Saitko viettää lämpöisen joulun ja vuodentaitteen? Ja pääsitkö nauttimaan taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön tuloksista vaikkapa Kauneimmissa joululauluissa tai muissa juhlissa?
Tämän lehden pääjutussa viitataan aivojen kehittymiseen. Viimeiset osat aivoista kypsyvät vasta 24-vuotiaana, jolloin vielä viilautuvat kyky impulssien hallintaan ja järkevään päätöksentekoon.
Koko siihenastinen lapsen ja nuoren elämä on yhtä kasvua ja keskeneräisyyttä. Aivot muovautuvat kokemusten, tunteiden ja oppimisen myötä.
Taiteen perusopetuksella ja vapaalla sivistystyöllä on tässä kehityksessä vankka tehtävä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rinnalla.
Kuntien elinvoima on pitkälti kiinni siitä, millaista opetusta siellä tarjotaan.
Aihe on ajankohtainen. Kevään kuntavaaleissa valitaan päättäjät, jotka päättävät, millaista opetusta omassa kunnassa annetaan: onko siellä kelpoiset opettajat riittävällä palkalla ja mahdollisuus vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetukseen.
Kuntien kassat eivät ole kukkuroillaan. Silti niiden elinvoimaisuus on pitkälti kiinni siitä, pystyvätkö ne tarjoamaan perheille ympäristön, jossa lapset ja nuoret voivat kasvaa osaaviksi, tasapainoisiksi ja innostuneiksi aikuisiksi.
Tällä hetkellä joka neljäs nuori kärsii jossain vaiheessa mielenterveyden ongelmista.
Samaan aikaan yhteiskunta muuttuu vauhdilla. Tarvitsemme yhä enemmän innovaatioita säilyttääksemme kilpailukykymme ja toisaalta henkistä vakautta vahvistaaksemme kokonaisturvallisuutta.
Luovat alat kasvattavat pitkäjänteisyyttä ja kehittävät luovuutta. Ne vahvistavat tutkitusti henkistä hyvinvointia ja terveyttä ja estävät syrjäytymistä.
On laskettu, että esimerkiksi vapaaseen sivistystyöhön sijoitettu euro maksaa itsensä jopa 6,5-kertaisesti takaisin muun muassa säästyneinä sosiaali- ja terveyskuluina.
Keväällä siis päätetään isoista asioita. Pääasioista. Ollaan viisaita.
Hanna Ottman
» [email protected]