Työn tekemiseen ja sen johtamiseen liittyvät odotukset ovat pandemian jälkeen muuttuneet nopeasti. Johtamisen merkitys on korostunut entisestään, kun teknologiat, työnteon tavat ja kulttuuri ovat muutoksessa. Esihenkilöiden rooli on enemmän mahdollistava kuin kontrolloiva.
Ammattikorkeakouluissa työntekijät saattavat työskennellä eri kampuksilla. Osalla työ ajoittuu päiväsaikaan, toisilla iltoihin tai viikonloppuihin.
Myös työn luonne vaihtelee: yksillä on enemmän opetus- ja ohjaustyötä, toisilla hanke- ja tutkimus- ja kehittämistyöskentelyä. Tämän lisäksi on kaupallista yhteistyötä ja opinnäytetöiden ohjaamista.
Melkoinen myllerrys siis.
Mutta on työelämässä jotain pysyvääkin, nimittäin yhteisöllisyyden tarve.
Selvitykset osoittavat, että suurimmalle osalle amkien henkilöstöstä yhteisöön kuuluminen on merkityksellistä. Samalla joka neljäs tuntee, että yhteistyö työyhteisössä ei toimi.
Miten pitää yhteisöllisyyttä yllä monipaikkaisessa työyhteisössä?
Tätä kysymystä ratkottiin Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun johtamassa Yhteisön parhaaksi -hankkeessa. OAJ on yksi hankkeen rahoittajista.
Kokosimme tutkimusryhmän keskeiset vinkit, joilla hommat saadaan rullaamaan.
Etsi etätyön ja lähityön tasapaino
Lisääntynyt etätyö on heikentänyt työyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä.
Etätyö voi rapauttaa myös työhyvinvointia. Vaikka etätyössä on työhyvinvointia vahvistavia piirteitä, pitkään jatkuessaan etäily alkaa uuvuttaa.
Mutta ihmiset ovat erilaisia.
Jotkut tykkäävät tehdä töitä yhdessä. Toiset taas eivät kaipaa kollegiaalisuutta. Silti he voivat silti olla hyviä työntekijöitä.
Monipaikkaisessa työssä on haettava tasapainoa näiden kahden työnteon tavan välillä.
Esimerkiksi pakotetut kampuspäivät eivät välttämättä tuo tehokkuutta työn tekemiseen, jos työntekijä jatkaa töitään yksin varaamassaan neukkarissa.
Älä jätä yhteisöllisyyttä sattuman varaan
Työn monipaikkaisuus ja -aikaisuus vaikuttaa siihen, että yhteisöllisyys ei synny automaattisesti. Säännölliset sosiaaliset hetket, tiimien yhteiset projektit ja yhteisön kulttuurin näkyvä ylläpito auttavat työntekijöitä sitoutumisessa.
Itseohjautuvuus, itsearviointi ja itsensä johtaminen ovat kaikki hyviä asioita, mutta yhteisön johtaminen edellyttää rakenteita ja prosesseja. Henkilöstö tarvitsee selkeän suunnan ja turvallisen ympäristön.
On tärkeää, että yhteisöllisyys ja yhteiset kohtaamiset suunnitellaan pedagogisesti. Niitä ei pidä jättää sattuman varaan. Yhteiset kokoontumiset eivät voi olla pelkkää puhuvan pään show’ta.
Käytä teknologiaa tehokkaasti mutta inhimillisesti
Työvälineiden valinta vaikuttaa suoraan työn sujuvuuteen.
Videokokoukset, chatit, teamsit, zoomit ja yhteistyöalustat helpottavat arkea, mutta niiden käyttöä kannattaa tasapainottaa, jotta ei synny ylikuormitusta.
Teknologian tulee tukea työn tekemistä ja yhteisöllisyyttä.
Ole kartalla ja korjaa vain rikkinäinen
Varsinkin monipaikkaisessa korkeakouluyhteisössä työntekijät työskentelevät usein monissa eri tiimeissä. Esihenkilön pitää tietää, mihin eri tiimeihin alaiset kuuluvat ja millaista työkuormaa he tiimeissään kantavat.
Kun tiimin jäsenet työskentelevät eri paikoissa, roolien ja vastuiden kirkastaminen auttaa välttämään päällekkäisyyksiä ja epäselvyyksiä.
Yksi asia johtajienkin kannattaa muistaa: älä puutu siihen, mikä toimii.
Jos joku tiimi näyttää porskuttavan hyvin ja työt tehdään suunnitelman mukaan, kaikki on hyvin.
Viesti selkeästi ja raivaa tilaa ideoinnille
Monipaikkaisessa työssä kaikki pysyvät ajan tasalla, kun tietoa jaetaan säännöllisesti järjestetyissä virtuaalisissa kokouksissa. Mutta muodolliset kokoukset toimivat usein vain informaation jakamisen paikkoina.
Aitoon yhteiseen keskusteluun ja reflektointiin tarvitaan erillistä aikaa, sillä tiimi on vahvimmillaan, kun keskustellaan yhteisistä, yhdistävistä asioista tai kun ideoidaan yhdessä.
Tälle keskustelulle pitää raivata tilaa myös silloin, kun työskennellään etänä.
Juttuun haastateltavana olivat tki-asiantuntija Pirjo Aura, hr:n ja johtamisen lehtori Tiina Mehto ja korkeakoulupedagogiikan yliopettaja Kimmo Mäki Haaga-Helia-ammattikorkeakoulusta. Lähteenä käytetty myös Auran ja Mäen toimittamaa opasta Yhteisön parhaaksi: pedagogisen hyvinvoinnin kehittäminen monipaikkaisessa korkeakouluyhteisössä.
Yhteisöllisyydestä ja monipaikkaisuudesta keskustellaan Educassa pe 23.1. klo 13.