”Ennen nykyistä tehtävääni rehtorina työskentelin pitkään kemianteollisuuden tuotekehityksessä ja uuden liiketoiminnan johtamisessa. Viimeisin työpaikkani oli Saksassa lääke- ja kemianteollisuusyhtiö Merckissä.
Lähes 30-vuotisen teollisuusuran jälkeen halusin tehdä jotakin ihan muuta. Tulin valituksi Oulun ammattikorkeakoulun rehtoriksi ja aloitin tehtävässä syksyllä 2020.
Pian Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvostosta Arenesta kysyttiin, haluaisinko ryhtyä eurooppalaiseen kehitystehtävään. Sellainen on ollut aina lähellä sydäntäni.
Näin päädyin varapuheenjohtajaksi eurooppalaisia ammattikorkeakouluja edustavaan UAS4 Europe -verkostoon. Ja kun puheenjohtajuus siirtyy kesäkuussa Suomelle, aloitan kaksivuotisen kauden verkoston puheenjohtajana.
Kansainvälinen yhteistyö on ammattikorkeakoulutukselle aivan ydinasia. Verkostot ovat korvaamattomia jo pelkästään hankekumppanien kartoittamisessa sekä vertaisoppimisen kannalta.
Tässä verkostossa haluamme tuoda esiin etenkin sitä, mikä merkitys amkien tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla eli tki:llä on Euroopassa ja Euroopalle.
Amkeissa tki-toiminta tarkoittaa erityisesti uusien teknologioiden soveltamista, kehittämistä, innovointia ja yhteistyötä yritysten kanssa.
Haluamme, että amkien tki-osaaminen osataan huomioida EU:n tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmissa.
Ammattikorkeakoulujen ulkopuolisesta tki-rahoituksesta jo yli puolet tulee eurooppalaisista rahoituslähteistä. Näitä ovat Euroopan aluekehitysrahasto, sosiaalirahasto ja erilaiset puiteohjelmat.
Kahden ensimmäisen rahoitus haetaan valtion kautta. Puiteohjelmien rahoituksia haetaan hankekohtaisesti, ja niistä on siksi kova kilpailu.
On positiivista, että Suomessa tki-toiminnasta on puhuttu paljon. Rahoituksen kasvattamisesta vallitsee poliittinen yhteisymmärrys.
Parhaassa tapauksessa EU-maiden ja Euroopan korkeakoulujen yhteistyö lisääntyy tulevaisuudessa entisestään.
Ehkäpä korkeakoulujen toimintaa ja myös tutkintoja harmonisoidaan? Tutkintojen yhdenvertaisuus helpottaisi esimerkiksi työpaikan vaihtamista ja löytämistä Euroopassa.
EU-vaaleissa näen sen riskin, että jos konservatismi kasvaa, maahanmuuttoa rajoitetaan entistä enemmän.
Se olisi haitallista ammattikorkeakoulutukselle, jossa tärkeä osa osaamisesta syntyy kansainväliseksi kasvamisen kautta.
Suomalaisen korkeakoulun on oltava houkutteleva paikka ulkomaalaisten silmissä. Osaajia tarvitaan myös Euroopan ulkopuolelta, sillä väestöltään Eurooppa on kutistumassa.
Oulun ammattikorkeakoulussa oli vuonna 2020 kaksi englanninkielistä koulutusohjelmaa. Tänä vuonna niitä on neljä ja 2026 toivottavasti seitsemän.
Muutos on tietoista. Englanninkielisten koulutusohjelmien puute on rajoittanut kansainvälisten opiskelijoiden saamista.
Mielestäni myös suomalaisia opiskelijoita pitää kannustaa kansainväliseen vaihto-opiskeluun, joka on vähentynyt viime vuosina. Jos vaihto-opiskelu on hyvin suunniteltu, se ei hidasta valmistumista lainkaan.
Myös kotimaan työelämässä on aina hyötyä siitä, jos on käynyt muuallakin.
Mistä on kyse?
Oulun ammattikorkeakoulun rehtori Heidi Fagerholm aloittaa kesäkuussa ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkoston UAS4 Europen puheenjohtajana. Verkosto edustaa 150:tä ammattikorkeakoulua Suomesta, Tanskasta, Hollannista, Saksasta, Sveitsistä ja Itävallasta.