Kuvataide, musiikki ja liikunta saavat omat yo-kokeet

Taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeet alkavat vuonna 2029. Uudistus voi vahvistaa kuvataiteen, musiikin ja liikunnan asemaa oppiaineina. Kysymyksiä herättää vielä se, kuinka aineiden erityispiirteet huomioidaan kokeissa ja miten kokeet ohjaavat lukion opetusta.

Ylioppilaskokelailla on jatkossa mahdollisuus näyttää taitonsa myös musiikissa, liikunnassa ja kuvataiteessa.

Näissä kolmessa taito- ja taideaineessa järjestetään ylioppilaskokeet ensimmäistä kertaa vuonna 2029.

Uudistus koskee siis 2027 lukionsa aloittavia. Opiskelijan on oikeusturvansa vuoksi tiedettävä opinnot aloittaessaan, millainen päättötutkinto on.

– OAJ pitää tärkeänä, että lukion eri oppiaineissa voi osoittaa osaamista yhdenvertaisesti ja ne rinnastuvat muihin lukiossa yhteisesti opetettaviin aineisiin, sanoo johtava erityisasiantuntija Tuomo Laakso.

Laakso uskoo, että uudistus antaa viestin taito- ja taideaineiden merkityksestä koko koulutusketjuun ja siten vahvistaa niiden asemaa myös esimerkiksi peruskoulussa.

 

Eduskunta hyväksyi uudistuksen joulukuussa. Muutoksia tulee sekä lukiolakiin että lakiin ylioppilastutkinnosta.

Nykyisin taito- ja taideaineissa voi suorittaa lukiodiplomin. Niitä suoritetaan vuodessa noin kaksituhatta, eniten kuvataiteessa.

Opetushallitus ja Ylioppilastutkintolautakunta pohtivat vuosia taito- ja taideaineiden asemaa ja kehittämistä yhdessä lukioiden ja sidosryhmien kanssa. Aluksi pinnalla oli vaihtoehto, että lukiodiplomilla olisi voinut korvata yhden ylioppilaskokeen.

Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että lukiodiplomi arvioidaan erilaisin perustein ja eri tavalla kuin ylioppilaskoe.

YTL:n rinnalle olisi tarvittu toinen taho hoitamaan arviointia, jotta se olisi valtakunnallisesti yhdenmukaista.

Lukiodiplomissa näytetään harrastuneisuutta, eikä se siksikään sopinut korvaamaan tutkinnon koetta.

 

Kokeesta on määrä tulla kaksiosainen.

 

Nyt YTL pohtii, millainen taito- ja taideaineiden yo-koe käytännössä olisi.

Kokeesta on määrä tulla kaksiosainen. Ensin on näyttöosio, jossa osoitetaan taidollista tai taiteellista osaamista.

Kevään näytöt on ajateltu järjestettäviksi ennen talvilomaa. Opiskelija saa valmistautumisohjeet hieman ennen näyttöä.

Taito- ja taideaineiden kirjalliselle kokeelle tulee oma koepäivä.

Vielä on auki, millaisia näytöt ja kirjalliset kokeet sisällöltään olisivat.

Tuomo Laakson mukaan on selvää, että ylioppilaskoe on muodoltaan varsin erilainen kuin lukiodiplomi.

– On oleellinen kysymys, miten paljon taiteelliseen tai taidolliseen näyttöön voidaan sisällyttää prosessinomaista tai oppiaineelle tyypillistä työskentelyä, pohtii Laakso, joka ennen nykyistä tehtäväänsä työskenteli lukion musiikinopettajana.

Esimerkiksi musiikissa opiskelija on voinut sisällyttää lukiodiplomiin oman sävellyksensä, mutta ylioppilaskokeessa sama ei onnistu.

– Olisi mahdotonta varmistua, että sävellys on itse tehty.

OAJ pitää tärkeänä, että YTL valmistelee näyttöjen sisällöt tiiviissä yhteistyössä OAJ:n ja pedagogisten opettajajärjestöjen kanssa. Uudistuksessa on huomioitava opettajien näkemykset ja asiantuntemus.

 

Taito- ja taideaineiden yo-kokeissa on OAJ:n mielestä paljon hyvää, mutta toteutuksessa pitää olla huolellinen.

Ylioppilaskokeet ohjaavat tutkinnon nykyisissäkin aineissa sitä, mitä lukiossa opetetaan.

Taito- ja taideaineissa opetussuunnitelman sisällöt ovat melko väljät.

– Opetushallituksen täytyy olla tarkkana siinä, että opsin sisällöt on kuvattu riittävän tarkasti. Ei saa käydä niin, että YTL alkaa määritellä, mitä näissä oppiaineissa opetetaan, Laakso sanoo.

Uudistus edellyttää myös opettajien täydennyskoulutusta ja arviointiosaamisen vahvistamista.

 

Rahaa uudistukseen ei olla kohdentamassa. Lainsäätäjä kuitenkin katsoo, että jos koulutuksen järjestämisen kustannukset kasvavat, ne nostavat takautuvasti rahoituksen yksikköhintaa.

On vielä aikaista arvioida, mitä työtehtäviä uusien ylioppilaskokeiden järjestäminen opettajille tuo ja miten ne järjestetään.

Kun uudistuksesta tiedetään enemmän, on tarkasteltava, miten työtehtävät vertautuvat nykyisiin yo-tutkintoon liittyviin työaikamääräyksiin.

– On selvitettävä, mitä tämä kaikki edellyttää opettajilta ja miten turvataan uudistuksen vaatima riittävä resursointi, Laakso sanoo.

Lukiodiplomit säilyvät edelleen teatterissa, tanssissa, mediassa, käsityössä ja kotitaloudessa. Niitä voi suorittaa yksittäisissä lukioissa. Suosituin aineista on teatteri.

OAJ toivoo, että jäljelle jäävien lukiodiplomien kehittämistä jatketaan ja niiden saavutettavuutta parannetaan.

 

 

 


Pedagogiset opettajajärjestöt ilahtuivat

 

Nana Cihangir, Kuvataideopettajat Kuvis, varapuheenjohtaja

 

On valtavan hieno asia, että luova osaaminen ja sen merkitys osana lukio-opintoja nähdään entistä vahvemmin. Uudistusta on toivottu pitkään, ja se tulee toivottavasti lisäämään kuvataiteen arvostusta oppiaineena.

Kokeiden kehittäminen vaatii kuitenkin paljon suunnittelua. Kuvataiteen ilmaisutavat ovat valtavan moninaisia ja aineessa on paljon prosessimaista työskentelyä. Toivomme, että se otettaisiin huomioon ja onnistuttaisiin hyödyntämään kokeen suunnittelussa.

 


Mirva Ikola, Liikunnan ja terveystiedon opettajat Liito, puheenjohtaja

 

Liitossa olemme erittäin iloisia muutoksesta. Koska muutos on valtavan iso eikä tiedetä, mitä tuleman pitää, alalla on tiettyä vastustusta ja pelkoa.

Liikunta on oppiaineena hyvin kehollinen, ja isoin pelko on, että kokeesta tulisi kovin teoriapohjainen, ikään kuin toinen terveystiedon koe. Itsekin mietin asiaa aluksi, mutta nyt kun olen saanut enemmän tietoa, fiilikseni on, että tästä tulee hyvä.

Monessa Euroopan maassa on käytössä lukion päättökoe liikunnassa. Ylioppilaskoe tulee varmasti nostamaan oppiaineen arvostusta.

On hyvä, että lukiossa ja jatko-opinnoissa huomioidaan osaaminen nykyistä monipuolisemmin, ei pelkästään teoriaosaamista.

 


 

Jouni Haapakoski, Koulujen musiikinopettajat, puheenjohtaja

 

Ensireaktiomme on ollut iloinen. Taideaineet pääsevät saman arvostuksen piiriin kuin muutkin aineet. Isoja muutoksia varmasti tulee.

On mietittävä, mitä muutos tarkoittaa esimerkiksi täydennyskoulutuksen kannalta. Ajattelen, että uudistus voi heijastua perusopetuksen puolelle ja osoittaa opettajille ja päättäjille musiikin opetuksen tärkeyttä jo varhaisessa vaiheessa.

Pelot liittyvät siihen, millaiset ohjausvaikutukset uudistuksella on opetussuunnitelmaan ja miten kokeella pystytään kattamaan taitojen oppiminen.

 

 

Englanninkielinen yo-tutkinto mahdolliseksi

Ylioppilastutkinnon suorittaminen englannin kielellä on tulossa mahdolliseksi vuonna 2028. Muutos koskee lukion vuonna 2026 aloittavia opiskelijoita.

Joukko, jota uusi mahdollisuus koskee, on tiukasti rajattu ja oletettavasti melko pieni. Siihen kuuluvat ne, jotka ovat käyneet aiemmat koulunsa muulla kielellä kuin suomeksi tai ruotsiksi.

– Tarkoitus ei ole se, että suomen- tai ruotsinkieliset suorittaisivat lukiokoulutusta englanniksi, Tuomo Laakso OAJ:stä sanoo.

Opiskelijan on englanninkielisessä tutkinnossa suoritettava suomi tai ruotsi toisena kielenä -koe.

OAJ katsoo, että näillä selkeillä rajauksilla uudistus on toteutettavissa.

Järjestö pitää tärkeänä, että englanninkielisessä lukiokoulutuksessa opettajan kielitaitovaatimukset ovat riittävän korkeat. Järjestö on esittänyt asetukseen säädöstä opettajan kielitaidon osoittamisesta.

Yksi englanninkielisen lukiokoulutuksen pulma on se, että opetusmateriaalia ei juuri ole saatavilla englanniksi.

– Opettajilta materiaalin valmistamista ei voi edellyttää. Jos he sitä valmistavat, täytyy sopia tekijänoikeuksista ja korvauksista, Laakso muistuttaa.