Kurinpitokeinojen plussat ja miinukset – hallituksen esitys on OAJ:n mielestä harppaus oikeaan suuntaan

OAJ on antanut oman lausuntonsa siitä, miten häirintää ja kiusaamista koulussa estetään. Koulutuspolitiikan päällikkö Nina Lahtinen kertoo, mikä hallituksen esityksessä on hyvää, mikä huonoa.

Rehtori voi poistaa oppilaan luokasta ja määrätä jälki-istuntoa +

Tätä olemme ajaneet pitkään! Jos rehtori näkee koulun tiloissa oppilaan käyttäytyvän huonosti, hänellä on mahdollisuus puuttua tilanteeseen heti. Muutos on jo voimassa, ja se helpottaa suuresti koulun arkea, Nina Lahtinen sanoo.

Aikaisemmin vastaavissa tilanteissa rehtori joutui kutsumaan paikalle opettajan, koska vain opettajalla oli oikeus poistaa oppilas luokasta tai määrätä jälki-istuntoa.

 

Lapsen etu huomioon +

Mitä tahansa peruskoulussa, lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa päätetäänkin, keinoista olisi valittava se, joka parhaiten palvelee lasten ja nuorten etua.

Tämä on Lahtisen mielestä erinomaisen hyvä asia. Esimerkiksi kasvatus- ja opetushenkilöstöä koskevia lomautuspäätöksiä ei voisi tehdä ilman lapsivaikutusten arviointia.

 

Kiusaamiskielto lakiin +

Hallitus esittää lakiin kirjattavaksi, että oppilaalla ja opiskelijalla on velvollisuus olla kiusaamatta ja syrjimättä muita. Kukaan ei saa vaarantaa toisen terveyttä tai turvallisuutta.

– Kiusaaminen on ollut kiellettyä aikaisemminkin, mutta nyt kielto olisi entistä selkeämpi, Lahtinen sanoo.

 

Kaksoisrangaistus poistuisi  +

Oppilaan määräaikainen erottaminen koulusta ja kirjallinen rangaistus olisivat jatkossa kurinpitotoimia, eivät rangaistuksia. Tällä on Lahtisen mukaan iso merkitys.

– Aikaisemmin oli epäselvää, voiko koulu esimerkiksi erottaa oppilaan määräajaksi, jos samasta asiasta on jo vireillä poliisitutkinta. Nyt kaksoisrangaistuksen ongelma poistuisi.

 

Epäämisoikeus kahteen päivään + –

Rehtorilla on oikeus evätä opetus peruskoulun oppilaalta korkeintaan kahdeksi päiväksi, esittää hallitus. Nykyisin opetuksen voi evätä vain yhdeksi päiväksi.

OAJ on vaatinut, että opetus pitäisi voida evätä kolmeksi päiväksi. Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa se on jo mahdollista.

 

Oppilashuolto heti mukaan + –

Uutta hallituksen esityksessä on sekin, että oppilaalle tai opiskelijalle olisi kiireesti annettava mahdollisuus keskustella oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa sinä aikana, kun opetus on evätty.

Lukiossa ja ammattikoulussa keskustelu pitää järjestää kolmen, peruskoulussa kahden päivän sisällä.

– On hyvä, että oppilas- ja opiskelijahuolto sidotaan kurinpitotoimiin. Keskustelun olisi kuitenkin oltava oppijalle velvoittavaa, ei vapaaehtoista, Lahtinen sanoo.

 

Oppilaitos tekisi paluusuunnitelman + –

Oppilaitoksen pitäisi tehdä suunnitelma siitä, miten opetuksesta evättyä oppilasta tai opiskelijaa tuetaan, kun hän palaa takaisin kouluun tai oppilaitokseen, esittää hallitus.

Paluusuunnitelma voi Lahtisen mukaan tarkoittaa sitä, että istumajärjestys tai opetusryhmä vaihtuu tai oppilaalle määrätään avustaja tai hänen kanssa käydään kasvatuskeskustelu. Erityisesti silloin, kun oppilas on yli 15-vuotias, suunnitelmaan voisi kuulua myös yhteistyö poliisin kanssa.

– Näistä toimista päättävät opettajat ja rehtorit. Heillä on oltava resursseja paluusuunnitelman toteuttamiseen.

 

Vastuu oppilaasta vielä auki + –

Kuka kantaa vastuun oppilaasta tai opiskelijasta silloin, kun opetus on häneltä evätty? Mikä on koulutuksen järjestäjän, opettajan tai rehtorin vastuu?

Vastuullista tahoa ei hallituksen esityksessä määritellä. OAJ:n mielestä vastuu on huoltajilla. Opiskelijahuollon henkilöillä vastuu on silloin, kun oppilas tapaa heitä.

– Tämä pitäisi kirjata lakiin tai todeta perusteluissa, jottei synny epäselvyyksiä, Lahtinen sanoo.

 

Muutoksenhaku vaikeutumassa –

Aikaisemmin laissa oli lista oppijaa koskevista päätöksistä, joista voi hakea muutosta hallinto-oikeudesta. Hallitus esittää, että lista poistuisi ja lakiin tulisi maininta, että päätöksiin voi hakea muutosta hallintotuomioistuimista.

Lahtisen mielestä tämä vaatii jatkossa paljon koulutusta, koska nytkään ei aina osata tehdä päätöksiä edes laissa luetelluissa tilanteissa.

– Nyt olisi seurattava ja arvioitava, miten listan poistuminen vaikuttaa oppijoiden oikeuksien toteutumiseen, Lahtinen toteaa.

Lahtisen mielestä pykälät olisi avattava selvemmin.

– Toivomme, että sivistysvaliokunta täsmentää, mitä päätöksiä voi vaatia ja miten niistä valitetaan. Jos ei ole tehty päätöstä, siitä ei voi myöskään valittaa.

 

Ilmoitusvelvollisuus laajenisi –

Hallitus esittää myös, että opettajan tai rehtorin pitäisi ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppilaitoksessa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta sekä kiusaajan että kiusatun huoltajille.

Ilmoitusvelvollisuus on voimassa jo peruskoulussa, jatkossa se koskisi myös lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opettajia ja rehtoreita.

Lahtinen muistuttaa, ettei koulun toimivalta ulotu koulumatkoille tai vapaa-aikaan.

– Toivomme myös, että valiokunnassa lisätään esitykseen sana oppivelvolliselle, koska yli 18-vuotiaan vanhemmille tällaisista ei yleensä ilmoitella.

 

Oppivelvollisen erottaminen vaikeutuisi –

Toisella asteella rehtori voi erottaa opiskelijan korkeintaan kolmeksi kuukaudeksi oppilaitoksesta tai sen asuntolasta. Hallitus esittää, että oppivelvollisen erottamisesta päättäisi aina monijäseninen toimielin.

Tällaiselle rajaukselle ei ole Lahtisen mielestä mitään tarvetta.

– Se on tuulesta temmattu pykälä, joka ainoastaan lisää byrokratiaa ja kustannuksia.

 

Rehtorien ja opettajien työpäiviin ei mahdu lisää tehtäviä.

Opetuksen epääminen maksaa –

Hallituksen esittämällä lakipaketilla on hintansa. Opetuksen epääminen aiheuttaa kustannuksia, koska se vaatii erilaisia järjestelyjä ja suunnitelmia.

Yhtään lisää papereiden täyttämistä ja suunnitelmien tekemistä ei Lahtisen mukaan pidä säätää tehtäväksi. Nyt arvioidaan, että epäämissuunnitelman tekoon kuluu kaksi tuntia.

– Lisärahoitus ei auta, koska työnantaja ei osoita palkallista lisätyöaikaa niiden tekemiseen.

Lahtinen epäilee, että alalle ei ole enää tulijoita, ellei rehtori- ja opettajamitoitusta sekä toimivaa johtamisjärjestelmää saada pian kuntoon.

– Rehtorit ja opettajat ovat jo nyt niin kuormittuneita, ettei heidän työpäiviinsä mahdu lisää tehtäviä.

 

Tärkeimmät toimet jäivät tekemättä –

Isoimmat asiat koulujen ja oppilaitosten työrauhan turvaamiseksi ovat Lahtisen mukaan yhä tekemättä.

– Olemme tosi pettyneitä, etteivät rehtori- ja opettajamitoitus sekä oman ryhmän tunnit, joilla opiskeltaisi muun muassa tunne- ja vuorovaikutustaitoja ole tällä hallituskaudella edenneet säännöksiksi.

Hankerahoilla palkataan kouluihin lisää väkeä kuuntelemaan nuoria.

– Opettajat hoitaisivat saman, jos opetusryhmät olisivat pienemmät ja opetuksen tuki toimisi, Lahtinen sanoo.