Hävetti ja pelotti. Nämä tunteet olivat pinnalla, kun pintakäsittelyalan lehtori Markku Järvenpää aloitti viime syksynä työkokeilun pitkän sairausloman jälkeen.
Kun koiralla on kipuja, se saattaa vetäytyä omiin oloihinsa sairastamaan. Järvenpää kuvailee poteneensa samanlaista olotilaa palatessaan sairauslomalta takaisin töihin viime syksynä.
Järvenpäälle tehtiin vuoden 2022 elokuussa elinsiirto pitkän sairastelujakson päätteeksi. Kahden vuoden sairausloman jälkeen lääkäri näytti vihreää valoa töihin palaamiselle.
Järvenpää aloitti työkokeilun, jonka tarkoitus oli mahdollistaa siirtymä takaisin entisiin töihin Oulun seudun ammattiopistoon. Töihinpaluusuunnitelma laadittiin yhdessä työnantajan kanssa.
Työkokeilu kesti puoli vuotta, joista ensimmäiset kolme kuukautta Järvenpää työskenteli kahtena päivänä viikossa. Sen jälkeen työpäiviä lisättiin kolmeen.
– Kerran viikossa pidettiin esihenkilön kanssa juttutuokio, jossa hän kyseli miten on mennyt.
Henkinen tuki jäi puuttumaan
Työkokeilu tuntui Järvenpäästä nöyryyttävältä. Vuodesta 1986 pintakäsittelyalalla työskennellyt Järvenpää käveli opiskelijaryhmän ja sairausloman aikana palkatun uuden opettajan mukana työmailla.
– Tuntui että olin riesana vaan. Yritin siinä sitten suullisesti jotain ohjeistaa, mutta eihän se ole sama kuin näyttää, miten jokin työvaihe tehdään.
Järvenpäälle jäi tunne, että työkokeilun aikana työnantaja teki kaikki lakisääteiset asiat, mutta ei yhtään enempää. Työterveysneuvottelut, kaikki kolme, hoidettiin asiallisesti.
Työterveysneuvottelujen tarkoitus on tukea työntekijän töihinpaluuta sovittamalla työtä hänen työkykyynsä. Neuvottelupöydässä istuvat työntekijä, esihenkilö ja työterveyshuollon edustaja. Lisäksi neuvotteluun voi osallistua esimerkiksi työsuojeluvaltuutettu.
– Esihenkilökysely tuli sähköpostiin kerran viikossa keskiviikkona, niin kuin pitääkin.
Kyselyssä työntekijältä tiedustellaan mielipidettä työnjohtamisesta ja kehittämiskohteista.
Järvenpää tietää, että virallisesti prosessista ei löydy mitään moitittavaa.
– Enkä minäkään tässä ketään moiti. Mutta henkinen tuki siinä prosessissa jäi kyllä kokonaan puuttumaan, tosin en sellaista osannut silloin pyytääkään.
Yhteisymmärryksessä eläkkeelle
Työsuojeluvaltuutettu Tuovi Pasma oli mukana Järvenpään työterveysneuvotteluissa kahtena kertana. Pasman mukaan työnantaja on aika neuvoton, jos vanhaan työhön ei voi enää terveyssyistä palata eikä uutta työkykyyn soveltuvaa tehtävää ole.
– Työnantajalle tulee kalliiksi, jos työntekijä jää työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeelle ennenaikaisesti. Sen takia tässäkin tapauksessa kaikki voitava tehtiin.
Pasman mukaan uutta toimenkuvaa mietittiin, mutta Järvenpään mielestä sopivaa ei löytynyt.
– Yhteisymmärryksessä todettiin työkyvyttömyyseläkkeen olevan paras ratkaisu.
Järvenpäällä itsellään ei ollut selkeää kuvaa siitä, mitä uusi työnkuva voisi mahdollisesti pitää sisällään. Siihen hän olisi kaivannut enemmän konkreettista apua työnantajalta.
– Aika lyhyessä ajassa olisi pitänyt hoitaa itsensä työkykyiseksi ja miettiä vielä uutta työnkuvaa.
Työterveysneuvottelujen fokus oli Järvenpään mielestä vain siinä, miten hän voisi jälleen palvella työnantajaa.
– Eikö sillä ole mitään merkitystä, miten työntekijä itse jaksaa siinä työssä?
Järvenpää ajatteli, että ehkä asioiden kuuluu vain mennä näin.
– Ehkä sitten tuli oltua vain hiljaa.
On yleinen harhaluulo, ettei työnantaja saisi tiedustella työntekijän vointia.
Laki määrää: työntekijästä täytyy välittää
Aina ei kannata olla vain hiljaa, neuvoo OAJ:n juristi Sari Innanen.
Hän ei ota kantaa suoraan Järvenpään tapaukseen. Yleisesti hän neuvoo opettajia huolehtimaan, että oma oikeusturva ja oikeudet toteutuvat pitkältä sairauslomalta palatessa. Apua ja konsultaatiota saa esimerkiksi työsuojeluvaltuutetulta tai OAJ:n juristeilta.
Sen verran Innanen kuitenkin viittaa Järvenpään kokemuksiin, että juuri tällaisten tapausten takia työturvallisuuslakia täsmennettiin kesällä 2023. Keskeisenä tavoitteena oli edistää yli 55-vuotiaiden työssäjaksamista ja pidentää heidän työuriaan.
Innasen mukaan yleinen harhaluulo on, että työnantaja ei saisi tiedustella työntekijän vointia sairausloman tai työkokeilun aikana. Asia on oikeastaan juuri päinvastoin.
– Lähtökohta laissa on, että työnantajan tulee olla aktiivinen ja aloitteellinen, kun aletaan pohtia työkyvyn varhaisen tuen käytäntöjä.
Sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain säännöksiin on kirjattu aiempaa varhaisempi puuttuminen pitkittyviin työkyvyttömyyksiin. Käytännössä puhutaan 30-60-90-säännöstä.
Kun työntekijä on ollut töistä pois 30 päivää, on työnantajan velvollisuus ilmoittaa siitä työterveyshuoltoon.
Seuraava steppi on 60 päivää. Kelasta on haettava sairauspäivärahaa kahden kuukauden kuluttua työkyvyttömyyden alkamisesta. Kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivää, tulee työkyvyn arviointia koskeva lääkärinlausunto toimittaa Kelaan.
Työhönpaluuprosessissa pitkän sairausloman jälkeen tulee tehdä kaikki mahdollinen.
– Laki siis velvoittaa siihen. Kyse ei ole työnantajan valinnasta, Innanen sanoo.
Hän kuitenkin ymmärtää, miksi työnantaja ei usein uskalla ehdottaa työntekijälle vaikkapa psykologilla käyntiä.
Työpaikan olosuhteet tunteva työterveyslääkäri arvioi työntekijän jäljellä olevaa työkykyä suhteessa työtehtäviin. Tämän jälkeen työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto yhdessä selvittävät työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssään.
– Toimiva ja luottamuksellinen yhteistyö on kaiken ydin, Innanen tähdentää.
Mikään ei kuitenkaan estä työnantajaa ohjaamasta työntekijää hakemaan apua ja tukea työterveydestä. Työntekijältä saa kyllä kysyä, miten voisi olla avuksi.
Järvenpään mukaan hänelle ei ehdotettu psykologia työterveydessä eikä työnantajan puolelta.
– Kyllä se on työterveyden tehtävä, ja siksi Markunkin tapauksessa hänet ohjattiin sinne, Pasma kommentoi.
Henkinen tuki jäi puuttumaan, tosin en sellaista osannut pyytääkään.
Tarvitaanko minua enää?
Järvenpää tuli lopulta itse johtopäätökseen, että paluuta vanhaan työhön ei enää ole. Hänellä itsellään ei ollut ajatusta siitä, millainen uusi työnkuva voisi olla. Siihen hän olisi kaivannut sparrausta työnantajalta.
– Jos minulle olisi syntynyt tunne, että minua tarvitaan vielä, olisin ollut valmis kokeilemaan jotain toistakin työnkuvaa.
Kun Kevan päätös varhennetusta sairauseläkkeestä tuli helmikuussa alle viikossa hakemuksen lähettämisestä, päätti Järvenpää heittää maalitelan tiskiin.
Nyt tuoreena sairauseläkeläisenä 58-vuotias Järvenpää ei enää tao päätään seinään sinnitelläkseen työelämässä, vaan nyt on aikaa hakata rumpuja. Musiikkiharrastus pitää mielen virkeänä. Järvenpää pitää myös viikoittain bänditreenejä nuorille muusikonaluille.
Hän pohtii, olisiko itse voinut tehdä työkokeilunsa aikana jotain toisin.
– Olisin voinut olla avoimempi ja puhua enemmän tunteistani ja huolenaiheista työnantajalle.
Opettaja-lehti pyysi kommenttia Markku Järvenpään esihenkilöltä, Osaon Haukiputaan yksikön koulutuspäälliköltä Titta Koskelalta. Tietoturvasyistä hän ei voi kommentoida Järvenpään tapausta suoraan.
Yleisellä tasolla Koskela kuitenkin toteaa, että työnantaja toivoo aina työntekijän voivan palata takaisin aikaisempaan työhönsä. Jos se ei ole mahdollista, yritetään etsiä jokin uusi, sopivampi työtehtävä.
– Työntekijää myös tuetaan ja perehdytetään työtehtäviin ja työyhteisöön mukaan pääsemisessä. Esihenkilön lisäksi työkokeilija saa tukea muun muassa työsuojeluvaltuutetulta, henkilöstöhallinnolta ja työterveydestä.