriin

Uusia kouluja suunnitellessaan kunta ottaa työsuojeluvaltuutetun näkemykset huomioon. – Aika hyvin minua kuunnellaankin, sanoo Markku Jaakkola.

Laukaan kunta suhtautuu oppimisympäristöjensä terveellisyyteen vakavasti, kertoo koulujen ja päiväkotien työsuojeluvaltuutettu Markku Jaakkola.

Jos yksikössä herää epäilys sisäilman laadusta, käyttäjän tekemä ilmoitus menee saman tien niin työsuojeluvaltuutetulle, tilapalveluihin kuin työterveyshuoltoonkin. Tilapalvelun täytyy käydä tutkimassa ongelma kolmen päivän kuluessa.