Olli Luukkainen: Mistä oli kyse kiistassa irtisanomislaista?

12.11.2018

Kiista pienten yritysten työntekijöiden irtisanomissuojasta ratkesi lopulta kolmikantaisen valmistelun tuloksena. Mielivaltaiset irtisanomiset ovat jatkossakin kiellettyjä.

Kulisseissa OAJ haki aktiivisesti ratkaisua kiistaan ja esitti siihen matkan varrella useita erilaisia malleja. Samalla kolmikantainen työskentely palasi työmarkkinoita ja työelämää koskevien asioiden valmistelutavaksi. Se on tämän prosessin yksi tärkeimmistä tuloksista, ellei peräti tärkein.

 

Maan hallituksen suunnitelma heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa olisi asettanut työntekijät eriarvoiseen asemaan yrityksen koon perusteella. OAJ:n jäsenistä heikennys olisi osunut naisvaltaisimpaan ryhmään. OAJ vastusti hallituksen suunnitelmaa.

Hallituksen tavoitteena oli lakimuutoksella helpottaa yritysten mahdollisuuksia palkata lisää työvoimaa. Mielestämme muutos olisi päinvastoin heikentänyt erityisesti pienten yritysten mahdollisuuksia rekrytoida osaavia työntekijöitä. Se olisi riski erityisesti niillä aloilla, joilla on jo nyt pulaa osaajista, kuten varhaiskasvatuksessa.

Jo elokuussa OAJ:n hallitus linjasi, että mikäli Sipilän hallitus ei peru suunnitelmaansa, OAJ alkaa valmistella järjestöllisiä toimia.

Alkuperäinen suunnitelma oli heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa alle 20 hengen yrityksissä. Myöhemmin hallitus muutti esitystään koskemaan alle 10 hengen yrityksiä. Tätäkään esitystä OAJ ei voinut hyväksyä.

Kolmikantainen työskentely palasi työmarkkinoita ja työelämää koskevien asioiden valmistelutavaksi.

OAJ:n jäsenistöstä työsuhdeturvan heikentäminen olisi koskenut vain pientä osaa: lähinnä varhaiskasvatuksen opettajia ja päiväkodinjohtajia pienissä päiväkotiyrityksissä, pienten musiikkiopistojen opettajia ja joitakin opettajia ammatillisessa koulutuksessa. Jokainen jäsen on kuitenkin meille tärkeä. Järjestö pitää kaikkien jäsentensä puolta.

OAJ toteutti omina painostustoiminaan yksityisissä päiväkodeissa ylityö- ja vuoronvaihtokiellot. Painostus kohdennettiin vain niille aloille, joilla työskentelevien työsuhteet olisivat lain toteutuessa heikentyneet.

Painostustoimet olivat täysin laillisia. Vaikka ne lainsäädännössä määritellään poliittisiksi toimiksi, ne eivät missään määrin olleet puoluepoliittisia toimia. Ne kohdistuivat irtisanomissuojan heikennystä, eivät työnantajaa vastaan. Ei maan hallitusta, vaan hallituksen lakiesitystä ja sen valmisteluprosessia vastaan.

OAJ ei rikkonut työrauhaa eikä mielenilmaus kohdistunut voimassa oleviin virka- ja työehtosopimuksiin.

 

Merkityksellistä irtisanomislakijupakassa oli se, että hallituksen suunnitelmat olivat taas yksi yritys romuttaa yhteiskunnan yhtä tukipilaria eli kolmikantaista neuvottelumenettelyä. Siinä työmarkkinaosapuolilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen. Kolmikantaisuus tarkoittaa työntekijä- ja työnantajajärjestöjen ja hallituksen yhteistä valmistelutyötä.

On selvää, että kolmikannan pitää uudistua. Tämä ei kuitenkaan voi tapahtua siirtymällä sopimusyhteiskunnasta malliin, jossa hallitus runnoo äänekkäiden intressiryhmien tavoitteita väkisin läpi työrauhan ja työmarkkinoiden vakauden kustannuksella.

Kolmikantainen valmistelu työlainsäädännössä on toimiva malli. Useita viikkoja kestänyt riitatilanne ei ollut kenenkään etu. Työmarkkinajärjestöjen asiantuntemusta pitää hyödyntää valmistelutyössä myös jatkossa.

 

Olli Luukkainen

olli.luukkainen@oaj.fi

Twitterissä @OlliLuukkainen