Hyppäsin liikkuvaan junaan kesken lukuvuoden. Silloin mentorointi oli kultaakin kalliimpaa, ja lisäksi sain tukea omasta aineryhmästäni, Sofia Rif sanoo.
Rif aloitti työt Aurinkokiven koulussa vastavalmistuneena kemian opettajana kaksi ja puoli vuotta sitten.
Hän pääsi heti aineenopettajien mentorointiryhmään, joka kokoontuu 4–5 kertaa vuodessa kaksi tuntia kerrallaan.
Mentoroitavat osallistuvat tapaamisiin ys-ajalla. Ryhmää vetää kaksi mentoria, joiden kanssa mentoroitavat juttelevat opettajaksi kasvamisesta ja arjen pulmatilanteista.
Ryhmässä puhutaan myös ajankohtaisista aiheista. Esimerkiksi arviointi nousee keskusteluun, kun lukuvuositodistusten tekeminen lähestyy.
Puhumisen lisäksi mentoroitavat käsittelevät aiheita toiminnallisesti muun muassa kirjallisen pohdinnan, piirtämisen tai tunnekorttien avulla.
Rifin mentoriryhmän ykkösaiheena on ollut työn rajaaminen.
– Luokanvalvojana minulle meinasi aluksi tulla kädetön olo, kun tuntui, etten pysty auttamaan riittävästi oppilaiden asioiden ratkaisemisessa.
Rif kertoo saaneensa mentoreiltaan vahvistusta siihen, että hän on tehnyt voitavansa.
– Elämä vain on sellaista, että joskus ongelmatilanteet jatkuvat pitkään.
Aurinkokiven opinto-ohjaaja Sanna Puputti on mentoroinut Rifiä myös kahden kesken. Tuolloin he käsittelivät oppilaspalaverien pitämistä.
– Olin itse mukana palavereissa opon roolissa, ja siinä tarjoutui mahdollisuus antaa Sofialle konkreettista, kannustavaa palautetta, Puputti sanoo.
Hänen mielestään mentorointi auttaa uutta opettajaa tunnistamaan ja hyväksymään rajansa. Mentoroinnin tulokset näkyvät silloin, kun uusi opettaja ei istu enää viiden jälkeen koulussa.
Mentoroitavat osallistuvat tapaamisiin ys-ajalla.
Vantaa aloitti mentorointimallinsa kokeilun Aurinkokiven koulusta. Tuhannen oppilaan oppilaitoksessa uusia opettajia ja pitkäaikaisia sijaisia riittää mentoroitavaksi.
Malli on Aurinkokivessä käytössä jo kolmatta vuotta ja se on vakiintunut osaksi muidenkin Vantaan koulujen toimintaa. Tänä syksynä mukana on kaupungin 45 peruskoulusta 25.
Vantaan tavoitteena on saada vähintään yksi mentori jokaiseen peruskouluun. Aurinkokivessä on viisi mentoria.
Mallin leviämistä on vauhdittanut kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen OVTES:n sopimusmuutos, joka mahdollistaa opetustuntien korvaamisen mentorointi- tai tutorointitunneilla.
– Tämä muutos oli tosi odotettu. Se loi rakenteen koko mentorointitoiminnalle, Vantaan perusopetuksen aluepäällikkö Johanna Honkanen sanoo.
Mentoroinnista ei makseta erillistä palkkiota, vaan se korvataan työaikajärjestelyin. Mentori voi vaihtaa opetustunnin mentorointiin. Mentoroitava puolestaan voi laskea mentorointiajan vuosittaiseen ys-aikaansa.
Mentorit käyttävät pääsääntöisesti mentorointiin yhden vuosiviikkotunnin ja isommissa kouluissa kaksi vuosiviikkotuntia.
Lisäksi mentorit saavat Metropolia-ammattikorkeakoulussa yhden päivän vertaismentorikoulutuksen.
Mentoreiden ohjaajana toimii kaksi vastuumentoria, ja Sanna Puputti on heistä toinen.
Vastuumentorit kokoavat kaikki kaupungin mentorit tapaamisiin, joissa keskustellaan toiminnan sujumisesta, jaetaan kokemuksia ja tarjotaan lisätukea.
– Nämä tapaamiset täydentävät lyhyttä koulutusta, Puputti sanoo.
Rehtorit valitsevat koulunsa mentorit. Valintaan vaikuttaa muun muassa opettajan kokemus, osaaminen, halu tukea kollegoita ja työn kuormitustilanne.
Puputti kertoo saavansa mentorin tehtävästä tuoreita näkökulmia koulutyöhön.
– Emme ole asiantuntijoita, jotka sanovat, miten asiat kannattaa tehdä. Ideana on keskustella ja jakaa ajatuksia.
Kieltenopettaja ja mentori Laura Korhosen mielestä mentorointiin osallistuminen sitouttaa uudet opettajat työpaikkaan ja tutustuttaa heidät työyhteisöön.
– Mentorointi on myös rekrytointivaltti, joka on houkutellut meille uusia opettajia töihin, Korhonen sanoo.
Olen saanut paljon käytännön neuvoja ja päässyt keskustelemaan samassa tilanteessa olevien kollegojen kanssa, Sofia Rif kertoo.
Hän haluaa jakaa oppimaansa eteenpäin. Työyhteisön kehittäminen kiinnostaa, ja joku päivä hän saattaa ryhtyä mentoriksi itsekin.
Rif kertoo kannustaneensa viime keväänä uutta kollegaansa luottamaan itseensä oppilaiden arvioinnissa.
– Muistan hyvin, miten jännittävää oli tehdä Wilmaan ensi kertaa arviointeja. Sanoin kollegalleni, että tässä vaiheessa ei kannata enää ruveta epäilemään omia arvioita, jotka pohjaavat oppilaalta vuoden mittaan kerättyihin näyttöihin.