Kun hyvä on mennyt piiloon – oppilaan väkivaltaisen käytöksen takana on pulmia tunteiden säätelyssä

Lapsi tai nuori lyö, koska hän ei osaa muuta – hän ei ole oppinut sietämään ja säätelemään tunteitaan. Koulu voi ehkäistä väkivaltaista käyttäytymistä opettamalla tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Ongelmiin päästään kiinni, kun koulun psykologi- ja kuraattoripalvelut ovat kunnossa.

Viime vuoden joulukuussa kolme poikaa pahoinpiteli kaverinsa kuoliaaksi Helsingin Koskelassa. Tapaus järkytti ja herätti keskustelun siitä, miten näin on päässyt käymään. Mitä pitäisi tehdä?

Pienryhmäopetusta on nipistetty, ja väkivaltaisesti käyttäytyviä oppilaita on entistä useammin myös yleisopetuksen ryhmissä. Opettajat joutuvat heidän kanssaan tiukkaan paikkaan. Kun oppilas pimahtaa ja rupeaa riehumaan, opettaja joutuu suojaamaan väkivallalta toisia oppilaita, itseään ja myös riehuvaa oppilasta.

Oppilaalle olisi kuitenkin tärkeää, että joku aikuinen näkisi kovan kuoren alle kätkeytyneitä myönteisen kehityksen siemeniä. Mutta miten opettaja jaksaa tämän tehdä? Ja missä määrin tehtävä edes kuuluu opettajalle?

 

Opettajan työhön kuuluu vaikeuksien varhainen tunnistaminen ja oppilaan tukeminen.

Väkivaltaisen käytöksen takana voi olla ahdistusta ja masennusta, jotka vaativat hoitoa. Myös jotkut neuropsykiatriset häiriöt ja tarkkaavaisuuden ongelmat vaikeuttavat lapsen kykyä hallita tunteitaan.

Jos oppilas ei saa apua, tilanteet saattavat lähteä yhä hurjemmille, kielteisille kierteille.

Psykoterapeutti Antto Luhtavaaran mielestä toisia nöyryyttävä ja pahoinpitelevä nuori ei ole tunteeton, mutta tunteet ovat kätkeytyneet kuoren alle.

– Näillä nuorilla on kyllä tunteita, mutta he eivät tunnista tai siedä niitä, sanoo nuorisopsykiatrian parissa työskennellyt Luhtavaara.

Esimerkiksi pettymys ja kiukku saattavat kasvaa nuoren mielessä sietämättömän suuriksi, jolloin väkivalta tuntuu ainoalta keinolta pahan olon purkamiseen.

Kun itsetuntemus on hataraa, syy pahaan oloon nähdään toisissa ihmisissä. Väkivaltaan liittyy usein kiusaaminen. Kiusaamalla nuori puolustautuu: hän kiusaa, ennen kuin ehtii tulla itse kiusatuksi.

Usein taustalla on kova lapsuus.

– Jokainen on taipuvainen kovettumaan, jos hän joutuu kokemaan liiallista turhautumista, ahdistusta ja toivottomuutta, Luhtavaara sanoo.

Jos nuorelle kovettuu kovin paksu nahka, hän voi olla väkivaltainen.

 

Opettajan työhön kuuluu yhteistyö kodin kanssa. Toisinaan hän joutuu suostuttelemaan ja motivoimaan huoltajia hakemaan apua nuorelle ja ehkä koko perheelle.

Mielenterveysjärjestö Mieli ry:n asiantuntija Marja Snellman-Aittola tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa. Hän kannustaa opettajaa sanoittamaan vanhemmille sitä, että opettaja haluaa lapselle hyvää ja on samalla puolella vanhempien kanssa.

– Vanhemmilla näihin tilanteisiin saattaa liittyä paljon häpeää. Sitä voi helpottaa kertomalla, että monilla lapsilla ja nuorilla on tunteiden säätelyyn liittyviä pulmia ja tuen tarpeita, Snellman-Aittola sanoo.

Kun opettaja ja vanhemmat pystyvät muodostamaan yhteisrintaman, lapsen tai nuoren tukemiseen tulee tuplasti voimia. Yhteen hiileen puhaltaminen voi madaltaa vanhemman kynnystä ottaa ulkopuolista apua vastaan.

Myös nuorisotyöntekijä voi olla tärkeä voimavara ja yhteistyökumppani niin vanhemmille, nuorelle kuin opettajallekin. Hän täydentää ymmärrystä oppilaasta, koska tapaa häntä mahdollisesti myös kouluajan ulkopuolella.

 

Opettajan oloa helpottaa, jos hän tietää, että väkivaltainen oppilas saa apua. Se auttaa ymmärtämään, että lapsi tai nuori ei tällä hetkellä vielä voi käytökselleen mitään, mutta suunta on kohti parempaa.

Turhauttavinta on, jos apua ei heru. Sitä tapahtuu liian usein.

– Valitettavasti oikeus oppilashuollon lakisääteisiin koulupsykologi- ja kuraattoripalveluihin ei aina toteudu. Joskus avusta myös kieltäydytään, toteaa OAJ:n koulutusasianpäällikkö Nina Lahtinen.

Toisaalta mikään hoidon määrä ei ole riittävä, jollei koulu pysty yhteisönä tukemaan nuorten hyvinvointia.

Siihen tarvitaan riittävän pieniä luokkakokoja ja myönteistä, arvostavaa kasvatusilmapiiriä. Lahtinen korostaa, että opettajan tehtävänä on opettamisen lisäksi kasvattaminen, ja siihen opettajalle pitää varata aikaa.

 

Entä kuinka hyvät mahdollisuudet lapsella ja nuorella on löytää väkivaltaisten käyttäytymismallien tilalle jotain parempaa?

Jos nuori pääsee ja sitoutuu terapiaan, hoito kestää vuosia. Kun nuori alkaa vähitellen ymmärtämään toimintatapojaan, niitä on mahdollista muuttaa.

– Nuori tarvitsee paranemisen polulleen hoitoammattilaisen, joka seuraa häntä esimerkiksi sairaalaosastolle tai lastensuojelulaitokseen, psykoterapeutti Antto Luhtavaara korostaa.

Sitä parempiin tuloksiin päästään, mitä paremmin nuorisopsykiatrian ammattilaiset, lastensuojelu, koulu ja vanhemmat puhaltavat yhteen hiileen.

– Jos tällaista intensiivistä työtä pääsee tekemään useita vuosia, voidaan saada paljon aikaan ja ennaltaehkäistä väkivallantekoja.

Joukossa voi kuitenkin tiivistyä tyhmyyden lisäksi myös viisaus.

Viime vuosien mittaan koulussa on lyönyt läpi ajatus siitä, että tunne- ja vuorovaikutustaitoja voidaan ja kannattaa opettaa. Myös OAJ toivoo perusopetukseen oman luokan tunteja, joissa harjoiteltaisiin suunnitelmallisesti vuorovaikutusta ja ryhmäytymistä.

Hyviä tuloksia saatiin esimerkiksi Helsingin Laakavuoren ala-asteen koulussa, jossa oppilaat ovat saaneet osallistua viikoittain tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppitunnille elokuusta 2019 lähtien.

Tänä keväänä ilmestyneessä arviossa kerrotaan, että rasismi, kiusaaminen ja kiukkupuuskat vähenivät kokeilun aikana. Oppilaat tunsivat osaavansa entistä paremmin rauhoittua ja sopia pieniä riitoja.

Tunne- ja kaveritaidot hyödyttävät myös väkivaltaan turvautuvaa oppilasta. Tunnesäätelyn taidot lisäävät myönteisiä tunteita ja auttavat sietämään haastavia tunteita kuten häpeää ja vihaa.

Nämä taidot kasvoivat Laakavuoressa vauhdilla. Vuonna 2019 lähes 60 prosenttia henkilökunnasta kertoi, että oppilailla oli tunteiden säätelyssä ongelmia jatkuvasti tai usein, kun vuotta myöhemmin näin sanoi enää alle kolmannes.

Myös monissa yläkouluissa mielenterveystaidot ovat jo osa koulujen arkea. Vuonna 2004 mielenterveyttä tukevat taidot tulivat osaksi yläkoulujen opetussuunnitelmiin kuuluvaa terveystietoa.

Mieli ry:n koulutuksista ja nettisivuilta saa konkreettisia välineitä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja mielenterveystaitojen vahvistamiseen.

 

Koskelan tapahtumien jälkeen Marja Snellman-Aittola on miettinyt paljon sitä, kuinka paljon ryhmädynamiikka vaikuttaa nuorten käytökseen.

– Väkivallan teoilla voidaan hakea statusta ja hyväksyntää ryhmässä. Kun päihteet tulevat mukaan kuvaan, kynnys väkivallan tekoihin madaltuu.

Myös Antto Luhtavaaran mielestä mikä tahansa porukka voi muuttua rakentavasta ryhmästä jengiksi, jossa henkilökohtaista vastuullisuutta vältellään ja toteutetaan sen sijasta jengin agendaa.

Joukossa voi kuitenkin tiivistyä tyhmyyden lisäksi myös viisaus.

– Jos suurimmalla osalla oppilaista on taitoa toimia empaattisesti ja rakentavasti ristiriitatilanteissa, se suojaa myös niitä, joilla on taipumusta turvautua tiukan paikan tullen väkivaltaan. Kaverit voivat rauhoittaa ja puuttua tilanteeseen, Snellman-Aittola toteaa.