Koulukelauksia: Ilmari Käihkön tie akateemiselle uralle löytyi sattumalta

Koulussa pakkopullalta tuntuneesta ruotsista tuli Ilmari Käihkölle osa arkea ja akateemista uraa.

”Minusta ei tule isona mitään.” Näin ajatteli yläkouluikäinen Ilmari Käihkö. Toisin kävi: Käihkö on tv:stä tuttu sotatieteiden dosentti ja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija.

– Nuoruuteni lamanjälkeisessä Lahdessa tunnelma oli aika näköalaton. Minulla ei ollut selvää suunnitelmaa tulevasta. Ei ollut esimerkkejä eikä käsitystä erilaisista mahdollisuuksista, Käihkö kertoo.

Ennen teini-ikää ja yläkoulua Käihkö oli tunnollinen oppilas, joka kisasi kaverinsa kanssa luokan parhaista arvosanoista. Hymy-patsaan Käihkö pokkasi toisella tai kolmannella luokalla. Sitten kaikki muuttui.

 

Yläkouluun mennessä Käihkön koulu ja kaveripiiri vaihtuivat. Samalla häneltä katosi opiskelumotivaatio.

Ruotsinopettaja lupasi Käihkölle todistukseen vitosen, jos tämä suostuu olemaan hiljaa tunneilla.

– Vähitellen ymmärsin, että elämää on peruskoulun jälkeenkin. Sain yhdeksännellä luokalla hieman korotettua keskiarvoani.

Opinnot Lahden yhteiskoulun aikuislukiossa jäivät silti kesken.

Etsikkoajan jälkeen Käihkö päätyi Lahden kauppaoppilaitokseen ja suoritti ohjelmoijan tutkinnon.

Nälkä opintoihin jäi, ja Käihkö kolkutteli taas aikuislukion ovea.

– Muistan lämmöllä lukion vaativia ruotsinopettajia. Kirjoitusten lähestyessä huomasin, etten ollut opiskellut yhtään ruotsia. Urakoin lopulta samalla kolme kurssia. Tilasin kotiin Hufvudstadsbladetin ja kirjoitin ruotsista eximian.

 

Sotatieteilijä Ilmari Käihkö toivoo, että oppilaille heidän taustaansa katsomatta avattaisiin jatko-opintomahdollisuuksia. Kuva on Käihkön tohtoripromootiosta.

Tie Uppsalan yliopistoon ja kansainvälisen yhteistyön ja kriisinhallinnan opintoihin kävi sattuman kautta. Satunnainen tuttavuus kertoi Käihkölle, miten Uppsalassa yliopiston ovet avautuivat kaikille halukkaille.

– Alku oli kulttuurishokkia ja kielimuuria. En ollut aiemmin keskustellut ruotsiksi, vaikka osasin kirjoittaa ja lukea kieltä.

Akateeminen ura vei mennessään. Käihkö väitteli tohtoriksi. Nyt hän opettaa ja tekee tutkimusta ruotsiksi.

Suomessa Käihkö on tuttu näky paitsi tv:ssä myös kouluissa. Hän kiertää kielilähettiläänä kertomassa nuorille suhteestaan ruotsin kieleen ja varoittaa tekemästä niin kuin hän teki. Koskaan ei tiedä, minne elämä vie.