Yrittäjyyskasvatus on ollut opetussuunnitelmissa jo niin pitkään, että sen merkitys osana opetusta on selkeä ja alan toimijat opettajille tuttuja.
Opetus on tuottanut myös tulosta: Nuorten yrittäjyys ja talous -organisaation syyskuussa julkaistu tulevaisuusraportti kertoo, että nuorilla on aiempaa enemmän yrittäjyysasennetta ja kiinnostusta yrittäjyyteen.
Tällä vuosikymmenellä yrittäjyyskasvatuksen kehittämistä ovat hidastaneet sekä koronarajoitukset että opetuksen järjestäjien niukat rahat.
Lisäksi alan yhteistyökumppaneiden toiminnan muuttuessa opettajat ovat saattaneet joutua luopumaan toimivasta tavasta opettaa yrittäjyyttä ja virittämään uusia käytäntöjä.
Monissa kouluyhteisöissä yrittäjyyskasvatus elää ja voi hyvin, toisissa menestys vaihtelee, arvioi erityisasiantuntija Lauri Kurvonen OAJ:stä.
– Toteutuminen on kiinni niin kouluyhteisön kulttuurista, rehtorista kuin opettajien kokemuksistakin.
Myös Naukion yhtenäiskoulun apulaisrehtori Minna Tuukkanen Kouvolasta arvioi yrittäjyyskasvatuksen toteutuksen kouluissa hyvin eritasoiseksi.
– Itse jakaisin teeman kahteen osaan: yrittäjyyskasvatus on tiettyjä sisältöjä, mutta se on myös opetusmenetelmä.
Kymenlaakson kouluissa sisällöt ovat käytännönläheisiä: oppilaat tutustuvat yrityksiin, ammatteihin, työtehtäviin, työelämätaitoihin ja siihen, miltä elämä työpaikoilla näyttää.
Joissakin kouluissa oppilaita valmennetaan kesätöihin pohtimalla ideoita pop-up-kesäyrityksille. Vapaaehtoistyö koulun tukioppilastoiminnassa on sekin yrittäjyyskasvatusta.
Digitaalisuuden merkitys on kasvanut ja eettisyys ja vastuullisuus korostuneet.
Kymenlaaksossa yrittäjyyskasvatuksen hanketoiminta alkoi reilut 20 vuotta sitten. Yrittäjyyskasvatuksella on alueella yhteinen toimintasuunnitelma, jonka kaupungit ovat hyväksyneet osaksi koulujen toimintaa.
Tuukkasen ja Kotkan-Haminan seudun elinkeinoyhtiön Cursorin yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijan Maarit Koverolan vetämänä suunnitelma on juuri päivitetty.
– Kymenlaaksossa opettajilla alkaa olla riittävästi tietoa yrittäjyyskasvatuksesta. Silti on koko ajan tarve pitää asiaa esillä, Koverola sanoo.
Hänen mukaansa yrittäjyyskasvatus on yrittäjämäistä asennetta, talousosaamista ja tulevaisuuden työelämätaitoja.
– Nimenomaan talousosaaminen painottuu tulevaisuudessa.
Yhteiskunnallisesti yrittäjyyskasvatus tulisi Koverolan mielestä nähdä elinvoimatekijänä.
Koulujen yhteistyökumppaneilla on yrittäjyyskasvatukseen yhtä monta mallia kuin on toimijaakin.
Koulujen ja opettajien näkökulmasta saattaa näyttää, että tarjonta on päällekkäistä ja että toimijat kilpailevat keskenään. Rahoituksesta toimijat kilpailevatkin.
Asiantuntijat haluavat nostaa esiin opettajien roolin: Saavatko opsien osaamisalueet resurssia ja opettajat täydennyskoulutusta? Onko opettajilla mahdollisuutta ohjata opiskelijoita omaehtoiseen yrittäjyyteen?
– Olennaista on taata opettajille edellytykset ja mahdollisuudet tehdä yhteistyötä yritysten ja yrittäjyyskasvatusta edistävien järjestöjen kanssa, OAJ:n Kurvonen sanoo.
Käytännössä tämä tarkoittaa etenkin sitä, että opettajat voivat varata yrittäjyyskasvatukseen työaikaa, käytettävissä on opetusmateriaaleja ja että oppilaille järjestyy kuljetukset yritys- ja muihin vierailuihin.
Yrittäjyyskasvatuksen nykyiset linjaukset ovat vuodelta 2017. Nyt 2020-luvulla yhteiskunnan ja työelämän muuttuessa kehitystarpeet ovat taas uudenlaisia.
– Esimerkiksi digitaalisuuden merkitys on kasvanut ja eettisyys ja vastuullisuus korostuneet, Kurvonen listaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on päivittää yrittäjyyskasvatuksen linjaukset. Kurvosen mainitsemien tavoitteiden lisäksi nyt peräänkuulutetaan arjen taloustaitoja.
Kurvonen on mukana työryhmässä. Hänen mukaansa linjauksilla halutaan rakentaa nuorille yhdenvertaista oppimispolkua yrittäjämäiseen toimintaan sekä tukea mahdollisuuksia yrittäjyyteen.
– Aikuiselle yrittäjyys voi puolestaan tarjota mahdollisuuden astua uudelle uralle tai takaisin työelämään. Tätä voidaan tukea yrittäjyyskasvatuksella.
Yksin ei tarvitse yrittää
- Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisverkoston eli Yes-verkoston tehtävä painottuu oppilaitosten ja kuntien yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen ja yrittäjämäisen toimintakulttuurin rakentamiseen.
- Nuorten yrittäjyys ja talous Nyt kertoo edistävänsä lasten ja nuorten talous-, työelämä- ja yrittäjyystaitoja elämyksellisten oppimiskokemusten avulla.
- Yrityskylä on Nytiin yhdistyneen Tat-järjestön kehittämä. Nykyisin Nyt-järjestöllä on Yrityskyliä 14 paikkakunnalla.
- Pitkäikäisin toimija yrittäjyyskasvatuksessa on edelleen toimiva 4H-liitto. Sen nykyinen toiminnanjohtaja Tomi Alakoski on ollut kehittämässä Yrityskylän toimintamallia.
Korjattu 29.10.2025 klo 16.15: Yrityskylän kehittäjäksi Tat ja oikaistu tieto Yrityskylien määrästä.
Mitä on yrittäjyyskasvatus?
Opetushallituksen määritelmän mukaan yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on muun muassa lisätä yrittäjyysasennetta, kehittää yrittäjyyteen liittyviä tietoja, taitoja ja valmiuksia ja aikaansaada uutta yrittäjyyttä. Toteutustavoissa kannustetaan toiminnallisuuteen ja kokeiluihin.
Yrittäjämäiset valmiudet tarkoittavat esimerkiksi luovuutta, aloitteellisuutta, vastuun ottamista ja kykyä ymmärtää taloutta.
Perusopetuksen ops-perusteisiin yrittäjyys on sisällytetty yhdeksi laaja-alaisista osaamisalueista, nimeltään työelämätaidot ja yrittäjyys.