Syksyllä 2021 kolme Helsingin työväenopiston opettajaa sai käräjäoikeudessa korvauksia riitautettuaan pitkät määräaikaisten sopimusten ketjutukset. Pisin ketju oli jatkunut peräti 25 vuotta.
Valtaosa kansalaisopistoissa opettavista on edelleen määräaikaisia tuntiopettajia. Määräaikaisuudet aiheuttavat jatkuvasti harmaita hiuksia opetus- ja kasvatusalalla.
Kuntapuolella määräaikaisten osuus opettajista on yli 20 prosenttia. Yksityisellä opetusalalla noin 15 prosenttia työsuhteista on määräaikaisia. Molemmissa siivu on ollut 2020-luvulla pienessä kasvussa.
Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstön keskuudessa määräaikaiset työsuhteet ovat pienipalkkaisimpien harmi. Palkkausjärjestelmän alimmilla vaativuustasoilla lähes kaikki ovat määräaikaisissa työsuhteissa, ja vaativuustasoilla 5–7 osuus on yli 60 prosenttia.
OAJ tuki Helsingin työväenopiston opettajia riitautusprosessissa, kuten on vuosien varrella tukenut monissa vastaavissa ketjutustilanteissa. Työmarkkinaedunvalvonnan erityisasiantuntija Tomi Törrönen lupaa, että apua tarjotaan tarvittaessa jokaiselle jäsenelle.
– Mikään muu taho kuin OAJ ei ole kiinnostunut määräaikaisten opettajien oikeuksista. Me neuvomme jäseniä ja selvitämme asioita heidän puolestaan.
Jos esimerkiksi mietityttää, onko määräaikaisuudelle laillista perustetta, Törrönen neuvoo ottamaan yhteyttä ensisijaisesti paikalliseen pääluottamusmieheen.
– Asiat ratkeavat usein paikallistasolla.
Määräaikaisen open urapolulle voi sattua monenlaisia juurakoita. Käymme tässä jutussa läpi esimerkkitapauksia, joissa OAJ valvoo jäsentensä etuja.
Jos vaakakupissa on työttömyys tai määräaikaisuus omalla pyynnöllä, kumman sitä valitsee?
Työpaikka sivu suun raskauden takia
Joudumme koko ajan puuttumaan tasa-arvosyrjintään, jossa esimerkiksi raskaana olevalle ei tarjota määräaikaisen palvelussuhteen jälkeen jatkoa, Tomi Törrönen kertoo.
Raskaus tai perhevapaalle jääminen ei ole este työpaikan hakemiselle tai saamiselle eikä peruste olla palkkaamatta henkilöä. Työpaikkaa voi hakea, vaikka tehtävässä ei voisi heti aloittaa.
Jos työnantaja jättää raskaana olevan hakijan palkkaamatta, syntyy niin sanottu syrjintäolettama. Siinä tapauksessa työnantajan on perusteltava, miksi tehtävään palkattiin toinen henkilö. Valinnalle on oltava jokin hyväksyttävä syy, kuten kelpoisuus tai pidempi työkokemus.
Joskus työnantaja perustelee valintaansa suoraan raskaudella. Silloin tilanteen korjaamiseksi riittää yleensä yhteydenotto luottamusmieheen.
Oma pyyntö palkkauksen edellytyksenä – mitä ihmettä?
Opettajan kannattaa olla tikkana tilanteessa, jossa häntä vaaditaan itse pyytämään määräaikaisuutta. Tomi Törrösen mukaan tällaisia tapauksia alkoi tulla esille kolme, neljä vuotta sitten.
– Oma pyyntö on laillinen peruste, mutta sen on tultava työntekijän aloitteesta.
Törrösen mukaan työnantaja saattaa ajatella, että tässä on näppärä keino, josta ei koidu haittaa työntekijälle. TE-toimisto on kuitenkin joskus tulkinnut, että henkilö on kieltäytynyt kokopäivätyöstä toivoessaan määräaikaisuutta.
– Työntekijä on tässä myös alisteisessa asemassa. Jos vaakakupissa on työttömyys tai määräaikaisuus omalla pyynnöllä, kumman sitä valitsee? Törrönen heittää retorisen kysymyksen.
Jos työnantaja esittää tällaisen vaatimuksen, hän toimii väärin ja voi joutua siitä vastuuseen. Sana sanaa vastaan tapauksia on hankala todentaa, mutta esimerkiksi sähköposti voi toimia näyttönä.
Määräaikaisuuden peruste hukassa
Perusteettomia määräaikaisuuksia ei ole onnistuttu karsimaan opetusalalta, sillä työnantajat yrittävät käyttää niitä ikään kuin koeaikoina. Niistä haetaankin jatkuvasti korvauksia oikeusteitse.
Jos määräaikaiselle virkasuhteelle ei ole perustetta, sen voi riitauttaa kuuden kuukauden kuluessa suhteen päättymisestä.
OAJ ei voi riitauttaa tapausta jäsenen puolesta. Jotta OAJ voi ajaa määräaikaisten asemaa, on tärkeää, että jäsenet tuntevat oikeutensa ja tuovat laittomuuksia esille. Riitauttamisessa on aina kyse paitsi yksittäisen jäsenen myös muiden vastaavassa asemassa olevien edusta.
Kannattaa muistaa, että OAJ:n lakipalveluissa on kuuden kuukauden karenssiaika, eli järjestöön ei voi liittyä jäseneksi tänään ja mennä huomenna oikeuteen.
– Eihän vakuutustakaan voi ottaa, kun talo on jo tulessa, Törrönen vertaa.
Selkeissä tapauksissa on kyse vain siitä, paljonko korvausta maksetaan. Korvauksen suuruus riippuu perusteettomien pätkien määrästä ja kestosta.
Kun kesältä ei tipu palkkaa
Määräaikaiset opettajat ovat tunteneet kuntien leikkaukset nahoissaan. 1990-luvun laman jälkeen kunnat keksivät säästää henkilöstökuluissa tauottamalla määräaikaisten sopimukset kesäksi. Moni opettaja on jäänyt ilman kesäajan palkkaa.
Lain mukaan kuntatyönantaja saa itse päättää, mille ajalle se palkkaa työntekijänsä. Siksi ainoa mahdollinen neuvoteltava asia on ollut määräaikaisten opettajien lomapäiväkorvaus, Tomi Törrönen kertoo.
OAJ onnistui viime keväänä neuvottelemaan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien kanssa korvauksen paremmaksi koko vuoden työajan tehneille. Sopimus aiempaa korkeammasta korvauksesta tuli voimaan elokuussa.
Näin työnantajan saavuttama hyöty kesäajan rajaamisesta määräaikaisuuden ulkopuolelle pienenee koko ajan.
– Fiksuimmat työnantajat ovat jo muuttaneet käytäntöjään, koska rekrytointi- ja imagohaitta on kasvanut suuremmaksi kuin saavutettu säästö.
Ammatillisessa opetuksessa korvaus vastaa jo vakituisen työntekijän loma-ajan palkkaa.
Käytämme Joku roti -logoa jutuissa, jotka käsittelevät OAJ:n Joku roti -kampanjan sisältöjä. Tutustu kampanjaan: oaj.fi/jokuroti