Joka viides kunnalla työskentelevä opettaja on määräaikainen. Yllättävän usein määräaikaisia palvelussuhteita solmittaessa ollaan harmaalla alueella, jossa selkeää ja laillista perustetta määräaikaisuudelle ei pystytä osoittamaan.
– Meillä on koko ajan vireillä kymmenkunta määräaikaisen palvelussuhteen riitauttamista, kertoo OAJ:n johtava juristi Erkki Mustonen.
OAJ on mukana riitautuksissa, jotka sen jäsenet tuovat järjestön tietoon.
Laillisia perusteita määräaikaisuudelle ovat sijaisuus, kelpoisuuden puuttuminen, vireillä oleva organisaatiomuutos ja työntekijän oma pyyntö. Mustonen huomauttaa, että oman pyynnön on tultava työntekijän itsensä aloitteesta.
Sijaiseksi voidaan palkata vain paikkaamaan toisen työntekijän poissaoloa. Viranhoitomääräykseen tai työsopimukseen pitää kirjata, kenen sijaiseksi määräaikainen opettaja tulee.
Mustosen mukaan tyypillisesti määräaikaisuuden perusteena viitataan pelkästään päätoimiseen tuntiopettajuuteen. Se ei vielä kerro, onko työ vain määräaikaista vai pysyvää ja vuosittain jatkuvaa.
Virkajärjestelyt tai avoimen viran hoito saattavat luoda perusteen määräaikaisuudelle, jos opettaja palkataan esimerkiksi hoitamaan eläkkeelle jäävän viranhaltijan tehtävää lukukauden tai -vuoden loppuun saakka. Jos perustetta kuitenkin käytetään vuodesta toiseen, se ei ole enää laillinen.
Meillä on koko ajan vireillä kymmenkunta määräaikaisen palvelussuhteen riitauttamista.
Määräaikaisuuksien ketjutukset ovat Mustosen mukaan usein laittomia, mutta poikkeuksiakin on.
Ketjutuksessa voi olla esimerkiksi useita sijaisuuksia peräkkäin. Lain mukaan työnantajan pitäisi kuitenkin palkata pysyvään sijaistarpeeseen riittävästi vakinaista henkilöstöä.
– Enpä ole kuullut, että vakinaisia sijaisia olisi juurikaan missään palkattu, Mustonen toteaa.
Kelpoisuuden puuttuminen ei riitä ketjuttamisen perusteeksi, koska avoimeen tehtävään pitää aina ensisijaisesti yrittää löytää kelpoinen opettaja.
Pitkässä ketjussa voi olla sekä laillisia että laittomia pätkiä. Yksikin perusteeton ja siten laiton määräaikaisuus voidaan riitauttaa, jos virkasuhde päättyy kokonaan työnantajasta johtuvasta syystä.
Pitkässä ketjussa voi olla sekä laillisia että laittomia pätkiä.
Jotta kuormittavilta oikeusprosesseilta vältyttäisiin, Mustonen toivoo, että opettajat palkattaisiin suoraan vakituisiksi. Se lisäisi myös työntekijöiden motivaatiota ja sitoutumista työhönsä.
– Turhanpäiväinen ketjuttaminen on koko työelämän kannalta huono asia.
Mustonen muistuttaa, että vakinaisen opettajan palkkaaminen ei ole yhtään kalliimpaa kuin määräaikaisen.
– Päinvastoin, jos perusteeton ketjutus johtaa korvausten maksamiseen.
Yksityisellä opetusalalla määräaikaisuuksia on hieman kuntia vähemmän, noin 15 prosenttia työsuhteista.
Maan uusi hallitus kaavailee, että jatkossa enintään vuoden määräaikaisia työsuhteita olisi mahdollista solmia ilman perusteita.
– Muutos koskisi näillä näkymin työsopimuslakia ja siten työsuhteessa olevia. Se olisi toteutuessaan todella merkittävä heikennys, Mustonen toteaa.
OAJ vastustaa hallituksen suunnitelmaa. Järjestön mukaan riskinä on, että jatkossa solmitaan aina enintään vuoden mittaisia määräaikaisia työsopimuksia.
Määräaikaisuuksien perusteista ja ketjutuksista kertoi OAJ:n johtava juristi Erkki Mustonen.
Kysy lakiasioista: Tällä palstalla käsitellään opettajan oikeusturvaan ja lakiasioihin liittyviä kysymyksiä ja ilmiöitä. Onko sinulla kysymys työhösi liittyvistä oikeuksista tai vastuista? Lähetä se sähköpostitse osoitteeseen: riitta.korkeakivi@oaj.fi. Viestin otsikoksi Lakinurkka.
Käytämme Joku roti -logoa jutuissa, jotka käsittelevät OAJ:n Joku roti -kampanjan sisältöjä. Tutustu kampanjaan: oaj.fi/jokuroti