Voisi olettaa, että kun opiskelijat tulevat korkeakouluun, he osaisivat käyttää esimerkiksi Wordia tai Power Pointia, mutta näin ei välttämättä ole. Saattaa olla, että opiskelija ei osaa myöskään lisätä sähköpostiin liitettä, lehtori Marika Leppänen Turun ammattikorkeakoulusta kertoo.
Lisäksi opiskelijoita pitää ohjeistaa aiempaa tarkemmin. Kirjoitustaidon heikkeneminen ilmenee vaikeuksina kirjoittaa opinnäytetöitä. Opettajien aika menee yhä useammin opiskelutaitojen kertaamiseen.
Samaan aikaan hallitus haluaa nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuutta Suomessa. Ammatti- korkeakouluille asetetut tavoitteet tutkintomääristä ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodesta 2011.
Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus on kuitenkin laskenut yli 200 miljoonalla eurolla.
Tiedot käyvät ilmi Kiviä ja keitaita -tutkimussarjasta, jonka Haaga-Helia-ammattikorkeakoulu on tuottanut OAJ:n kanssa.
– Vähemmällä pitää saada aikaan enemmän, yliopettaja Hannu Kotila Haaga-Heliasta tiivistää.
Kotila oli mukana koostamassa tutkimussarjan neljättä osaa siitä, millä tavalla suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat muuttuneet viidentoista vuoden aikana.
Oppilaitosten taloudellinen tilanne on ajanut säästötoimiin, jotka ovat vähentäneet opetukseen käytettävää resurssia eli aikaa. Opettajat tekevät myös enemmän hallinnollista työtä, joka aikaisemmin kuului korkeakoulupalveluille. Samaan aikaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa on kasvatettu.
– Niukkenevat resurssit, työn pirstaloituminen ja digitalisaatio ovat muuttaneet opettajien työnkuvia, mikä puolestaan on heikentänyt opettajien työssäjaksamista, Kotila sanoo.

Taustojen huomioiminen vaatii luovuutta
Marika Leppänen opettaa hoitotyön perusteita, lääkehoitoa ja nestehoitoa ensimmäisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijoille. Lisäksi hän pitää muutamia syventäviä kursseja.
Opiskelijoiden tausta on kirjavaa. Monet opiskelijat ovat jo lähihoitajia, ja heillä on paljon ammatillista osaamista mutta ei välttämättä akateemisia taitoja. Lukiopohjalta tulevilla opiskelutaidot ovat yleensä hallussa mutta itse ala on vieraampi.
Toisella asteella opiskelija on saattanut saada paljon tukea opintoihinsa, mutta ammattikorkeakoulussa ryhmäkoot voivat olla paljon isompia.
Erilaisten taustojen huomioiminen vaatii opettajalta paljon luovuutta.
– Esimerkiksi ryhmäjaoissa saatan yhdistellä lukiotaustaisia ja ammattikoulutaustaisia samaan ryhmään, jolloin he voivat tukeutua toisiinsa, Leppänen sanoo.
Perusrahoitus on laskenut yli 200 miljoonalla eurolla.
Myös vieraskielisten opiskelijoiden osuus on melko suuri. Vieraskielisten tutkinto- ja polkuopiskelijoiden osuus Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutuksessa on noin 17 prosenttia. Kaikilla ei välttämättä ole riittävää suomen taitoa opiskeluun.
Turussa vieraskieliset voivat opiskella ryhmissä, joissa käytetään selkokieltä oppimisen tukena.
Monilla kursseilla suositaan myös yhteisopetusta. Leppäsen mukaan se on ollut hyvä ratkaisu.
– Meillä saattaa olla samalla kurssilla kaksi tai kolme opettajaa, jolloin ei tarvitse jäädä yksi miettimään.
Leppäsen mukaan sairaanhoitoalan opettamisen hyvä puoli ammattikorkeakoulussa on, että ala on monipuolinen ja opettaja pääsee kehittämään osaamistaan jatkuvasti.

Matematiikassa kerrataan peruskoulun asioita
Aika, joka yhdellä kurssilla on käytettävissä, on vähentynyt merkittävästi. Vähemmässä ajassa pitäisi käsitellä sama oppimäärä kuin ennen, kertoo lehtori Jukka Suominen Tampereen ammattikorkeakoulusta.
Samaan aikaan ryhmäkoot ovat kasvaneet.
– Yhtälö on mahdoton.
Suominen opettaa matematiikkaa suomeksi muun muassa sähköalan opiskelijoille ja englanniksi ympäristötekniikan sekä tekstiili- ja materiaalitekniikan opiskelijoille.
Opetuksessa joudutaan Suomisen mukaan yhä useammin kertaamaan yläkoulussa opetettuja asioita.
– Vielä vuosituhannen vaihteessa opetin vaativampaa matematiikkaa teknikoille kuin mitä insinööreille ehditään nykyään käymään läpi.
Opettaja on puun ja kuoren välissä. Opiskelijoille pitäisi taata riittävä osaaminen, mutta aikaa on niukemmin. Helppoa tietä tilanteen korjaamiseen ei hänen mukaansa ole.
– Jos resurssit saadaan peruskoulussa kuntoon, niin kestää noin 15 vuotta ennen kuin muutos näkyy ammattikorkeassa.
Opettaja on puun ja kuoren välissä.
Kansainvälistyminen tuo amkeihin omat vaikeutensa. Suominen opettaa osaksi englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa kansainvälisiä opiskelijoita. Monella ei ole hänen mukaansa korkeakouluvalmiuksia.
– Suhtaudun kansainvälistymiseen myönteisesti, ja Suomi tarvitsee työvoimaa. Ongelmana on, että osalla opiskelijoista on aivan liian heikot matemaattiset taidot vaikka paperilla ne ovatkin kunnossa.
Koska yleinen taso on niin matala, opiskelijan täytyy opiskella ahkerammin, jotta hän pääsisi samalle tasolle kuin suomenkieliset.
Nykyinen rahoitusmalli suosii määrää laadun kustannuksella, joten opettajalla saattaa olla paine laskea rimaa entisestään, Suominen arvelee.
Tänä syksynä Suomisella alkoi 27. opetusvuosi. Hän ei olisi viihtynyt työssään näin kauan, ellei hän näkisi siinä myös paljon hyvää.
– Meillä on kuitenkin vielä suuri vapaus suunnitella omaa opetusta ja toteuttaa sitä. Jos opetus olisi kahlittu tosi tiukasti, niin kyllä se veisi osan työn ilosta pois.

Toimivassa hanketyössä voittavat kaikki
Opetuksen ja tki-työn yhdistelmä on ammattikorkeakoulujen vahvuus, ajattelee Lapin ammattikorkeakoulun lehtori Petra Paloniemi.
– Olisi hirveä sääli, jos nämä erotettaisiin toisistaan. Myös opiskelijoiden kannalta. Hankkeet mahdollistavat opiskelijoille verkostoitumista ja yhteistyötä yrityksien kanssa.
Paloniemi opettaa matkailualaa englanninkielisessä ohjelmassa. Hieman yli puolet hänen työajastaan kuuluu tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan hankkeissa.
Paloniemi ei kuitenkaan haluaisi keskittyä pelkästään tki-työhön.
– Opettaminen on minulle tärkeää ja koen, että hankkeissa voin olla enemmän kiinni ihan tämän hetken ilmiöissä. Pystyn myös jakamaan niistä uutta tietoa suoraan opiskelijoille.
Paloniemellä on työn alla hanke, joka liittyy vastuullisen luksusmatkailun kehittämiseen Lapissa. Hankkeeseen osallistuu kansainvälisiä opiskelijoita Saksasta ja Hollannista.
Opiskelijat suunnittelevat uusia matkailuelämyksiä valituille kohderyhmille palvelumuotoilumenetelmällä.
– Näen, että siinä on win-win-tilanne, eli opiskelijat saavat eteensä mielenkiintoisen tosielämän tapauksen ja hankkeessa mukana olevat toimijat uusia ideoita.
Työelämä houkuttaa matkailualan opiskelijoita usein jo kesken opintojen.
Lapissa alueellisena haasteena on se, että nuoret muuttavat opiskelemaan isompiin kasvukeskuksiin. Paikallisen ammattikorkeakoulun pitää miettiä, miten se saisi nuoret jäämään.
Paloniemen mukaan Lapin opettajia puhututtaa tällä hetkellä myös opiskelijoiden hyvinvointi ja sitoutuminen opintoihin. Työelämä houkuttaa matkailualan opiskelijoita usein jo kesken opintojen.
Ratkaisu on ollut lähiopetuksen lisääminen ja keskittäminen.
Matkailualalla lähiopetus on keskitetty alkuviikkoon maanantaille, tiistaille ja keskiviikolle. Loppuviikosta on paikkaan sitomatonta opiskelua.
– Se on ollut hyvä järjestely. Opiskelijat arvostavat lähiopetusta ja pitävät sitä tärkeänä, mutta mukana on myös joustoa.
