Tutkittu juttu: OAJ vaikuttaa myös tutkimalla

OAJ haluaa olla ajan hermolla ja tekee siksi jäseniään hyödyttävää tutkimusta. Tavoitteena on herättää yhteiskunnallista keskustelua ja vaikuttaa ongelmallisiin asioihin tutkitun tiedon avulla.

OAJ pystyy edunvalvonnassaan usein nojaamaan itse kokoamaansa tutkimustietoon. Esimerkiksi kahden vuoden välein toimiston tutkijat ja työelämäasiantuntijat kokoavat Opetusalan työolobarometrin, joka mittaa opettajien ja alan esihenkilöiden työhyvinvointia, työoloja ja turvallisuutta. Uusin barometri julkaistiin viime helmikuussa.

– OAJ pyrkii olemaan ajan tasalla kasvatus-, opetus- ja tutkimusalan ilmiöistä ja ongelmista. Jos tutkimustietoa ei ole, järjestön on tutkittava asiaa itse, ekonomisti Mika Väisänen sanoo.

Yksi tärkeimmistä syistä OAJ:n tutkimustyölle on halu herättää keskustelua. Viranomaisten keräämä tieto voi olla vanhentunutta tai puutteellista, ja silloin järjestön tekemä tuore tutkimus voi olla korvaamaton.

– Tutkimus on vaikuttamiskeino. Tulokset kasvattavat painetta kohti sitä, että ongelmiin puututaan, Väisänen pohtii.

OAJ:n tekemä tuore tutkimus voi olla korvaamatonta.

Tutkimustuloksilla voidaan konkreettisesti osoittaa päättäjille, miten asiat ovat. Näin voidaan lisätä seurantaa ja vaikuttaa jopa lainsäädäntöön. OAJ voi lähestyä esimerkiksi puolueita vaalien alla.

– Näkisin, että esimerkiksi valtioneuvoston Terveet tilat 2028 -hankkeen toteutumisessa on oma osuutensa myös OAJ:n selvityksillä. Valtaosa julkisista rakennuksista on oppilaitoksia, tutkija Vesa Ilves sanoo.

Terveet tilat 2028 -ohjelman tavoitteena on tervehdyttää julkiset rakennukset ja tehostaa sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta.

 

Tutkimus koulujen sisäilmaongelmista on hyvä esimerkki siitä, miten viranomaiset saadaan kiinnostumaan opettajien ongelmista, kiinnittämään huomiota sisäilmaongelmiin ja iskemään kipinää keskusteluun, Ilves sanoo.

OAJ teki ensimmäisen sisäilmakyselynsä rehtoreille, opetustoimen työsuojeluvaltuutetuille ja päiväkotien johtajille vuonna 2011.

Seuraava askel otettiin 2017. Silloin OAJ teki yhteistyössä Turun yliopiston kanssa jäsenkunnalleen sisäilmatutkimuksen. Se oli laajin siihen mennessä tehty sisäilmatutkimus Suomessa.

Vuoden 2017 tulokset vahvistivat aiempaa näyttöä sisäilma-altisteiden yhteydestä silmä- ja hengitystieoireisiin ja lisäksi myös päänsärkyyn, niveloireisiin ja moniin neurologisiin oireisiin.

Lisätiedon tarve syntyi viisi vuotta myöhemmin, keväällä 2022. Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus oli yhteydessä OAJ:hin.

– Halusimme ikään kuin uusintaa vuoden 2017 tutkimuksen. Hyvänä lisänä oli professori Putuksen kiinnostus stressitekijöiden yhteydestä työkykyyn ja eri sairauksiin, Ilves kertoo.

 

Tekeillä olevalta tutkimukselta odotetaan tietoa siitä, millaisia stressioireita sisäilmaongelmat aiheuttavat ja miten opettajat pärjäävät töissä tällä hetkellä.

Tutkimuksessa on mukana 30 000 OAJ:n jäsentä. Viime keväänä kolmasosalle jäsenistä lähetettiin oirekysely. Kyselyistä saatu tieto on parhaillaan Putuksen työpöydällä.

Oirekysely lähetetään tutkimukseen osallistuville myös syksyllä.

– Tässä on sellainen hauska puoli, että saamme selville, onko oirehdinnassa eroja vuodenaikojen vaihdellessa, Ilves pohtii.

 

Sisäilmatutkimuksiin on yritetty saada mukaan mahdollisimman laaja otos opettajakunnasta.

– Olemme ottaneet nyt mukaan myös senioriopettajat. Kun kysymme heiltä, saamme tutkimukseen myös aikaperspektiivin, Ilves sanoo.

OAJ tekee jatkuvasti yhteistyötä muiden tutkijoiden, tutkimuslaitosten, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa, kuten yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen. Sisäilmatutkimus perustuu Turun yliopiston ja OAJ:n tekemään yhteistyöhön.

Myös media hyödyntää OAJ:n tutkimustuloksia ja saattaa ehdottaa esimerkiksi yhteistä kyselyä, onhan järjestöllä kattava jäsenrekisteri.