Peruskouluissa pitää siirtyä korjaamaan aikuisten tapaa toimia oppimisorganisaatiossa.
Yliopistojen kasvatustieteellisissä tiedekunnissa ja peruskouluissa uskotaan pedagogian ja kasvatustieteen kaikkivoipaisuuteen. Tämä uskomus estää koulujen kehittymisen.
On aika käsittää peruskouluyksikkö organisaationa, jonka systeeminen muutos tarvitsee vahvaa tietämystä johtamisesta ja palveluntuotannon hallinnasta.
Peruskoulu on myös paljon enemmän kuin lakisääteinen palvelu, ja siten vaikuttavaa toimintaa ei voi rakentaa lakipykäliä tuijottamalla.
Peruskoulun kehittäminen on nykyisin etupäässä hankeperusteista.
Rahoitusta haetaan koulun ulkopuolelta määritettyihin hankkeisiin.
Olen ainakin pariin otteeseen viestittänyt Opetushallitukselle, että rahoitusta pitäisi saada koulun määrittelemän kehittämishankkeen toteuttamiseen.
Kehittämishankkeen tulee olla kokonaisvaltainen ja systemaattinen. Toiminnan muuttaminen tulee kohdistua aikuisten tekemiseen.
Oppimisen tuen uudistus on tulollaan. Uudistuksen vaikutus riippuu siitä, yritetäänkö peruskouluyksiköissä palvelumuotoilla toimintaa lain vaateiden näköiseksi vai kehitetäänkö toimintakulttuuria vaikuttavuuden saavuttamiseksi.
Lähtötilanne on haastava, sillä resurssien ja tehtävien ohjaamisessa on selkeästi puutteita.
Nyt pitäisi ymmärtää, mitä todella tarkoitetaan Opetushallituksen 1.8.2025 voimaan tulevien perusteiden tekstillä: ”Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt edellyttävät perusopetuksen kokonaisuuden tavoitteellista ja suunnitelmallista johtamista, arviointia ja kehittämistä”.
Vesa Kela, matematiikan lehtori ja yrittäjä Eduvalmennuksessa