Varsinaissuomalaisen Vehmaan yläkoulussa käy joulukuun kotitaloustunneilla innostunut kuhina. Seiskaluokkalaiset leipovat joululeipää, ja kasit pyöräyttävät pakkaseen lihapullia, joiden raaka-aineena on hirvipeijaisten arpajaisvoittopeura. Ysiluokkalaiset valmistavat omilla tunneillaan laatikoita ja palauttavat mieleensä silakanperkuun taitoja sinappisilakoita varten.
Koulun oppilaat toteuttavat jouluaterian itse jo kolmatta kertaa. Tosin viime vuonna kotitalousopettaja Kaisa Kraatilan usko perinteen jatkumiseen oli loppua, kun vanha koulu purettiin ja opetus siirtyi elementtikouluun.
Vanhassa koulussa oli käytössä kotitalousluokan yhdeksän uunia ja lisäksi koulun keittiön iso uuni. Nyt uuneja on neljä ja vesipisteitä vain yksi, mikä Kraatilan mukaan vaikeuttaa työskentelyä todella paljon.
– Mutta niin moni oppilas tuli kysymään, että onhan meillä varmasti taas jouluruoka, joten päätimme toteuttaa sen kaikesta huolimatta. Nyt se on jo perinne, josta en luopuisi.
Tänä vuonna ruokailuun osallistuvat yläkouluikäisten lisäksi myös kuudesluokkalaiset ja esikoululaiset. Jouluateria katetaan ruokasalin lisäksi pitkin viipalekoulun käytäviä yhteensä 120 hengelle.
Kaksi vuotta sitten Kraatila aloitti ekonomiaa opettavan Merja Nurmen kanssa yhteisen projektin, jossa kahdeksasluokkalaiset valmistivat kerran kuussa ruoan koko koululle. Ekonomian opiskelijat muuttivat reseptit 80 hengelle sopiviksi ja laskivat kustannukset.
Kun keskuskeittiön ruoka peruttiin ja hankkeeseen käytettiin kotitalouden määrärahoja, itse tehty lasagne, broileripata ja lihamureke toivat jopa säästöjä.
– Kun tuli joulukuun aika, oli selvää, että haluamme toteuttaa jouluaterian. Otin mukaan kaikki kotitalouden ryhmät, Kraatila kertoo.
Vinkkilän koulussa liki kaikki oppilaat ovat valinneet kotitalouden valinnaisaineekseen. Vuonna 2013 koulu voitti valtakunnallisen Ruokavisan ja oli viime vuonnakin mukana finaalissa. Opettajan innostus ja ilo tarttuu.
Kraatila haluaa opettaa nimenomaan yläkouluikäisiä.
– Sen ikäisistä koulu ja koko elämä tuntuvat tyhmältä, mutta se pitää ymmärtää ja heitä pitää kuunnella. Heittäydyn helposti oppilaiden juttuihin mukaan, ja tuntuu, että nauran töissä todella paljon. Joskus laulamme samalla kun kokkaamme, Kraatila kertoo.
Vinkkilän koulun jouluaterian kustannukset ovat tänä vuonna vain 2,6 euroa ruokailijaa kohden. Kananmunat lahjoittaa paikallinen tuottaja, ja lohen kyläläiset loimuttavat talkoovoimin. Porkkanat ja herneet koulu on kasvattanut itse naapurista käyttöön saadulla peltotilkulla. Kesällä peltoa hoiti kaksi Kraatilan oppilasta kunnan palkkaamina.
Aamulla ennen jouluruokailua viimeiset valmistelut aloitetaan jo puoli kahdeksalta, jolloin paikalle saapuu kahdeksan hengen tehotiimi.
– Olen valinnut mukaan oppilaita eri luokka-asteilta, tyttöjä ja poikia. Enempää tähän keittiöön ei voi ottaa, sillä tilanpuutteen takia homma voisi mennä sählingiksi.
Helpomminkin voisi työstään suoriutua, mutta sitä Kaisa Kraatila ei sure. Koska kaikki on niin sairaan kivaa.
