Hei Anna katso, tuolla on seitsemän! Esiopetuksen opettaja Anna Alanen tähyää taivaalle ja näkee siellä kurkiauran. Lapset ovat innoissaan. Eikö opettaja huomaa, että linnut muodostavat kuvion, joka näyttää seiskalta?
Lapset laskevat kaikkea mahdollista ja bongaavat myös numeroita, muotoja, säännönmukaisuuksia ja erilaisia suhteita ympäriltään. Kun on kerran saanut laskulasit päähänsä, lukusanoilla on suorastaan pakko päästä leikkimään.
Montako nappia takissa on? Alanen houkuttelee lapset matematiikan maailmaan jo alle kolmivuotiaina. Ensin leikitään luvuilla yhdestä kolmeen ja vähitellen edetään pidemmälle. Kun sormet loppuvat, kiskaistaan sukat jalasta ja lasketaan varpaat mukaan.
Professori Minna Hannula-Sormunen muistuttaa, että pohja matematiikan oppimiselle luodaan varhaiskasvatuksessa. Lapsia rohkaistaan tekemään päätelmiä, keksimään ja kokeilemaan erilaisia ratkaisuja arjen ongelmiin. Arjen matemaattista ajattelua tehdään näkyväksi lapsille.
Koulussa oletetaan, että lapset ymmärtävät lukujen merkityksen. Ekaluokan oppikirjoissa lähdetään suoraan laskemaan kirjoitetuilla luvuilla.
– Sitä ennen lasten on kuitenkin harjoiteltava laskemista paljon, jotta he ymmärtävät mitä luvuilla tarkoitetaan ja tietävät, kuinka monta on viisi ja kuinka monta enemmän se on kuin kolme.
Oppimisvaikeudet matematiikassa jäävät Hannula-Sormusen mukaan helposti alussa piiloon. Ekaluokkalainen täyttelee kirjaa, siirtää tarkistuskirjasta vastauksia tai käyttää ajan ruutujen värittämiseen.
– Vaikeudet tulevat usein esille vasta kakkos- tai kolmosluokalla, kun aletaan opetella kertotaulua. Siinä vaiheessa kelkkaan on jo vaikea hypätä.
Matemaattisilla taidoilla on suurempi yhteys elämässä pärjäämiseen kuin lukutaidolla.
Hannula-Sormunen on huolissaan niistä lapsista, jotka eivät ole päässeet treenaamaan laskemista ajoissa. Jos lukukäsite on huonolla tolalla koulun alussa, ennuste ei ole hyvä.
Matemaattisilla taidoilla on tutkimusten mukaan suurempi yhteys elämässä pärjäämiseen kuin lukutaidolla tai mitatulla älykkyydellä, Hannula-Sormunen kertoo.
Turkulainen Ketunpesä on vajaan 40 lapsen yhdistyksen ylläpitämä päiväkoti. Alle 3-vuotiaat, 3–4-vuotiaat ja 5–6-vuotiaat ovat omissa ryhmissään. Esiopetus alkaa viisivuotiaana.
Anna Alanen on päiväkodinjohtaja. Hän on superriemuissaan siitä, että esiopetusta halutaan aikaistaa, koska juuri viisivuotiaat ovat herkkiä oppimaan.
– Jos tätä aikaikkunaa hyödynnetään, myös koulun aloittaminen on lapsilla paljon helpompaa.
Ketunpesässä napataan lukumääriä samaan tapaan kuin riimejä lorupussista. Satukirjan sivuilta nimetään perhosia ja niiden värejä, mutta lasketaan lisäksi, kuinka monta perhosta kuvassa on.
Lasten luontaista laskemisen nälkää ruokitaan lukumääräsyöteillä. Ne ovat esimerkiksi nukkumahuoneen seinillä olevia kuvakortteja, jossa on eri määrä elämiä. Yhdessä voi olla neljä lehmää, toisessa kolme tipua.
Lapset viihdyttävät itseään laskemalla eläinten lukumääriä.
3–4-vuotiaiden ryhmässä lukumääräsyöttinä on vesilammikko, joissa pisaroiden lukumäärää vaihtelee. Lapset ovat tuskin saaneet takkia päältään, kun he jo juoksevat laskemaan pisaroita.
– Hei, katsokaa, siellä on yksi vähemmän kuin eilen, joku hihkaisee.
Vähitellen syöttejä varioidaan ja vaikeutetaan. Viidellä pisaralla puljaillaan lammessa, kunnes laskeminen sujuu ja pisaroita voidaan lisätä.
Professori Nina Sajaniemi korostaa, että hyvä pedagogiikka varhaiskasvatuksessa lähtee opettajien tietotaidosta, jota vahvistetaan koko työelämän ajan.
– Mikään ulkoa tuotu tuote ei korvaa opettajan osaamista. Päiväkodit ostavat kalliita tiedekasvatusohjelmia sen sijaan, että kouluttaisivat opettajia, hän harmittelee.
Ketunpesässä kaikki varhaiskasvatuksen opettajat ovat suorittaneet Pikkumatikan ja Joustavan matematiikan täydennyskoulutusohjelmat.
– Se on auttanut heitä ymmärtämään, miten matematiikan maailmaa lähestytään ja miten siihen päästään kiinni, Alanen sanoo.
Minna Hannula-Sormunen muistuttaa, ettei pikkumatikkaan tarvita kalliita appeja tai pelejä.
– Pienet lapset tarvitsevat tehtäviä, joissa he voivat ratkoa itselleen merkityksellisiä pulmia, eivät pinnallista ajattelua ruokkivaa treeniä, jossa oppii kikkailemaan päälleliimatun palkkion perässä.
Ketunpesässä lukumääriä harjoitellaan pikkuleluilla tai tuhatjalkaisella, jolle puetaan eri määrä tossuja jalkaan. Pelit ja leikit on varioitu matikan maailmaan.
Leikeissä pyöritetään noppaa, lasketaan kärpässienen pisteitä tai leppäkertun pilkkuja. Kun saa numeron kolme, se juoksutetaan mahdollisimman kiireesti sen kärpässienen luo, jossa kolme pistettä.
Hajottajakone on pahvista rakennettu tötsä. Sen avulla harjoitellaan luvun osittamista ja koontia.
Koneeseen tiputetaan esimerkiksi kolme palloa, joista kaksi menee yhdelle ja yksi toiselle puolelle. Pikkuhiljaa edetään yhteen- ja vähennyslaskuihin.
Kerran eräs esikoululainen tunki hanskaansa portissa oleviin reikiin. Alanen katseli kaikessa rauhassa, mitä lapsi siellä tekee.
Hetken päästä lapsi huusi: “Anna, Anna, tästä tulee sata!”
Sitten lapsi kertoi, mitä oli älynnyt: jos portissa on kymmenen reikää tähän suuntaan ja kymmenen tähän suuntaan, niin reikiä on yhteensä sata.
– Lapsi oivalsi kympin kertotaulun, vaikka hänen kanssaan ei oltu opeteltu kertolaskuja.
Alanen on selvittänyt opettajien kanssa sitäkin, miten tukea niitä lapsia, joilla on muita heikommat taidot matematiikassa.
Ketunpesässä huomattiin, että osa lapsista oli selvästi jäänyt jälkeen matikassa. Heille perustettiin nallematikkakerho, jossa oli tavallista helpompia matikkaleikkejä.
Nyt nallematikkalaiset ovat syttyneet matikasta ja esittelevät mielellään leikkejään ja juttujaan muillekin.
Arjen kiirekään ole este tietoiselle matematiikan opetukselle.
– Eihän se vie kuin hetken, kun yhdessä lasket napit ja lapsi laskee sinulle jotain. Se on kiva hetki ja tekee työstä mielekästä, Alanen sanoo.
Jokaisessa päiväkodissa on lukuisia kohtaamisia lasten kanssa.
– Jos opettaja laittaa laskulasit päähänsä ja ryhtyy lapsen kanssa laskemaan vaikka hiekkakakkuja, peli on avattu.
Lue lisää:
Kaksivuotinen esiopetus kokeilussa
- Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu alkoi elokuussa.
- Kokeilun tarkoituksena on lisätä koulutuksellista tasa-arvoa ja kaventaa osaamiseroja muun muassa matematiikassa.
- OAJ korostaa, että esiopetusta voivat antaa vain siihen pätevöityneet opettajat.