4 osiota ja 7 liitettä – miten ovtes on saanut muotonsa ja mihin se on menossa?

Miten ovtes rakentuu? Mihin opettajien palkat ja työajat perustuvat, miksi ne poikkeavat toisistaan ja mihin suuntaan niitä kannattaisi neuvotella?

Miksi niin monta osiota ja liitettä?

Kuntien opetusalan henkilöstön virka- ja työehtosopimus ovtes on kuin suuri perhe. Siinä on neljä osiota ja seitsemän liitettä. Niissä on määritelty kullekin opettajaryhmälle omat ehtonsa, esimerkiksi taiteen perusopetuksen opettajille ja peruskoulun opettajille omansa.

Ovtes on muovautunut pitkän ajan kuluessa. Matkan varrella sen osioita ja liitteitä on osittain yhdenmukaistettu, kun koulutusmuodot, opettajan työ ja lait ovat muuttuneet.

Peruskoulun ja lukion opettajien palkka ja työaika perustuvat opetusvelvollisuuteen. Opv-malli juontuu vanhasta kansakoulusta, oppikoulusta ja lukiosta.

– Opettajien työ on ajan myötä muuttunut, ja aika ajoin herää keskustelua siitä, vastaavatko perusopetuksen ja lukion opettajien sopimusmääräykset enää kaikilta osiltaan tämän päivän tarpeita, OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos kertoo.

 

Onko opv-malli oikeudenmukainen?

Peruskoulussa ja lukiossa opettajan opetusvelvollisuus riippuu pääosin siitä, mitä oppiaineita hän opettaa. Luokanopettajan opetusvelvollisuus on 24 tuntia, kun taas äidinkielenopettajalla se on peruskoulussa 18 ja lukiossa 16 tuntia viikossa.

Oppituntien lisäksi opettajilla on huomattava määrä oppitunnin ulkopuolisia tehtäviä.

– Opv vaihtelee, koska eri opetusaineisiin katsotaan sisältyvän enemmän esi- ja jälkityötä, Petri Lindroos kertoo.

Kaikki eivät pidä opetusvelvollisuuksiin perustuvaa järjestelmää reiluna. Muutosta tilanteeseen tahtovat erityisesti opettajat, joilla opetustunteja on eniten.

Monet opettajat ovat sitä mieltä, että oppituntien valmistelua ja jälkityötä on nykyään kaikissa oppiaineissa kaikilla opettajilla lähes yhtä paljon. Myös oppituntien ulkopuolisen työn määrä, kuten arviointi, kotien kanssa tehtävä yhteistyö, tiimityön suunnittelu ja tukitoimien kirjaaminen, on kasvanut eikä kasvulle näytä tulevan loppua.

Lindroos sanoo, että opv-järjestelmä tunnistaa huonosti muun kuin opetustyön. Järjestelmää pitää kehittää.

 

Miksi ammatillisilla on erilainen työaikamalli?

Ammatillisille opettajille on ovtesissa yksi yhteinen osio C. Heillä on käytössään työaikamalli, jossa opettajalle varataan tietty tuntimäärä työaikaa vuodessa ja siihen sisältyvät kaikki työtehtävät.

Amisreformissa maan hallitus pisti toisen asteen ammatillisen koulutuksen uusiksi. Koulutusta yhdenmukaistettiin, eikä aikuisten koulutusta ole enää erikseen. Laissa puhutaan nyt opiskelijan oikeudesta opetukseen ja ohjaukseen, eikä siinä mainita sanaa oppitunti.

Opetus amiksissa on siirtynyt entistä enemmän työpaikoille. Opettaja käyttää aikaisempaa isomman osan työajastaan opiskelijan yksilölliseen tukemiseen, työssäoppimisen ohjaamiseen ja osaamisen tunnistamiseen.

– Sopimusten on vastattava työtä ja sen rakenteita. Ammatillisten oppilaitosten vuosityöaikasopimus syntyi kalkkiviivoilla, kun laki muuttui. Silloin sopimukseen jäi kehitettävää. Viime kierroksella sopimusta parannettiin merkittävästi, ja työtä riittää edelleen, OAJ:n neuvottelupäällikkö Markku Perttunen sanoo.

Vuosityöaikamallia on kokeiltu myös joissakin peruskouluissa. Kokeilut ovat kuitenkin niin vähäisiä, että niistä ei Petri Lindroosin mukaan voi vetää yleisiä johtopäätöksiä.

OAJ:n valtuusto on valtuuttanut järjestön sopimusedunvalvonnan hakemaan elementtejä työaika- ja palkkausjärjestelmien kehittämisen jatkotyölle.

 

Miten ovtesiä pitäisi kehittää?

Tulevissa sopimuksissa pitäisi OAJ:n neuvottelujohtajan mielestä pystyä ennakoimaan, miltä opettajan työ näyttää kymmenen ja kahdenkymmenen vuoden kuluttua.

– On osattava katsoa tämän päivän yli kauas tulevaisuuteen, koska sopimukset muuttuvat hitaasti. Tärkeintä on, että työkuorma pysyy kohtuullisena ja että työstä saa asianmukaisen palkan, Petri Lindroos sanoo.

Ovtesiä kehitettäessä OAJ:n pitää jatkuvasti skannata, mihin suuntaan koulutusjärjestelmä muokkautuu.

 

Milloin on seuraava tsekkauspiste?

Ovtes on luupin alla aina, mutta erityisesti silloin, kun sopimuskausi vaihtuu. Seuraava tarkastuspiste on kevään 2022 neuvotteluissa. OAJ on Lindroosin mukaan valmis taistelemaan sen eteen, että sopimusta kehitetään edelleen.

OAJ:n tavoitteena on luonnollisesti saada palvelussuhteen ehdot sellaisiksi, että ne ovat kaikille opettajille oikeudenmukaiset ja vastaavat opettajan työn nykyvaatimuksia. Parannuksia ei voi kuitenkaan tehdä kenenkään toisen kustannuksella tai heikentämällä jonkun toisen ryhmän palvelussuhteen ehtoja.

Tavoitteena on oikeudenmukaiset ja tämän päivän arkea vastaavat työehdot.

Sekin pitää muistaa, että neuvottelupöydässä on aina kaksi osapuolta ja työnantajallakin on omat tavoitteensa. Parannuksia sopimusehtoihin ei saada ilmaiseksi. Neuvottelu on kaupankäyntiä. Muutoksista pitää maksaa, ja suuret muutokset vastaavasti maksavat enemmän. Tämä tarkoittaa joko vastaantuloa työnantajan ehdotuksiin tai työtaistelutoimia.

– Viime kierroksilla niin sanotut yleiseen linjaan perustuvat palkankorotukset ovat olleet melko matalia. Isot muutokset eivät tule ilman painostusta, Lindroos sanoo.

Työnantajan näkökulmasta koskaan ei ole oikea hetki korottaa opettajien palkkoja. Lindroos muistuttaa, että kyse on aina arvovalinnoista.

– Viimeistään korona on osoittanut, miten merkityksellistä opettajien työ on koko Suomelle. Työnantajien on ymmärrettävä, että palkkaukseen ja työaikaan on osoitettava rahaa, jotta opettajat voivat tehdä työtä uupumatta siten kuin nykypäivä edellyttää.

 

Vakaopet mukaan syksyllä

  • Kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen, ovtesin, piirissä on OAJ:n jäsenistä yli 60 000 eli reilu puolet. Tästä sopimuksesta neuvottelee OAJ. Nykyinen ovtes on voimassa 28.2.2022 saakka.
  • 45 000 eli valtaosa ovtesin piiriin kuuluvista opettajista työskentelee peruskouluissa. Lukioissa työskentelee 5 900 opettajaa ja ammatillisissa oppilaitoksissa noin 10 000 opettajaa.
  • Syyskuun alussa joukko kasvaa, kun ovtesiin siirtyy 14 000 varhaiskasvatuksen opettajaa.