Eija Ketolalla on takanaan 39 vuoden ura, ja eläkkeelläkin hän on ehtinyt olla jo neljä vuotta. Mahtava määrä vuosia kului pääosin luokanopettajana Turussa ja sitä ennen koulunjohtajana Koski TL:ssä, Turusta 50 kilometrin työmatkan päässä.
– Ja nyt on kalenteri täynnä, ei se eläkeläisen täysi kalenteri vitsi ole, 65-vuotias Ketola naurahtaa.
Ketolan harrastusten määrä onkin hengästyttävä: Turun seudun senioriopettajissa ilmoittautumisten vastaanottamista, teatteria, konserttia, luentoa. Lastenlasten kanssa vietettyä aikaa, maahanmuuttajanaisten auttamista ja kolmen maahanmuuttajaperheen lasten läksynlukuapua, vesijumppaa, kuntosalia ja golfia.
Suurin osa harrastuksista on toki nyt koronatauolla.
– Kaikenlaisia mahdollisuuksia on todella paljon, ja itsekin tajusin vasta jälkikäteen, kuinka paljon Suomessa on eläkeläisten pyörittämää vapaaehtoistoimintaa.
Kouluun Ketola ei ole tuntenut kaipuuta eläkkeelle jäämisen jälkeen.
– Kolmet eri käsialat opetin, mutta viimeisimpään en enää ehtinyt. Viimeisenä vuotena tehtiin uutta opsia ja hyvillä mielillä sitä tein. Olo oli kuitenkin jo irtonainen, pää ei enää halunnut kääntyä kaikkeen uuteen itseohjautuvuuteen.
Eläkkeelle jäämisestä päätettyään Ketola teki irtautumistyötä koko viimeisen vuoden ajan. Oli viimeinen joululoma ja viimeinen hiihtoloma. Viimeinen sitä ja tätä.
Kun kunnolla asiaa oli pohjustanut, eläkkeelle jääminen oli sujuvaa, ja koulu jäi taakse hyvillä mielin.
– Jokainen ottaa lähtemisen niin eri tavalla. Jos on ollut kovin työorientoitunut, lähtö ei välttämättä ole helppo.
Ketolan mukaan onkin niin, että monet, joita lähteminen jännittää tai aluksi ahdistaakin, tekevät usein vielä sijaisuuksia.
Tilille tulee aina sama summa.
Omaa taloutta eläkkeelle aikovan kannattaa miettiä etukäteen. Tilille kuukausittain tuleva rahasumma on aina vain sama, lisää rahaa ei tule lisätyöstä eikä kesälomakorvauksesta.
– Kesälomakorvauksen pois jääminen pysäytti minutkin. Se on aina ollut sellainen mukava matkoihin käytettävä vähän ylimääräinen asia, Ketola sanoo.
Sekään ajatus ei ihan toteutunut, että verotuksen pieneneminen olisi hoitanut palkan ja eläkkeen välisen eron umpeen.
Eläkkeen suuruus ja verotuksen vaikutus kannattaakin Ketolan mielestä ottaa jo hyvissä ajoin selville, ettei asia tule yllätyksenä.
Luokanopettajan ja koulunjohtajan pitkän työuran eläkkeellä tulee kuitenkin hyvin toimeen.
– Riittäähän se toki ja on suomalaisten keskieläkettä parempi. Ei tarvitse miettiä, ostaako ruokaa vai lääkkeitä, Ketola kertoo.
Yksi ohje on vielä.
– Eläkkeelläkin kannattaa pitää kesäloma. Kalenterin ei pidä olla täynnä kaiken aikaa, vaan välillä harrastuksista täytyy olla taukoa.
Joensuulainen Antti Uski on muutamien vuosien Järvenpää-koukkausta lukuun ottamatta tehnyt uransa Joensuun seudulla, pisimpään Liperissä.
Uski työskenteli yläkoulun ja lukion biologian ja maantiedon opettajana. Hän on ollut myös pääluottamusmies ja päätoiminen työsuojeluvaltuutettu.
Eläkkeelle hän jäi kaksi vuotta sitten 60-vuotiaana.
– Ilman muuta halusin eläkkeelle, mutta toinen puoli minusta olisi ollut valmis jatkamaankin, Uski sanoo.
Energiaa jatkamiseen olisi ollut, mutta juuri silloin olosuhteet eivät olleet suotuisimmat mahdolliset. Kunnassa oli sisäilmaongelmien hankalin parakkikouluvaihe, ja biologian ja maantiedon nuorilla opettajilla oli tiukkaa tunneista.
– Lisäksi ensimmäinen lapsenlapsi syntyi juuri kun jäin eläkkeelle. Oli työntäviä ja oli vetäviä asioita.
Eläkkeelle jäämiseen kannattaa Antti Uskin mielestä valmistautua etukäteen taloudellisesti, ja sosiaalisia suhteita on hyvä olla muidenkin kuin työkavereiden kanssa.
Eläkkeellä olo tuntuu mukavalle.
– Ruskaretket jäivät aina ennen tekemättä, joten ihan ensimmäinen asia oli kalastusretki Lappiin.
Monipuolisen kaveri- ja harrastusverkoston hankkimista hän suosittelee kaikille jo työaikana. Myös eläkkeelle jäämisen taloudelliset, sosiaaliset ja psyykkiset puolet pitäisi pohtia ajoissa.
– Antoisa mutta kuluttava opettajan työ on suunnilleen 24 tuntia vuorokaudessa -työtä. Jos sen loppumiseen ei ole varautunut, ei eläkkeellä olosta pysty nauttimaan.
Eläkkeensä suuruuteen Uski on tyytyväinen. Nettotulot tippuivat 500 euroa kuukaudessa, mutta sillä pärjää.
– Jos kesälomarahoja ei oteta huomioon, vuoden nettotulot ovat nyt 6 000 euroa pienemmät. Taloudelliseen puoleen vaikuttavat eri ihmisillä tietysti eri asiat. Jos esimerkiksi on velkaa jäljellä, tilanne voi olla aivan toinen.
Uski onkin sitä mieltä, että pientä puskuria pitäisi ryhtyä säästämään, kun on täyttänyt 50.
– Ei kuitenkaan pidä elää vain eläkettä varten. Mutta elä niin, että pystyt nauttimaan eläkkeellä olosta, Antti Uski kehottaa.