Koulusurmiin on varauduttu huolellisesti – Kuopiossa viranomaiset toimivat esimerkillisen hyvin

Kuopion tragedia osoitti, että kriisiapua saadaan sitä tarvitseville entistä paremmin. Kriisihoito jatkuu niin pitkään kuin on tarpeen.

Lokakuun ensimmäinen tiistai mullisti Savon ammattiopiston arjen. Kouluhyökkäyksessä sai surmansa yksi opiskelija ja tilanteessa loukkaantui kymmenen.

– Suuri järkytys. Ei tätä muuten voi kuvata. Opettajien, muun henkilökunnan ja opiskelijoiden tunnelmat ovat luonnollisesti hyvin järkyttyneet ja epäuskoiset, Savon koulutuskuntayhtymän johtaja Heikki Helve kuvaili kaksi päivää tapahtumien jälkeen.

Tärkeintä on, että apua tarvitsevat saavat sitä, Helve korosti, eikä ajatus pitkäaikaisesta tuesta ole menossa minnekään.

Loukkaantuneille, luokkatilassa paikalla olleille, opettajille, opiskelijoille, esimiehille ja muulle henkilökunnalle on tarjolla yksilö- ja ryhmäterapiaa sekä psykososiaalista eli henkistä tukea. Avun tarpeen arvioivat ammattilaiset.

– Kaikki oppilaitoksessa saavat apua kattavasti ja niin kauan kuin on tarpeellista.

Koska surmansa saanut opiskelija oli ukrainalainen, tarjolla on myös englanninkielistä kriisiapua uhrin läheisille.

Akuutin kriisihoidon lisäksi on valmisteilla kuukausien tukisuunnitelma helpottamaan arkeen palaamista.

Suunnitelmaa valmistelee kaupungin moniammatillinen kriisijohtoryhmä, jossa on mukana monia henkisen tuen asiantuntijoita esimerkiksi SPR:stä, Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystyksestä ja Savon koulutuskuntayhtymästä. Suunnitelmassa määritetään laaja-alainen kriisiapu ja varmistetaan sen saatavuus.

Viranomaisten toiminta Kuopion koulusurman hoidossa on saanut kiitosta laajasti. Poliisi sai tekijän kiinni nopeasti ja kriisiapua saatiin opettajille, muulle henkilökunnalle ja opiskelijoille nopeasti.

Tragedia tapahtui oppilaitoksen liiketalouden koulutusyksikössä, joka sijaitsee väistötiloissa Hermanin kauppakeskuksessa Kuopiossa.

Surmahetkellä yksikössä työskenteli reilut 30 opettajaa.

– Monella on šokkioireita. Henkinen kuorma purkautunee vasta vähän myöhemmin, Helve kertoo.

Heti koulusurmaa seuraavana aamuna henkilökunnalle pidettiin ensimmäinen kriisipalaveri, joka sai jatkoa perjantaina.

Kriisipalavereita järjestetään jatkossakin avun tarpeen mukaan. Niissä jaetaan erityisesti tietoa saatavilla olevasta avusta ja opetuksen järjestelyistä.

Myös kaikki oppilaitoksen tiloissa olleet opiskelijat tavoitettiin tapahtumaviikon aikana avun tarpeen arvioimiseksi. Eniten altistuneille henkilöille on järjestetty henkilökohtaista apua.

Henkilökunnalle ja opiskelijoille on tarjolla apua monipuolisesti, kertoo koulutuskuntayhtymän johtaja Heikki Helve.

Kuopioon on saatu avuksi viime vuosikymmenellä Suomessa tapahtuneiden koulusurmien takia karttunutta asiantuntemusta. Auttamassa on asiantuntijoita, jotka ovat olleet mukana esimerkiksi Jokelan, Kauhajoen ja Turun väkivallantekojen jälkihoidossa.

Kriisityössä apua on saatu myös sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoilta.

 

Kenenkään ei Kuopiossa tarvitse jäädä traumansa kanssa yksin, henkinen tuki on nyt koko ajan lähellä.

Esimerkiksi, kun opettajat kaksi päivää tapahtumien jälkeen pääsivät poliisin kanssa hakemaan työpaikalle jääneitä tavaroitaan, paikalla odotti kymmenkunta sosiaalipäivystyksen ja Punaisen Ristin kriisihenkilöä.

Henkinen tuki on nyt koko ajan lähellä.

Puhelimet, koti- ja autonavaimet, lompakot ja pankkitunnukset olivat jääneet niille sijoilleen oppilaitoksen tiloihin, kuten kriititilanteessa kuuluukin.

– Tavaroiden hakeminen oli koskettava hetki, mutta sitäkään henkilökunnan ei tarvinnut kokea yksin, Helve kertoo.

Hän ei itse ole ehtinyt vielä ajatella omaa jaksamistaan.

– Varmasti, kun tämä akuuttivaihe tässä helpottaa, on minunkin syytä hakeutua tuen tarpeen arvioon.

Viranomaisten toimintaa Kuopion koulusurman tilanteessa on kehuttu laajalti.

Tapahtumia ei olisi pystynyt ennakoimaan, sillä tekijästä ei ollut mitään sellaista tietoa, josta olisi voinut päätellä, että hän voisi olla vaaraksi muille.

– Opiskelija tuli omaan opetustilaansa, ja hänellä on siihen oikeus. Käytännössä tapahtumiin oli täysin mahdotonta varautua.

Savon ammattiopistossa liput laskettiin puolitankoon koulusurman takia torstaina 3. lokakuuta.

Kauppakeskuksen tiloihin opiskelijat ja henkilökunta palaavat aikaisintaan marraskuun alkupuolella, mahdollisesti osin myöhemmin. Arkea ammattiopistossa on kuitenkin palauteltu pikkuhiljaa heti tragedian jälkeen.

Opiskelijat olivat koolla jo surmaviikon torstaina ja perjantaina, jotta henkistä apua saatiin heillekin mahdollisimman nopeasti. Kriisityöntekijöiden turvin on päästy pohtimaan, miten opetusta jatketaan tästä eteenpäin.

Viikko surman jälkeen suunnitelma on, ettei väkivallanteon tapahtumatilaan tai sen lähellä sijaitseviin oppimisympäristöihin palata enää lainkaan. Sen sijaan opiskelijat ovat päässeet opettajien ja tutorien opetukseen joustavasti eri puolilta kaupunkia löytyneisiin tiloihin – kriisityöntekijöiden tuella.

– Sopivia tiloja löytyi helposti, sillä kaikilla on ollut halu auttaa tapahtuman hoidossa, Helve summaa.

 

Uhkauksiin ja iskuihin on varauduttu

Poliisi ja kansanedustaja (kok.) Marko Kilpi oli Helsingin sovittelukeskuksessa keskustelemassa nuorten mielenterveysongelmien ja kiusaamisen ehkäisystä, kun hän kuuli poliisioperaatiosta kuopiolaisessa kauppakeskuksessa. Savon ammattiopistossa oli tapahtunut väkivaltainen hyökkäys.

Kilpi oli vastikään todennut, etteivät koulusurmat ole mihinkään loppuneet. Niitä voisi tapahtua missä ja milloin tahansa.

Nyt isku osui Kilven kotikulmille. Työvuorossa oli Kilven oma kenttäryhmä, ja jos hän olisi ollut poliisitöissä, hän olisi itsekin ollut työvuorossa paikan päällä.

Kilpi on mukana poliisin post trauma -työpajassa tarjoamassa apua poliiseille, jotka ovat traumatisoituneet työtehtävissä kriisitilanteissa. Sitä kautta hän on perehtynyt kaikkiin Suomen koulu- ja joukkosurmatapauksiin.

 

Kuopiossa Hermanin kauppakeskuksessa poliisit toimivat Kilven mielestä erinomaisesti. Onneakin oli matkassa. Partio sattui olemaan niin lähellä, että kahdeksan minuuttia hätäpuhelun jälkeen tekijä oli kiinni.

Vastaavanlaisia tilanteita harjoitellaan poliisissa jatkuvasti. Voimankäyttökoulutuksissa on yleensä taktiikkarasti, jossa harjoitellaan hätäsuunnitelman toteuttamista.

− Käytännössä se menee niin, että jossakin tilassa riehuu vaarallinen henkilö, jonka toiminta lopetetaan mahdollisimman nopeasti.

Aikaisemmista koulusurmista on opittu paljon. Vaarallisen henkilön toiminta katkaistaan tehokkaimmalla, tilanteeseen sopivalla tavalla. Se voi olla käskytys mutta myös ampuminen. Ratkaisu on tehtävä tilanteessa.

− Siinä käydään kiivasta taistelua aikaa vastaan. Jokainen sekunti on äärimmäisen kallis.

Kouluissa toimintaohjeet ovat selkeät. Jos vaarallinen henkilö riehuu koulun tiloissa, lukkiudutaan luokkiin ja odotetaan, että apu tulee paikalle.

Mitään ei olisi voitu tehdä toisin.

Olisiko Kuopion tapahtumien etenemistä voinut torjua jotenkin toisin? Marko Kilven mukaan ei. Siitä kun tilanne käynnistyi, mitään ei olisi voitu eikä olisi pitänyt tehdä toisin.

– Toiminta oli esimerkillistä, eikä mikään tilanteessa mennyt pieleen, päinvastoin.

Koulusurmien ennaltaehkäisy ja seuranta ovat Kilven mukaan äärimmäisen tärkeitä asioita, mutta kaikkeen ei voi aina varautua. Kuopion tapaus kertoo, miten vaikea ympärillä olevien on huomata, että ihmisessä on jotakin outoa.

Kuopion koulusurmasta epäillystä kerrotaan, että hän oli sulkeutunut eikä tervehtinyt naapureitaan.

− Poliisi kartoittaa mahdollisia uhkaa aiheuttavia henkilöitä ja seuraa heitä, mutta aina joku pääsee livahtamaan ohikin. Kaikki hiljaiset ja syrjäänvetäytyvät eivät ole potentiaalisia kouluampujia, Kilpi sanoo.

Jos tuntuu, että lähipiirissä on ihminen, jonka käytös on muuttunut huolestuttavaksi, Kilpi neuvoo ottamaan asian puheeksi ja kysymään, miten menee. Mikäli käytös vaikuttaa uhkaavalta, siitä on hyvä ilmoittaa poliisille.

 

Nuoret imevät aikuisista turvaa – kriisitilanteessa huolehdittava myös koulun henkilökunnasta

 

Turvallisuus syntyy tavallisesta arjesta. Nuoretkin kaipaavat tuttua opiskelua ja turvallisten aikuisten läsnäoloa. Näin toteaa rehtori Kaisa Isotalo Kuopion koulusurman jälkeen.

Muutama vuosi sitten Isotalon omassa koulussa Seinäjoen lyseossa koettiin tragedia, kun oman koulun oppilas surmasi luokkatoverinsa. Vaikka surma ei tapahtunut koulussa, se kosketti koko kouluyhteisöä.

Seinäjoellakin turvallisuuden tunnetta rakennettiin pala palalta uudestaan. Opettajat ja oppilaat halasivat toisiaan ja itkivät paljon. Arki jatkui ja yhteisöllisyys vahvistui.

Isotalo toivoo, että tulevina viikkoina Kuopiossakin edetään ykkösvaihteella, kuljetaan rauhallisesti arkea eteenpäin niin kotona kuin koulussakin.

− Opettajan kannattaa opettaa ja vanhemman ottaa kainaloon. Nyt jos koskaan pitää antaa nuorille aikaa ja läsnäoloa eikä aina tarvitse edes puhua mitään.

 

Isotalon mielestä opettajien ja opiskelijoiden on hyvä muistaa sekin, ettei pelolle saa antaa valtaa. Tällainen äärimmäisen väkivallan teko on yksittäisen ihmisen mielen kolari eikä sitä voi ennakoida.

Seinäjoen lyseossa reagoidaan nykyään herkästi, jos joku oppilaista voi huonosti tai tarvitsee tukea.

Isotalo muistuttaa, että hyvän arjen keskellä on tärkeää huolehtia myös koulun aikuisista. Hekin tarvitsevat tukea ja jutteluapua.

− Nuoret imevät aikuisista turvaa. Opettajien on oltava hyvässä kunnossa, jotta he voivat ottaa vastaan sen tunnetilan, joka luokassa on kriisin jälkeen.

Seinäjoella kriisipsykologi antoi opettajille ja rehtorille tukea, jotta he pystyivät pitämään itseään kasassa oppilaiden keskellä. Halukkaille oli työnohjausta ja keskusteluapua eikä ketään jätetty yksin.

 

Oppilaitosten henkilöstölle on ensi vuonna tarjolla Turvallisuus kuuluu kaikille! -koulutuskokonaisuus. Koulutuksen järjestävät muun muassa ammatilliset opettajakorkeakoulut ja Poliisiammattikorkeakoulu.

Lisätietoja:

sites.tuni.fi/turvallisuus

Lue samasta aiheesta